Kirjallisuuden merkitys on suuri niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin

Suomalaisen Kirjakaupan järjestämässä kirjallisessa illassa kuultiin jälleen useita kirjailijoita, joista suurin osa oli Länsi-Uudenmaan alueelta. Tapahtuma järjestettiin viime torstaina Harjulassa. Kirjallinen ilta on järjestetty vuodesta 1984 ja nyt se järjestettiin jo 33. kerran. Liisa Sintonen Suomalaisesta Kirjakaupasta kertoo, että perinteeksi muodostuneella tapahtumalla on yleisönsä, joka odottaa iltaa jo pitkin syksyä ja kyselee hyvissä ajoin, milloin se pidetään. Tällä kertaa kirjailijavieraina olivat Lenita Airisto, Lars Sundström, Matti Laine, Seija Taivainen ja Pekka Kainulainen, joka myös juonsi tapahtuman.

kirjal ilta.jpg

Kirjoistaan ja kirjallisuuden merkityksestä kertoivat kirjailijat Pekka Kainulainen (vas), Lars Sundström, Seija Taivainen, Lenita Airisto ja Matti Laine.

 

Luontokuvakirja

Kirjallisessa illassa esiteltiin varsin monipuolisesti erilaisia kirjoja valokuvakirjasta dekkariin. Lars Sundström esitteli luontokuvakirjaansa Siipien havinaa. Hän teki lähes 30 vuotta kiireistä, paljon matkustamista vaativaa työtä, kunnes kyllästyi siihen.

-Menin luontokuvaaja koulutukseen. Sen tutkinnon tehtyäni olin tyhjän päällä ja mietin, mitä tekisin. Loin tietokoneelleni Kotimaisemat-tiedoston ja kymmenen alakansiota, joihin aloin kerätä kuvia.

Sundström istui usein tuntikausia piilokojussa odottamassa kuvattavia eläimiä.

-95% ajasta on odottamista. Siinä oli aikaa miettiä, miltä tuntuu ja mitä tapahtuu. Halusin sitten välittää itselleni tärkeät tunnelmat ja ajatukset myös muille.

Teoksessa on mustavalkoisia kuvia, koska Sundströmin mielestä niissä on enemmän lämpöä ja tunnelmaa.

-Kun poistaa värit, oleellinen jää, hän toteaa.

 

Historiaa ja jännitystä

Lenita Airiston omaelämäkerrallinen teos Elämäni ja isänmaani liikkuu kolmella tasolla käyden läpi sekä Airiston elämää, Suomen historiaa että muun maailman menoa maamme historian rinnalla.

-Kirjani alkaa vuodesta 1917, ensimmäisestä maailmansodasta, Suomen itsenäistymisestä ja siitä, mitä sen seurauksena tapahtui. Miten se muutti isovanhempieni ja vanhempieni elämää ja vaikutti siten myös minun elämääni, hän kertoo.

Teoksessa avataan myös Airiston uraa ja työtehtäviä. Kirjallisessa illassa hän jakoi muiston ensimmäisestä tv-esiintymisestään.

-Ihmettelin, kun kanavalta soitettiin ihmisille, että laittakaa tv auki. Sitten selvisi, että Helsingissä oli siihen aikaan vain 20 vastaanotinta. Jotkut olivat silloin myös sitä mieltä, että televisio on ohimenevä ilmiö, Airisto kertoo.

Matti Laine puolestaan esitteli dekkariaan Pahuuden hinta.

-Kirjani kertoo urheilijasta, joka saa uuden mahdollisuuden Helsingin alamaailmassa, kun hän huomaa pärjäävänsä siellä samoilla keinoilla, kuin urheilumaailmassakin. Kirja on vauhdikas, täynnä käänteitä ja yllätyksiä, kertoo Sorjonen-sarjaakin käsikirjoittanut ja sarjassa näytellyt Laine.

-Olen yrittänyt kirjoitta tasokkaan romaanin, jossa on monitasoiset henkilöt. Dekkarin kautta on hyvä tutkia sekä yksilön että yhteiskunnan moraalia. Urheilumaailman kautta taas on helppo kuvata voitto – tappio ja elämä – kuolema -asetelmia, hän kertoo.

 

Itsetuntemusta ja laulunsanoja

Seija Taivaisen teos Hyvissä väleissä avaa eneagrammin hyödyntämistä arjessa ja ihmissuhteissa.

-Koen, että tehtäväni maailmassa on auttaa ihmisiä itsetuntemuksen matkalla. Eneagrammi on väline itsetuntemukseen. Siinä on yhdeksän erilaista luonnetyyppiä tai elämästä selviytymisstrategiaa, Taivainen kertoo.

Kirjan avulla voi siis löytää vastauksia siihen, miksi on sellainen kuin on ja käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

-Samalla lisääntyy ymmärrys siitä, millainen toinen on. Ainutlaatuinen ihminen on lopulta mysteeri, mutta eneagrammi voi auttaa ymmärryksessä. Siinä yhdistyy ikiaikainen viisaus monesta eri kulttuurista, sanoo Taivainen.

Pekka Kainulainen puolestaan esitteli teostaan Amorphis – Taivaan rumpu, johon on kerätty Amorphis-yhtyeen viiden edellisen albumin kappaleiden sanoitukset, jotka Kainulainen on tehnyt. Kirjassa on myös Kainulaisen tekemä kuvitus.

-Amorphis on tunnettu maailmalla suomalaisesta mytologiasta ja Kalevalasta. Osassa sanoituksista on selkeä kiinnekohta Kalevalaan, Kainulainen kertoo.

-Kirjoitan sanoja usein yöllä, kun maailma hiljenee. Unelmoin silloin sanoja esiin. Ne tulevat, kun astuu virtaan, hän sanoo.

 

Kirjallisuuden merkitys on monitahoinen

Kirjailijat näkevät, että kirjallisuudella on nykyään erittäin suuri merkitys.

-Lukeminen alkaa olla entistäkin tärkeämpää, ja olen huolissani sen tilasta, koska lukeminen ei ole enää itsestäänselvä kansalaistaito. Siihen pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lukeminen on äärimmäisen tärkeä taito. Tutkimuksissakin on osoitettu, että lukeminen kasvattaa mm. empatiakykyä sekä kykyä omaksua asioita. Onneksi meillä on kirjastolaitos, joka on pitänyt hyvin pintansa, sanoo Laine.

Myös äidinkielen merkitys kirjallisuudessa on suuri.

-Kun kirjoitetaan omalla äidinkielellä, merkitys on valtava. Kirjallisuudessa kulttuuri, tiedot ja teot säilyvät sukupolvien yli. Näenkin suomenkielisen kirjallisuuden välttämättömänä suomalaisen identiteetin kannattelijana ja rakentajana. Kirjallisuuden merkitys on myös siinä, että sen kautta jokainen voi tutkia asioita omassa rauhassaan ja palata lukemaansa. Verkossa se on erilaista, Taivainen sanoo ja muistuttaa, että usein innostus kirjallisuuteen luodaan lapsuudessa.

Digitalisaatio ei kirjailijoiden mielestään voita aitoa, painettua tekstiä.

-Sähköisyyden aikana kirjaa voi koskettaa. Siinä on jokin ulottuvuus, jota mikään ei korvaa. Kirja on portti. Voi vain avata kannet ja astua sisään. Siihen ei tarvita tunnuslukuja. Painetun kirjan katoamisesta puhutaan, mutta minulle on vain vahvistunut tunne siitä, että sitä ei voi korvata. Virtuaalimaailmassakin tarvitaan tietty määrä kosketusta. Sitä ulottuvuutta ei ole sähkökirjassa, sanoo Kainulainen.

Samoilla linjoilla on Sundströmkin.

-Paperikirjan ja painettujen lehtien lakkaamisesta on puhuttu paljon, mutta en usko, että ne katoavat. Siinä on se tunne, kun ottaa kirjan käteen. Se ei katoa mihinkään kovalevylle, vaan sen voi ottaa aina esille ja nauttia. Olen yrittänyt lukea e-kirjaakin, mutta se ei tunnu oikealta, hän sanoo.

Useita tietokirjoja kirjoittanut Airisto kannustaa ihmisiä lukemaan etenkin tietokirjoja, koska ne tuovat asiat suoraan esiin, eivätkä peitä niitä fiktion alle. Hän vertaakin kahta kirjailijaa.

-Suosittelen, että luettaisiin Yuval Noah Hararia (Sapiens Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus Huomisen lyhyt historia), koska kun lukee samoista asioista Dan Brownin kirjoista, ne on helpompi todeta vain fiktioksi.

-Se, että kirjojen myynti on laskenut, ei johdu kirjoista, vaan siitä, että nykyään on niin paljon muitakin medioita. On kuitenkin vaarallista, jos hyviä kirjoja ei lueta. Amerikassa on tehty tutkimus, jonka mukaan kaikki johtavassa asemassa olevat ihmiset lukevat paljo tietokirjoja. Lukutaito tarjoaa toisen maailman ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta, Airisto sanoo.

alue_kulttuuri: