Sammatti – Lohjan kulttuurin kehto

Kirmusjärven.jpg

Pekka Kainulainen saa ympäristöstä niin aiheita kuin inspiraatiotakin teoksiinsa. Kuvassa Kainulaisen maalaus Kirmusjärven rannalta.

 

Koko Lohjan alueella Sammatti pistää silmään erityisen kulttuuririkkaana alueena. Erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia on etenkin kesäaikaan lukuisa joukko, myös Suomi 100 -juhlavuotta on muistettu etenkin Sammatin tapahtumatarjonnassa. Sammatissa kulttuurin juuret ovat syvällä, ja Elias Lönnrotin perintö vaikuttaa vahvasti edelleen. Alueen kulttuuriperintö teki aikoinaan vaikutuksen taiteilija Pekka Kainulaiseen.

-Olen asunut näillä kulmilla 30 vuotta. Muutin tänne 1980-luvulla ja osallistuin heti Sampojuhlille. Tutustuin sitä kautta Sammatin kulttuurimeininkeihin. Kalevala kiinnosti minua jo silloin ja Sampojuhlien kautta muodostui erityinen suhde Sammattiin. Tämän alueen kulttuurissa on jotain ainutlaatuista jo Lönnrotista lähtien, Kainulainen kertoo.

Hän muistelee, että Sammatissa on järjestetty pitkään mm. iltamia, taidenäyttelyjä ja konsertteja. Alueella on myös sekä asunut että vieraillut lukuisia taiteilijoita. Nykyään siellä sijaitsee mm. Eeva Joenpellon kirjailijakoti. Aina kulttuuri ei ole kuitenkaan Sammatissakaan ollut yhtä vahvaa.

-Taiteellisesti korkeatasoisempi meininki väheni 1990-luvulla, mutta nyt se on taas lisääntynyt ja sitä on mahdollista entisestään lisätä. Tämä ei ole mitään syrjäseutua, vaan täällä on elävää ja virkeää kulttuuritoimintaa, Kainulainen sanoo.

Nykyään Sammatin kesätapahtumiin kuuluvat mm. näyttelyt Miinan mökissä, Vaahterateatterin näytelmä, kansanmusiikkitapahtuma Sammon taonta ja Paikkari Performance.

-Perustin Paikkari Performancen vuonna 2011, kun Paikkarin torpan silloinen opas pyysi nykytaidetapahtumaa. Viime kesän tapahtuma piti perua, kun ei ollut rahoitusta, mutta ensi kesäksi on taas suuret suunnitelmat. Kaikki kansallisesti merkittävät performanssitaiteen pioneerit ovat esiintyneet Paikkari Performancessa, kertoo Kainulainen.

-Sammontaonta puolestaan on todella hieno ja tasokas tapahtuma, jolle soisin jatkoa. Toivon, että järjestäjät jaksavat järjestää sen tulevaisuudessakin. Tällainen tapahtuma elävöittää aluetta, kun siihen lähtevät mukaan muutkin kuin taiteilijat itse, Kainulainen sanoo.

Monen Sammatin kulttuuritapahtuman takana vaikuttaa Sampoyhdistys.

-Se on hieno kulttuurituottaja, joka tuottaa pienillä resursseilla valtavan määrän tapahtumia. Esimerkiksi Amorphis on esiintynyt Sampomäellä, Kainulainen sanoo.

Johannes.jpg

Johannes Setälä ja yleisöä Paikkarin torpalla vuoden 2011 Paikkari Performancessa. (Kuva: Erkki Järvinen)

 

Kulttuurista voimaa koko Lohjalle

Kainulainen näkee monta syytä sille, miksi juuri Sammatissa panostetaan kulttuuriin niin paljon.

-Kanneljärven opistolla on pitkään toiminut kuvataidelinja. Siellä on koulutettu ammattitaiteilijoita, joita on jäänyt myös tälle alueelle, mikä rikastuttaa alueellista taidetarjontaa. Myös Sammatin vapaan kyläkoulun myötä Sammattiin on muuttanut taiteellisia ihmisiä ympäri Suomea. Lisäksi Sampoyhdistys on luonut kulttuuritoiminnalle vahvan pohjan, jolle pienemmätkin toimijat ovat voineet rakentaa toimintaa. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan Sammatissa on pohjalla vankka perinne ja tämän alueen ihmiset ovat aktiivisia toimijoita, Kainulainen pohtii.

Hän kannattaa kulttuuritoiminnan vahvistamista entisestään koko Lohjan alueella.

-Lohjalla on kaikki eväät tulla merkittäväksi kulttuurikaupungiksi. Kulttuurikeskus toisi eri taiteen ja kulttuurin tekijät yhteen. Se ei kuitenkaan olisi vain taiteilijoille tehty kiva paikka, vaan toisi lisäarvoa koko alueelle ja sen ihmisille. Sitä kautta päästäisiin sekä kansalliselle että kansainväliselle tasolle. Mallia voisi ottaa vaikka Porvoon taidetehtaasta. Kulttuurin henki elää vahvana, nyt pitäisi vain saada puitteet kuntoon, ettei se henki pakene.

-Arvostan valtavasti sitä, että Sammatissa tehdään omannäköistä kulttuuria. Sitä käsitellään täällä monitahoisena toimintana ja alueen historia otetaan mukaan. Lohjallakin pitäisi herätä hyödyntämään historiaa. Muutkin kunnat hyödyntävät omaa historiaansa kiireen vilkkaa.

-Myös asuntomessuilla voisi tuoda esille täkäläistä kulttuuria. Messuthan pyrkivät saamaan alueelle uusia ihmisiä. Taide ja kulttuuri laajentaisivat syitä tulla Lohjalle. On tieteellisesti todistettu, että elävä taide- ja kulttuuritoiminta lisää alueen vetovoimaa, Kainulainen pohtii.

Kainulainen kannattaa myös kylien ja kuntien välistä yhteistyötä ja haluaa poistaa rajat kulttuuritoiminnan välistä. Esimerkiksi Karjalohjan kulttuuritapahtumista hän kehuu mm. Lohilammen taidenavetassa järjestettäviä ammattitaiteilijoiden taidenäyttelyjä sekä Karjalohjan Elävä kulttuuri ry:n Kaekuu festivaalia.

 

Taiteeseen aineksia ympäröivästä maailmasta

Kainulaisen omassa taiteessa sekä Kalevala että Sammatin seutu ovat vahvasti läsnä. Alueen pellot ja järvet näkyvät konkreettisestikin maalauksissa. Vilahtaapa joukossa Paikkarin torppakin.

-Kyllä maaseutu ja luonto ympärillä vaikuttavat paljon teoksiini ja inspiraatioon. Kalevalan maailma ja luonnon uskonto näkyvät koko tuotannossani. Vaikea tällaista taidetta olisi tehdä kaupungissa. Teosten aiheet tulevat ympäröivästä todellisuudesta ja luonnon ja ihmisen kohtaamisesta, Kainulainen toteaa.

-Maaseutu on ilmeikästä, koska maisema vaihtuu vuodenaikojen ja sään mukaan koko ajan. Maaseudulla voi myös välillä vilkaista tähtitaivasta, että missä ollaan. Linnunrataa katsellessa pääsee sellaiselle tasolle, missä minä haluan olla.

alue_kulttuuri: