Pusulan kirjastosta omatoimikirjasto

ki3.jpg

Kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen (vas), Pusulan ja Saukkolan kirjastojen johtaja Mirka Riento ja isännöitsijä Esa Säntti esittelivät remontoitua kirjastoa. Omatoimiaika lisää merkittävästi Pusulan kirjaston aukioloaikaa.

 

Pusulan kirjasto aloitti omatoimikirjastona 25.9. Omatoimikirjaston myötä palveluaika, jolloin henkilökunta on tavattavissa, on 20 tuntia viikossa aiemman 25 tunnin sijaan. Omatoimiaikaa on lisäksi 52 tuntia viikossa, joten kokonaisuudessaan kirjaston aukioloajat kasvavat huomattavasti. Omatoimiajan myötä kirjastoon pääsee myös viikonloppuisin.

Omatoimikirjastot liittyvät Lohjan kaupunginvaltuuston vuoden 2015 linjaukseen, jonka mukaan Lohjan kirjastoverkko tullaan säilyttämään, mutta kirjastot luokitellaan kolmen eri tason mukaan.

-Pääkirjastossa ja Virkkalan kirjastossa on laajimmat palvelut. Haja-asutusalueilla joudutaan supistamaan palveluaikaa, mutta sitä korvataan mm. omatoimiratkaisulla, kertoo Lohjan kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen.

Omatoimiratkaisun käyttöönotto jännittää osaa kirjaston asiakkaista. Pusulan ja Saukkolan kirjastojen johtaja Mirka Riento vakuuttaa kuitenkin, että ensimmäisten viikkojen ajan joku päivystää kirjastolla ongelmien varalta ja laitteita voi opetella käyttämään rauhassa henkilökunnan kanssa.

Omatoimiratkaisun myötä Pusulan kirjaston henkilökunnalta vapautuu keskiviikko muihin töihin, koska se on kokonaan omatoimipäivä.

-Virkailija voi silloin esimerkiksi sijaistaan muissa kirjastoissa tai tehdä kirjavinkkausta, Turunen kertoo.

Omatoimiratkaisu on Lohjalla käytössä myös Mäntynummen ja Karjalohjan kirjastoissa. Mäntynummelta on saatu varsin hyviä kokemuksia, mutta Karjalohjalla odotellaan vielä vauhtiin pääsyä.

-Mäntynummessa sekä kävijämäärät että lainaukset lisääntyivät heti noin 20%. Karjalohjalla taas omatoimikirjaston etuja ei ole vielä ihan ymmärretty. Kesäasukkaat kuitenkin ottivat omatoimikirjaston hyvin vastaan ja heidän ansioistaan heinäkuun kävijämäärä kaksinkertaistui, Turunen kertoo.

ki1.jpg

Omatoimiajalla kirjastoon pääsee kirjastokortin ja tunnusluvun avulla.

 

Kirjastot kehittyvät

Omatoimiaikana kirjastoon pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla, joka näppäillään ulko-oven vieressä olevaan kortinlukijaan. Tunnusluku on sama kuin verkkokirjastossa ja lainausautomaateissa käytössä oleva, joten kirjastoon päästäkseen ei tarvitse hankkia uutta.

Vähintään 13-vuotiaat voivat tulla kirjastoon itsenäisesti omatoimiajalla, sitä nuoremmat aikuisen kanssa. Jokaisen kirjastoon tulijan (paitsi pienet lapset aikuisen kanssa) täytyy kirjautua erikseen ovella.

-Siten voimme laskea kävijämäärät ja tiedämme, ketkä kirjastossa ovat käyneet. Tässä asiassa on ollut opettelemista, sillä toinen on tapana päästää ovesta jo kohteliaisuudesta, sanoo Turunen.

Kirjastossa on tallentava kameravalvonta, ja tuulikaapissa kävijöistä napataan valokuva, joten mahdolliset ilkivallan tekijätkin saadaan helposti kiinni. Kirjastoväki kertoo kuitenkin, että tähän asti kävijät ovat osanneet käyttäytyä omatoimikirjastoissa hienosti.

Kun palveluaika päättyy ja omatoimiaika alkaa, kirjastossa olijoiden täytyy piipahtaa ulkona kirjautumassa sisälle. Omatoimiaikana ei voi maksaa maksuja tai ottaa kopioita, mutta lainaus ja palautus toimivat automaattien avulla ja varauksetkin voi hakea itse koodin avulla. Päivän lehdetkin voi kipaista itse hakemassa laatikosta. Kirjastonhenkilökunta opastaa kävijöitä mielellään ja myös automaatit neuvovat. Palautusautomaatti esimerkiksi kertoo, mikä kirja laitetaan kaappiin, johon kuuluvat varattu sekä muiden kirjastojen aineisto. Väärää varaustakaan ei voi hakea, sillä automaatti ei anna lainata sitä.

-Ihmiset ovat oppineet hyvin toimimaan omatoimikirjastossa, ja koemme, että tämä on palvelun parantamista, Riento sanoo.

-Haja-asutusalueisiin panostamisesta on tullut kiitosta, lisää Turunen.

Palvelut kehittyvät kirjastoissa edelleen.

-Kirjastoista olohuoneiksi -hankkeen kautta kirjastoista ollaan tekemässä paikkoja, joissa voi mm. kokoontua. Pusulassakin on nyt tilaa kokoontumiselle, Turunen sanoo.

-Esimerkiksi Saukkolassa kävijämäärät ovat nousseet asiakaspalvelupisteen myötä. Sieltä saa mm. teatteri- ja konserttilippuja sekä kuntosalikortteja. Niitä hakiessaan kävijät ovat huomanneet, että täällähän on hieno kirjasto, Riento kertoo.

Asiakaspalvelupiste saadaan tulevaisuudessa mahdollisesti myös Pusulan kirjastoon.

 

Kirjastoa remontoitiin samalla

Omatoimikirjastoon siirtymisen myötä 1930-luvulla rakennettua kirjastorakennusta remontoitiin muutenkin.

-Tänne on lisätty automatiikkaa, kuten automaattiovet. Liikuntaesteiset on huomioitu, kaiteet ja invaluiska remontoitu ja julkisivua korjattu. Sokkeli on maalattu ja ikkunat vaihdettu. Lisäksi kaupungin puistopuoli putsasi pihan ja parkkipaikan, joten nyt kirjasto on ulkoakin päin siisti, kertoo Lohjan kaupungin isännöitsijä Esa Säntti.

Ikkunoiden vaihdolla oli iso merkitys niin energiatalouden kuin mukavuudenkin kannalta.

-Vanhoista ikkunoista veti niin, että täällä saattoi olla talvella vain 10-15 astetta lämmintä sisällä, Riento sanoo.

Säntti kertoo, että remontti onnistui hyvin.

-Kun remontoidaan vanhaa taloa, tehdään mahdollisimman vähän näkyviä lisäyksiä. Se vaati paljon suunnittelua. Monta kertaa urakan aikana huomattiin jotain uutta juuri, kun luulimme, että on päästy maaliin, mutta hyvin tämä meni.

Kirjaston henkilökunta sai myös uuden sähköisesti nousevan palvelutiskin. Samoin asiakaskoneita voi nyt käyttää myös seisten.

-Se on merkittävä parannus työergonomiaan. Saimme myös henkilökunnalle työtilan, iloitsee Riento.

Palveluaika on jatkossa Pusulan kirjastossa ma ja to klo 14.00-19.00, ti ja pe klo 10-15 ja aattoina klo 10.00-15.00. Omatoimiaika on ma-to klo 8.00-20.00, pe klo 8.00-18.00 ja la-su klo 8.00-15.00.

ki2.jpg

Maritta Turunen esittelee lainaus- ja palautusautomaattia.