Kuukauden ulkoiluteko tunnustus Pikkupässi-pyöräilyreitille

Suomen Latu nostaa kuukausittain esiin eri puolilla Suomea, useimmiten vapaaehtoisvoimin tehtyjä hankkeita, joiden tuloksena paikalliset ulkoiluolosuhteet tai -paikat ovat kehittyneet ja parantuneet merkittävällä tavalla kaikkien iloksi. Lokakuussa tämän kunnian sai 51 kilometriä pitkä Pikkupässi-pyöräilyreitti, joka syntyi kuntien yhteistyönä.

pässi.jpg

Pikkupässi-pyöräilyreitti on innostanut vähemmän harrastaneitakin pyöräilyn pariin. Pikkupässin Polkasustakin on tulossa jokavuotinen tapahtuma. (Kuva: Matti Mattila)

 

Hyvinkäältä Lopen kautta Karkkilaan kulkeva 51 kilometrin pituinen Pikkupässi pyöräilyreitti mukailee vanhan junaradan pohjia. Reitti avattiin viime kesäkuussa, ja se on tarkoitettu pyöräilijöille ja kävelijöille.

Reitin varrella olevat infotaulut tutustuttavat kävijät radan varren historiaan. Tauluista paljastuu, miten vuosina 1907–1967 reitillä kulkenut höyryveturi ”Pikkupässi” on ollut hyvin merkittävä koko alueelle. Uusi pyöräilyreitti kertoo radan varren historiaa, mahdollistaa vapaa-ajan- ja lomaliikkumisen Hyvinkään ja Karkkilan välillä sekä edistää samalla alueen työmatkapyöräilyä.

 

Valtuustoaloitteesta idea projektiin

Reitin suunnittelu sai alkunsa jo vuonna 2011 tehdystä valtuustoaloitteesta. Aloitteen takana oli aktiivinen loppilainen Marika Tudeer.

-Aloitteella halusin edistää alueen pyöräilymahdollisuuksia. Minua myös säälitti, että junarata ja sen kiehtova historia oli unohtumassa, Tudeer kertoo.

Tudeerin esimerkistä myös Hyvinkäällä ja Karkkilassa tehtiin valtuustoaloitteet Pikkupässi-pyöräreitin puolesta. Kuntien hyväksyttyä aloitteet perustettiin Pikkupässi 1 -esiselvityshanke, jossa selvitettiin reitin toteutusvaihtoehdot ja maanomistusolot. Esiselvityksen eri vaihtoehdoista kunnat valitsivat ”kevyen” linjan, jossa reitti merkitään maastoon, tehdään esitekartta ja www-sivut.

Hyvinkään liikuntapalveluiden suunnittelija Matti Mattila toimi hankkeessa projektipäällikkönä. Apuna työssä oli hankkeen ympärille kasattu ohjausryhmä, jolta Mattila sai tukea ja ideoita hankkeen toteuttamiseen.

 

Reitin toteuttamisessa tarvittiin yhteistyötä, tekijäasennetta, keskustelutaitoja ja joustamista

Mattila nostaa kuntien välisen yhteistyön yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä projektin onnistumiseen.

-Projekti on edennyt hyvin. Kaikilla kolmella kunnalla on ollut yhteinen tavoite, joten yhteisymmärrys on syntynyt helposti. Projektipäällikkönä minulla on ollut jokseenkin vapaat kädet, mutta olen saanut hyviä ideoita myös hankkeen ohjausryhmästä, mikä on edistänyt projektin etenemistä, Mattila kertoo.

Myös naapurikuntien hankkeesta vastaavat Birgitta Holttinen Karkkilasta, Jyrki Käki ja Tuula Pirinen Lopelta ovat tyytyväisiä kuntien väliseen yhteistyöhön.

-Meillä kaikilla oli yhteinen tavoite ja keskusteluyhteys säilyi hyvänä ja avoimena koko projektin ajan, toteaa Holttinen.

Naapurikunnat nostavat vielä yhteistyönkin edelle projektipäällikkö Mattilan työpanoksen.

