Suomen suurin ja tehokkain kuumasinkityslaitos aloitti Vihdissä

10 miljoonan euron suurinvestoinnin tuloksena Vihdin Ojakkalaan rakennetun Vihdin Kuumasinkitys Oy:n avajaisia vietettiin 23.8. Laitos toimittaa tuotteitaan ympäri Suomea.

sinkki1.jpg

Vihdin Kuumasinkitys Oy:n omistavat Ilkka Hiidenheimo, Risto Sirviö ja Leevi Pursiainen. 

 

Vihdin Kuumasinkitys Oy on tällä hetkellä Suomen nykyaikaisin kuumasinkityslaitos. Sen rakentamiseen vaadittiin mittava investointi; suurin kuumasinkityslaitosinvestointi koko Suomessa 40 vuoteen. Vihdin Kuumasinkitys Oy:n omistavat Ilkka Hiidenheimo, Risto Sirviö ja Leevi Pursiainen.

-Laitoksen rakentaminen on ollut jo pitkään suunnitteilla ja suhdanteiden kannalta nyt oli hyvä sauma, sanoo Pursiainen.

Jo väistyneen laman vaikutukset ovat tulleet luultavasti kaikille tutuiksi. Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Juhani Hyry muistuttaa kuitenkin, ettei lamankaan aikana kannata lamaantua kokonaan.

-On hienoa, että yrittäjä uskaltaa tehdä isoja ja hyviä investointeja. Uskon, että tässä ajoitus meni nappiin ja investointi tehtiin juuri oikeaan aikaan. Usein se onkin niin, että huonoon aikaan pitää aloittaa ja toivoa parasta. On hienoa, että Suomen talous on nyt lähtenyt selvästi nousuun, Hyry sanoo.

sinkki3.jpg

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ”kastoi” eli kuumasinkitsi avajaisissa Vihdin Kuumasinkitys Oy:n maamerkin eli opastornin rungon. Ministerin työnäyte tulee nähtäville valtatie 25:n ja Hiekan teollisuusalueen risteykseen. Lintilää avusti mm. Peeter Annus (kuvassa).

 

Työpaikkoja lähikuntiin, tuotteita ympäri maata

Kuumasinkityslaitoksen omistajat korostavat, että laitos tuo työpaikkoja paikkakunnalle.

-Koko Suomi kaipaa teollisuusalan työpaikkoja, toteaa Pursiainen.

Laitos työllistää suoraan 15 vihtiläistä ja lohjalaista työntekijää per työvuoro, mutta välillisesti enemmänkin.

-Yksi teollinen työpaikka tuo mukanaan useamman muunkin työpaikan, joten myös alueen muilla yrityksillä on mahdollisuus kehittyä. Laitoksemme tekee koko Vihdistä entistä vireämmän esimerkiksi lisääntyvien tavaraostojen ja -kuljetusten kautta, sanoo Sirviö.

-Helpotamme myös siten muiden alueen teollisuusyritysten toimintaa, että voimme suojata heidän rautatuotteensa täällä, lisää Hiidenheimo.

Pursiainen muistuttaa, että kyseinen teräksen pinnoite on myös ympäristöystävällinen ja taloudellinen, koska kuumasinkitys antaa tuotteille pitkän suojan ruostumista vastaan.

-Esimerkiksi Helsingissä on teiden varsilla 50 vuotta vanhoja kaiteita. Ei niitä tarvitse uusia, koska kuumasinkityspinnoite kuluu vain 0,8 mikrometriä vuodessa, Sirviö havainnollistaa.

Kuumasinkityslaitoksessa pinnoitetaan mm. liikennemerkkejä, katuvalopylväitä ja siltojen ja teiden kaiteita. Kuumasinkityksessä tuotteista mm. poistetaan rasva ja laimennetulla suolahapolla poistetaan ruoste, minkä jälkeen kappale huuhdellaan vedellä ja kuivataan ennen kuumasinkitystä, jossa kappale upotetaan 450-asteiseen (°C) sulaan sinkkiin. Lopuksi tuote jäähdytetään ja viimeistellään. Prosessissa syntynyt sinkkituhka toimitetaan Kuusankoskelle puhdistettavaksi ja siitä erotetaan sinkki uusiokäyttöön.

-Sinkkiä jää tuotteet pintaan noin paperinpaksuinen kerros (0,1 mm), havainnollistaa Sirviö.

Laitoksen sijainti on varsin keskeinen.

-Palvelemme koko Suomea, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon. Siellä ei työmailla ole kuitenkaan tilaa säilyttää tuotteita, joten niitä voidaan säilyttää meidän tiloissamme. Monet maakunnista lähtöisin olevat tuotteet päätyvät juuri pääkaupunkiseudun rakennusprojekteihin, Sirviö kertoo.

sinkki2.jpg

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kastamassa opastornin runkoa Risto Sirviön ohjauksessa.

 

Taloutemme elinvoima nojaa yritystoimintaan”

Elinkeinoministeri Mika Lintilä suoritti tehtaan avajaiskaston ja piti puheen avajaisissa.

-Tämä on työni mieluisin puoli, kun voin kiertää kenttää ja nähdä, miten yrittäjien uudelleen herännyt tulevaisuuden usko konkretisoituu investointeina ja työpaikkoina. Pahimmankin pessimistin täytyy jo myöntää, että kasvun uralla ollaan. Yksikään hallitus ei luo yksin työpaikkoja, vaan edellytykset, että yritykset voivat tehdä niitä. Taloutemme elinvoima nojaa yritystoimintaan. Myös osaava ja motivoitunut henkilöstö on kaiken keskiössä, Lintilä sanoo.

-Tässä on kyse koko seudun elinvoiman vahvistamisesta. Tämä laitos on oiva esimerkiksi 100-vuotiaan Suomen elinvoimasta. Näitä panostuksia tarvitaan. Ne ovat työn ja toimeentulon edellytys myös tulevaisuudessa.