Valokuvakirja esittelee 100 näkökulmaa suomalaisuudesta

DSC_1436.JPG

Inka Pohjosen valokuvakirjassa suomalaisuutta pohtivat eri-ikäiset ja hyvin monenlaisista taustoista tulevat ihmiset kantasuomalaisista maahanmuuttajiin.

 

Lohjalaistaustainen kulttuurituottaja Inka Pohjonen käsittelee esikoisteoksessaan Suomea ja suomalaista identiteettiä 100 ihmisen kautta. Valokuvakirja Kasvotusten - Finland from 100 viewpoints julkaistaan 4.12. Pohjonen määrittelee valokuvakirjansa monikulttuurista Suomea juhlivaksi teokseksi. Siinä suomalaisuutta pohtivat hyvin monenikäiset ihmiset, sillä nuorin haastateltu on vain 3-vuotias ja vanhin yli 80. Näkökulmia suomalaisuuteen riittää Nuorgamista Ahvenanmaalle ja Etiopiasta Intiaan. Kirjassa esiintyy myös useampi lohjalainen henkilö.

Pohjonen sanoo, että projektin kantavana ajatuksena on viesti itsenäisestä ja yhtenäisestä Suomesta, jolla on monet kasvot, ja jonka kansa tuntee yhteenkuuluvuutta moninaisesta etnisestä ja kulttuurillisesta alkuperästään huolimatta. Teos on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Idea valokuvakirjasta sai alkunsa viime keväänä, kun Pohjonen työskenteli Berliinissä pakolaisten kotouttamisen parissa.

-Teimme Berliinin taideyliopistossa projekteja syyrialaisten taiteilijoiden kanssa. He saivat tehdä samaa työtä, kuin Syyriassakin, sekä tutustua ihmisiin uudessa kotimaassaan. Kirja-ajatus lähti siitä, että saisin antaa kasvot kasvottomalle massalle, kertoo Pohjonen.

Projektista muodostui Pohjoselle hieno kokemus.

-En voi jakaa sitä kokemusta, jonka koin kasvotusten haastateltavien kautta, mutta toivon, että kirjan kautta muutkin voisivat päästä lähelle samaa ja oppiakin jotain uutta, Pohjonen sanoo.

Kirjan valokuvat hän otti polaroid-kameralla.

-Kuvat ovat sen hetken silmänräpäyksiä niin kuin ihmisten kohtaamisessa muutenkin, Pohjonen toteaa.

 

Tarinoita toreilta, bussipysäkeiltä ja uimarannoilta

Pohjonen asuu Berliinissä, mutta hän saapui viime kesänä Suomeen haastattelemaan ihmisiä.

-Taltion hetkiä mm. Lohjalla, Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Savonlinnassa ja Helsingissä. Haastattelin ihmisiä esimerkiksi toteilla, bussipysäkeillä ja rannoilla. Aloitin kysymällä, haluaisivatko he jutella suomalaisuudestaan ja mitä suomalaisuus heille tarkoittaa, Pohjonen kertoo.

Ihmiset suhtautuivat hyvin haastatteluun.

-Pääasiassa he olivat todella otettuja ja innolla mukana, vaikka alkuun pelkäsin, että suomalainen on juro puhumaan. Ihmiset jakoivat ajatuksiaan avoimesti ja kiittelivät siitä, että kysyin, Pohjonen kertoo.

Aluksi häntä jännitti mennä haastattelemaan vieraita ihmisiä.

-Ensimmäinen kohtaamiseni oli Helsingissä. Yksinäinen mies istui terassilla, ja kysyin, voinko istuu ja jutella hänen kanssaan. Mies oli suomenruotsalainen ortodoksipappi. Hetki oli huikea ja hän kiitti minua kohtaamisesta, Pohjonen sanoo.

Seuraava pelko oli se, etteivät ihmiset kiinnostuisi kirjasta, mutta Pohjonen kertoo, että vastaanotto on ollut hyvä.

-Moni on sanonut, että tämä on huikea projekti, Pohjonen iloitsee.

Pohjonen kertoo oppineensa itsekin paljon projektin aikana.

-Olen esimerkiksi pitänyt itseäni todella ennakkoluulottomana, mutta opin, että kaikilla on ennakkoluuloja. Siksi olisikin tärkeää aloittaa puhtaalta pöydältä, kun kohtaa uuden ihmisen ja luoda mielikuvansa vasta sen jälkeen.

kansi.jpg

Valokuvakirjan Kasvotusten - Finland from 100 viewpoints painokustannuksia voi tukea joukkorahoituksen kautta.

 

Suomalaisuutta monelta kantilta

100 ihmisen joukkoon mahtuu monta henkilöä, kuten mies, joka oli sodan aikaan evakossa, Suomen romaani, suomenruotsalainen sekä maahanmuuttajia.

-Koin tärkeäksi, että kirjassa on mukana myös kantasuomalaisia, eikä vain vähemmistöjen edustajia, Pohjonen toteaa.

Hänen mukaansa sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien vastauksissa nousivat esiin samat arvot, kuten rauha, turvallisuus, luonto ja ihmisten välinen aitous.

-Haastateltavien joukossa oli ihmisiä, jotka eivät olleet asuneet vielä kauaa Suomessa, mutta olivat jo ymmärtäneet hyvin suomalaisuuden ytimen, Pohjonen sanoo.

Hänestä oli hienoa saada samojen kansien väliin esimerkiksi puheenvuoro mm. Suomessa sota-aikana eläneeltä henkilöltä ja irakilaiselta turvapaikanhakijalta, joka on tuntenut Suomessa olonsa turvalliseksi ensimmäistä kertaa elämässään.

Pohjonen huomasi myös, että esimerkiksi suhtautuminen Suomen monikulttuurisuuteen ja arvostuksen kohteet vaihtelivat jonkin verran haastateltavien iän mukaan.

-Nuorille monikulttuurisuus on normaali asia, josta ei edes tarvinnut keskustella ongelmana. Vanhempi väki taas arvosti todella paljon esimerkiksi itsenäisyyttä ja mahdollisuutta vakaaseen toimeentuloon. Arvostus Suomea kohtaan oli korkealla etenkin niillä, jotka ovat nähneet sodan jälkeisen Suomen ja muutoksen sieltä nykypäivään.

Pohjonen mietti myös, voisiko hän haastatteluja tehdessään tutustua johonkin sellaiseen puoleen kotimaastaan, josta ei ole ennen tiennyt. Häntä kiinnosti mm. se, miten ajatukset suomalaisuudesta muuttuvat kantasuomalaisten kesken eri puolilla maata. Yllätyksiäkin tuli.

-Suomen sisälläkin moni kokemus on avannut silmiäni. Esimerkiksi saamelaisen kanssa jutellessa yllätti se, miten selkeän rajan he ajattelevat Suomen ja Saamenmaan välille.

 

Mahdollisuus, tasa-arvo ja koti

Pohjoselle itselleen suomalaisuus tarkoittaa mm. mahdollisuuksia elämässä, tasa-arvoa ja kotia, johon voi aina palata.

-Suomessa koko systeemi perustuu siihen, että paremmassa sosiaaliluokassa olevat ihmiset maksavat enemmän veroja, jotta alemmassakin luokassa olevat pystyvät elämään tasa-arvoista elämää. Se on todella hienoa. Myös suomen kieli on minulle todella tärkeä.

Saksan lisäksi Pohjonen on asunut Argentiinassa. Ulkomailla asuminen on tuonut uusia näkökulmia myös Suomeen ja ihmisten hyväksymiseen.

-Se on saanut ymmärtämään omaa kulttuuria eri tavalla. On asioita, joita on tottunut pitämään itsestään selvinä, kuten luotettavuutta, omaa tilaa ja rauhaa.

-Vaaleahiuksisena ja sinisilmäisenä en itse ole Suomessa kokenut rasismia, mutta esimerkiksi Argentiinassa ulkonäköni vaikutti siihen, miten minua kohdeltiin. Saatettiin valehdella ja tavaratkin varastettiin, hän kertoo.

 

Jokainen voi antaa tukensa joukkorahoituksen kautta

Kirjan painokustannuksille haetaan joukkorahoitusta Mesenaatti.me sivustolla, missä 25€ suuruisen tuen vastineeksi voi tilata kirjan ennakkoon itselleen tai ystävilleen (toimitus 24.12. mennessä). Kirjan ennakkotilaus joukkorahoituskampanjan kautta 20.11.2017 asti: https://mesenaatti.me/campaign/?id=700#single/view

-Jos joukkorahoitus ei onnistu, teen omakustanteen, koska koen tämän projektin tärkeäksi ja haluan viedä sen loppuun, mutta tässä ihmisillä olisi mahdollisuus tukea. Ostamalla kirjan voi tukea ajatusta, että meitä on täällä monta erilaista, Pohjonen sanoo.