-Mattilan työpanoksen ja asenteen ansiosta reitti on nyt valmis. Mattilan keskustelu-, perustelu- ja yhteistyötaidot olivat äärimmäisen tärkeitä koko projektin kannalta. On taito nähdä metsä puilta, kuvailee Pirinen Mattilan isoa roolia hankkeen onnistumisessa.

Mattila myöntää, ettei 51 kilometrin pituisen reitin suunnittelu suurelta osin yksityisille maille ole aina helppoa. Työssä tarvittiin taitoa kuunnella ja puhua sekä joustaa oikeassa kohtaa. Mikäli keskustelujen ja perustelujen jälkeen reittiä ei saada merkitä kulkemaan yksityisellä maalla, on joustettava ja keksittävä uusi kohta reitin kululle.

-Jos jostain ei pääse, niin sitten pitää kiertää, niinhän se menee, Mattila kiteyttää.

 

Tukea reitin perustamiseen

Reitin toteutumisen mahdollisti EU:lta saatu maaseudun kehittämistuki, jota haettiin paikallisten Leader-ryhmien, Emon ja Ykkösakselin kautta. Yhteensä rahoitusta koko projektiin saatiin 35 000 euroa. Rahoituksen saaminen edellytti, että reitin toteutuksessa on oltava mukana vapaaehtoisia. Projektipäällikön yhtenä tehtävänä oli vapaaehtoisten osallistaminen ja sitouttaminen hankkeeseen.

-Hyvin porukka lähti mukaan. Välillä sitouttaminen onnistuu hyvin ja välillä tulee ohareita, kun on vapaaehtoistoiminnasta kyse. Haasteista selvittiin, kun etsittiin uusia vapaaehtoisia mukaan. Suomen Ladun jäsenyhdistykset ja alueen kyläyhdistykset olivat aktiivisesti mukana toteuttamassa tätä hanketta, kertoo Mattila.

 

Reitti on houkutellut vähemmänkin harrastaneita pyöräilyn pariin

Reitin valmistuttua hanke on saanut paljon kiitosta. Reittiä käyttävät monet liikkujat retkeilijöistä työmatkapyöräilijöihin. Syyskuun viimeisenä lauantaina reitillä oli noin 50 pyöräilijää polkemassa reittejä kymmenestä kilometristä aina 100 kilometrin pituiseen reittiin asti. Tapahtuman takana oli Karkkilan Ladun puheenjohtaja Jaska Halttunen.

-Tapahtuma sai tosi paljon positiivista palautetta ja mukaan innostui paljon myös vähemmän pyöräilyä harrastaneita. Palautteen perusteella päätettiin tehdä Pikkupässin Polkasusta jokavuotinen tapahtuma. Ensi vuodelle on jo ilmoittautunut innokkaita vapaaehtoisia tapahtumaa tekemään, kertoo Halttunen.

Halttunen muistuttaa kaikkia valitsemaan taito- ja kuntotason mukaisen reitin. Vaativuutta ja seikkailua reittiin saa lisää, jos lähtee kartan kanssa seuraamaan vanhaa ratapohjaa koko matkan ajan.

 

Ilmianto Pikkupässin kyydissä 1960-luvulla matkustaneelta

Ulkoiluteon ilmiannon takana on Pikkupässin kyydissä 1960-luvulla matkustanut Helsingin Ladun jäsen: Lokakuun ulkoiluteon paljasti Helsingin Ladun jäsen Pirjo Honkavaara, jonka suvun kesämökki sijaitsee radan läheisyydessä.

-Reitin varrella oleva Läyliäisten asema on minulle tuttu ja siellä olen monesti junan nähnyt kulkevan. Se oli suru, kun juna lopetti kulkemisen, mutta nyt olen todella iloinen, että pyöräilyreitti avattiin kulkemaan radan pohjia pitkin. Alueella on hienot ulkoilumaastot, Honkavaara suosittelee kaikille.

alue_harrastukset: