Virkkalassa tutustuttiin biotalouden mahdollisuuksiin

DSC_1927.JPG

Bioaika-rekan näyttely kertoo biotalouden mahdollisuuksista ja innovaatioista.

 

Bioaika-tapahtumakiertue on metsäsektorin lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja sen nuorille. Läpi Suomen ulottuvan kiertueen ytimen muodostaa biopolttoaineella kulkeva tiedekeskusnäyttely, Bioaika-rekka. Rekan tuottavat Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke sekä Tiedekeskus Tietomaan. Bioaika-rekan näyttely kertoo biotalouden mahdollisuuksista ja innovaatioista. Kävijä voi esimerkiksi tutkia uusimpia puupohjaisia keksintöjä ja kokea virtuaalilasien avulla, miltä tuntuu tehdä metsätöitä Ponsse Scorpion hytissä. Keskeistä näyttelyssä on tekemällä ja kokeilemalla oppiminen.

Rekka on kiertänyt etupäässä kouluja, mutta poikennut myös esimerkiksi toreilla ja ollut tuolloin avoimena koko kansalle. Lohjalla kiertue pysähtyi Källhagen skolanissa ja Virkby gymnasiumissa.

-Kiertueen tarkoituksena on innostaa nuoria kestäviin ratkaisuihin, jotta Suomen seuraavat 100 vuotta olisivat vieläkin paremmat, kertoo bioaikainnoittaja Darja Heikkilä.

-Uhista puhutaan paljon. Se voi lamauttaa ihmisiä. Edellinen 100 vuotta on ollut kuitenkin hyvien päätösten historiaa ja nyt, kun olemme fiksumpia, koulutetumpia ja vauraampia kuin koskaan, miksi emme pystyisi ratkaisemaan sekä omia että maailman ongelmia, Heikkilä sanoo.

-Keinoja on kyllä. Kun olemme keränneet tietoa tätä kiertuetta varten, olen itsekin hämmästynyt siitä, kuinka paljon osaamista, resursseja ja ratkaisuja on jo olemassa ja kuinka pitkällä osaamisen juuret ovat, Heikkilä jatkaa.

Kiertueen aikana on esitelty myös kiertuepaikkakuntien biotalousvahvuuksia. Lohjalla toimintaansa esittelivät Metsä Group ja Eräkummit sekä Tampereen ammattikorkeakoulun prosessitekniikan linja. Metsä Group esitteli mm. ympäristöystävällisiä, kierrätettäviä tuotteitaan ja metsänhoitoa. Eräkummit puolestaan havainnollisti eri materiaalien hajoamista luonnossa.

-Esimerkiksi vaippa säilyy luonnossa noin 450 vuotta, nahka 50 vuotta, tupakan tumppi 12 vuotta, purkka 20 vuotta, kalastussiima 600 vuotta ja alumiinitölkki 200 vuotta. PET-muovi puolestaan on ikuista, sanoo Ulla Lundqvist ja esittelee muovista majoneesipakkausta.

Eräkummit ovat Metsähallituksen koordinoimia vapaaehtoisia, jotka esimerkiksi vievät lapsia metsäretkille ja tutustuttavat mm. marjastukseen ja kalastukseen.

DSC_1905.JPG

Darja Heikkilä esittelee täysin muovitonta kahvikuppia ja paperikassia, joka on aiempia kestävämpi ja vedenpitävämpi. 

 

Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä

Bio-rekka on kiertänyt ympäri Suomea liki 100 paikkakunnalla. Kävijöitä rekka on kerännyt jo noin 40 000. Kiertueen pääkohderyhmänä ovat 13-19-vuotiaat nuoret. Nuoret pääsevät myös itse pohtimaan tulevaisuutta ja heidän visionsa kootaan yhteen ja luovutetaan joulukuussa kiertueen lopuksi Suomen päättäjille. Kiertueen aikana Heikkilä on huomannut, että nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja tietävät siitä paljon.

-Olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja nuorten kanssa. Tuntuu kuitenkin siltä, että nuorilla on kaksi maailmaa. Se, jossa pitäisi toimia ekologisesti ja se, jossa he miettivät, sopivatko joukkoon. Nämä maailmat pitäisi saada yhdistettyä, Heikkilä sanoo.

Nuorten innostamisen takana on ajatus siitä, että jokainen voi vaikuttaa ja miettiä esimerkiksi, miten omalla alalla voidaan toimia ekologisemmin. Asuntoa valitessa taas voi kiinnittää huomiota rakennusmateriaaleihin ja lämmitysmuotoon. Autoiluunkin löytyy vaihtoehtoja.

-Biokaasu käy suoraan vanhoihin kaasuautoihin. Lisäksi löytyy bioetanolia ja -dieseliä. Mahdollisuudet ovat valtavat. Nykyään maailmalla kerätään mm. teollisuuden ja ravintoloiden jäterasvaa polttoaineeksi. Vanhatkin autot voisi käyttää kuitenkin loppuun ja hankkia vasta sitten uusi auto, Heikkilä sanoo.

-Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan kokoelma erilaisia keinoja, Heikkilä tiivistää.

DSC_1918.JPG

Ulla Lundqvist kertoo, että esimerkiksi vaippa säilyy luonnossa 450 vuotta ja alumiinitölkki 200 vuotta.

 

Puusta ratkaisu moneen pulmaan

Heikkilä toteaa, että uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on ainoa mahdollisuus tulevaisuudessa. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon. Heikkilä sanoo, että biotalous on sekä uusi talousmalli että kokonaan uusi tapa ajatella ja kuluttaa.

-Tämä liittyy vahvasti kierto- ja jakamistalouteen. Tuhlaamiseen ei ole enää varaa. Jotkut vaateketjut esimerkiksi polttavat käyttämättömiä vaatteita tehdessään tilaa seuraavalle mallistolle, Heikkilä päivittelee.

Puu on yksi ratkaisun avain Suomessa.

-Suomessa kasvaa puuta paljon enemmän, kuin sitä kaadetaan eli puunkäyttöä on varaa lisätä vielä jonkin verran. Saman puun eri osat menevät jo nykyään moneen käyttöön, mutta puuta voidaan käyttää vieläkin tarkemmin ja sivuvirtojen ja tähteiden käyttöä lisätä, Heikkilä sanoo.

Suomen puut eivät kuitenkaan riitä maailman tarpeeseen, eikä maailmalla muutenkaan ole puuta Suomen tapaan hyödynnettäväksi, mutta osaamista voidaan viedä muuallekin.

-Puupohjaiset tekstiilit voisivat korvata puuvillan. Puuvillan viljelyyn tarvitaan paljon vettä, maapinta-alaa ja tuholaisten torjunta-aineita. Samalla maa-alalla voitaisiin viljellä esimerkiksi ruokaa, Heikkilä sanoo.

-Pienikin asia voi ratkaista maailman ongelmia. Esimerkiksi kuusen sahanpurusta voi olla apua eturauhasvaivoihin, puun oma liima ligniini voi korvata öljyperäisiä liimoja ja biomuovia voidaan tehdä esimerkiksi mäntyöljystä, Heikkilä avaa.

Kyse voi olla myös niinkin yksinkertaisista asioista, kuin metsän uudelleen istuttamisesta.

-Suomessa on ollut laissa jo 1800-luvulla, että uusi metsä pitää istuttaa. Maailmalla se on edelleen uusi ajatus, sanoo Heikkilä.

DSC_1925.JPG

PET-muovi ei katoa luonnosta koskaan, vaan hajoaa vain pienemmiksi palasiksi. Lasi puolestaan hioutuu takaisin hiekaksi parissa miljoonassa vuodessa.