Konkreettista apua ihmiseltä toiselle

Kaksi lohjalaista naista yhdisti ideansa ja voimansa viime joulun tienoilla. Siitä syntyi paikallinen ruoka-apuryhmä, joka auttaa vähävaraisia perheitä edelleen.

ruoka-apu.jpg

Noora Kuusisto (vas) ja Jonna Katainen pyörittävät ruoka-apuryhmää, jonka kautta lohjalaiset voivat auttaa toisiaan. 

 

Lohjalla toimivan ruoka-apuryhmän juuret ovat viime joulussa. Tuolloin sekä Jonna Katainen että Noora Kuusisto puuhasivat omien jouluavustustempaustensa parissa.

-Puuhasimme molemmat tahoillamme samanlaisia asioita ja sosiaalisessa mediassa polkumme sitten yhdistyivät, kertoo Kuusisto.

Katainen mm. toimitti kinkkuja perheille, joilla ei ollut kinkkuun varaa.

-Sain ihan konkreettisia viestejä, että joulu on vielä viettämättä, kun ei ole kinkkua. Se herätti, sanoo Katainen.

-Ihmiset kysyivät arasti, jos jokin pienikin pala kinkkua olisi jäänyt yli, että hekin saisivat kinkun tuoksun kotiinsa, Kuusisto lisää.

Kinkkuja saatiinkin toimitettua hyvin, sillä lohjalaiset lähtivät jo tuolloin hienosti auttamaan toisiaan. Lisäksi moni halusi osallistua lahjoittamalla perheelle ruokakassin. Kyse ei kuitenkaan ollut vain joulusta.

-Se oli todella herättävää aikaa, koska jos ihmisten tilanne on sellainen, ei se taikaiskusta parane, vaan jatkuu haasteellisena, Kuusisto kertoo.

-Heitin ilmaan ajatuksen, että miten olisi tällainen ryhmä, ja Noora lähti mukaan, sanoo Katainen.

Myös lohjalaiset ottivat idean omakseen ja lähtivät tukemaan vähävaraisia.

-On ollut uusi, hieno kokemus, että ihmiset haluavat lahjoittaa ruokaa suoraan toisilleen. Samaan aikaan itselleni konkretisoitui myös se, että meillä on Lohjalla perheitä, joilla ei ole rahaa ruokaan. Ihmiset valvovat öitään, koska heillä ei ole ruokaa, kertoo Kuusisto.

Monet apua tarvitsevat ovat yksinhuoltajia. Oman haasteensa viime tammi-maaliskuulle toi mm. toimeentulotukien siirtyminen Kelalle, jolloin tuet viivästyivät.

-Silloin moni sellainenkin, joka olisi muuten pärjännyt, jäi ilman turvaverkkoa, toteaa Kuusisto.

 

Apua tavallisilta ihmisiltä tavallisille ihmisille

Suora apu ihmiseltä toiselle on hienoa niin auttajien kuin avunsaajienkin mielestä.

-On paljon eri tahoja, jotka tukevat ja auttavat, mutta tässä hienointa on se, että ihan tavalliset ihmiset haluavat auttaa toisiaan. Pääidea tässä on, että voisimme elää kaupungissa, jossa kenenkään ei tarvitse valvoa sen takia, ettei hänellä ole ruokaa perheelleen, tiivistää Kuusisto.

Tällä hetkellä tilanne elää koko ajan ja avustettavien määrä vaihtelee. Joka kuussa Lohjalla on kuitenkin ainakin kaksi perhettä, jotka tarvitsevat ruoka-apua. Toiveet ovat hyvin vaatimattomia.

-Meiltä toivotaan usein ihan vain tavallista kuivamuonaa. En itse oikein edes tiedä, mitä se on, mutta ihmiset eivät uskalla toivoa enempää. Heille käy mikä tahansa, Kuusisto sanoo.

 

Tuntuu hyvältä, kun joku välittää”

Konkreettisen ruoka-avun lisäksi toiminnalla on myös henkisesti suuri merkitys.

-Tulet ihmisenä positiivisesti näkyväksi, kun joku auttaa sinua. Ihmiset sanovat, että tuntuu hyvältä, kun joku välittää heistä. Jo se on tärkeää, että joku kysyy, mitä kuuluu, Kuusisto sanoo.

Monilla on korkea kynnys pyytää apua, mutta Kuusisto ja Katainen muistuttavat, että kaikki ihmiset ovat täällä samanarvoisia.

-Auttajat eivät ole sen parempia ihmisiä kuin autettavatkaan, ja moni on kohdannut vaikeuksia, kuten sairastumisia, joihin ei itse voisi edes vaikuttaa, Kuusisto toteaa.

Monella on kyse onkin lyhyestä avuntarpeesta.

-Jos lapsi sairastuu, rahat voivat mennä lääkkeisiin, eikä ruokaan enää riitäkään, toteaa Katainen.

Toisaalta on myös niitä, joiden heikko taloustilanne vain jatkuu, eikä valoa näy.

-Ihmiset ovat todella väsyneitä siihen, etteivät ole saaneet mistään apua. Eniten olen huolissani niistä hiljaisista, joista mekään emme tiedä, sanoo Kuusisto.

 

Lähimmäisen auttaminen tavanomaisemmaksi

Ruoka-apuryhmässä on tällä hetkellä noin 90 vapaaehtoista, joista noin 30 on aktiivisesti mukana toiminnassa. Vihdin puolella toimii oma ruoka-apuryhmä. Apua pyydetään mm. sosiaalisen median kautta.

-Pienessä kaupungissa myös viidakkorumpu toimii, Katainen toteaa.

Toiminta ei kuormita myöskään auttajia, koska apuaan voi antaa silloin, kun itse ehtii, eikä ketään syyllistetä vähäisestä avustuksen määrästä. Kertalahjoituksetkin otetaan ilolla vastaan.

-Olemme todella ylpeitä kaikista, jotka ovat osallistuneet. Liian pientä apua ei ole olemassakaan, Kuusisto kiittelee.

Vaikka kyseessä on tavallisten ihmisten toisilleen tarjoamasta avusta ilman sen kummempaa organisaatiota, vaitiolovelvollisuudesta pidetään tiukasti kiinni. Apua voi myös tarjota ja saada ilman, että auttaja ja autettava edes tapaavat, koska ruoka kulkee Kuusiston ja Kataisen kautta.

Entä, miksi Kuusisto ja Katainen pyörittävät ruoka-apuryhmää?

-Köyhyys passivoi ja masentaa. Jos sitä voi mitenkään helpottaa, haluan tehdä sen. Osa viime jouluna auttamistamme perheistä on yhä autettavanamme, mutta on myös niitä perheitä, joiden tilanne on korjautunut. He pärjäävät nyt ja tunnelin päässä näkyy valoa, Kuusisto sanoo.

-Meistä on tullut kuin virtuaalinen leipäjono, toteaa Katainen.

-Kaikkien pitäisi Suomessa suhtautua lähimmäisen auttamiseen paljon normaalimmin kuin tällä hetkellä. Apua pitäisi voida pyytää ja tarjota helpommin, hän jatkaa.

-Yritämme herätellä naapuriavun ideologiaa. Maaseudun pikkukylissä naapuriapu vielä toimii, lisää Katainen.

 

Lomaohjelmaa ja harrastusmahdollisuuksia jokaiselle lapselle

Ruoka-avun lisäksi Katainen ja Kuusisto ovat järjestäneet talvi-, pääsiäis-, kesä- ja syyslomakeräyksiä, joihin ihmiset ovat voineet lahjoittaa esimerkiksi elokuvalippua ja lahjakortteja mm. HopLopiin, uimahalliin tai pikaruokaravintoloihin.

-Kesällä keräyksemme painottui nuoriin, koska nuori voi syrjäytyä, jos hän ei rahapulan vuoksi pääse mukaan kaveriensa juttuihin, kuten Hesburgeriin, sanoo Katainen.

-Jos taas nuorella on vähän vaatteita, hän ei välttämättä pääse harrastuksiin. Vaatteita kuivatetaan yön aikana, jotta nuori pääsee edes kouluun. Etenkin pojille saamme vähän vaatteita. Yhdelle pojalle lahjoitettiin lenkkitossut, ne mahdollistavat nyt harrastamisen hänelle, Kuusisto kertoo.

-Koulussa tulee helposti kiusatuksi, jos nuorella on likaiset tai aina samat vaatteet. Pyykinpesuaine onkin yksi toivotuimmista tuotteista, toteaa Katainen.

He muistuttavat myös, että jokaisessa perheessä tulevat vastaan samat juhlat, kuten lasten valmistujaiset ja syntymäpäivät.

-Eräs rouvaporukka keräsi paljon keksi- ja kahvipaketteja ennen valmistujaisia, kertoo Kuusisto.

Tämän vuoden syyslomakeräys tuotti 121 erilaista lippua ja lahjakorttia mm. Neidonkeitaaseen, ratsastamaan, HopLopiin, elokuviin, Helsinkin International Horse Showhun, Flamingoon, keilaamaan ja syömään eri paikkoihin. Pian vuorossa onkin jo ensi joulua varten käynnistyvä avustuskeräys, joka painottuu jouluisiin ruokakasseihin ja joululahjoihin lapsille ja nuorille. Keräys alkaa marraskuun puolivälissä Lohjalaiset-facebookryhmässä.

Ruoka-apuryhmän tavoittaa Facebookissa nimellä Jonna Katainen (Lohjan ruoka-apuryhmän vetäjä). Apua saa jonotustilanteen mukaan.

alue_demokratia: