Lohjan torin historia yltää keskiajalle

Lohjan Museon Suomi100 -juhlavuoden päänäyttely Toristoori - Tarinaa torista ja sen ympäriltä esittelee Lohjan torin elämää vuosikymmenten varrelta.

DSC_1631.JPG

Näyttelyssä kuvattiin erilaisilla hatuilla sitä, että tori on kaikkien yhteinen paikka.

 

Länsi-Uudenmaan ammattimuseot, Hangon, Vihdin, Lohjan ja Fiskarsin museot, Karkkilan ruukkimuseo-Senkka sekä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo päättivät tehdä yhteisen dokumentointiprojektin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Lohjan Museon Toristoori on osa tätä projektia. Museot ryhtyivät etsimään juhlavuoden ”yhdessä” -teeman mukaisesti länsi-uusimaalaisia kohtaus- ja muistinpaikkoja, joihin liittyy niin yhteisiä kuin yksilöllisiä tapahtumia ja muistoja. Juhlaprojekti sai nimen Stop. Kohtaa menneisyytesi.

Projektin puitteissa on tehty kovasti töitä, ja ensimmäiset juhlavuotta koskeneet suunnittelupalaverit pidettiin jo syksyllä 2013. Kukin kuudesta museosta valitsi itsenäisesti muistinpaikkansa ja tavan, jolla kukin kohde dokumentoidaan. Lohjan Museo päätyi tarkastelemaan Lohjan torin menneisyyttä ja nykyisyyttä.

-Tori on kaikkien lohjalaisten yhteinen kohtaamispaikka. Lohjan tori- ja markkinahistoria alkaa jo keskiajalta ja täällä on ollut Länsi-Uudenmaan suurin markkinapaikka. Lohjan torin historiaa ei myöskään ollut aiemmin tutkittu. Tori on monen tarinan paikka, johon liittyy niin yksilön kuin yhteisönkin muistoja, kertoo museoamanuenssi Leena-Maija Halinen Lohjan Museosta.

Hän kertoo, että torit syntyivät usein kirkon tai hallinnollisen keskuksen lähelle tai pääväylien risteykseen. Lohjan tori ei ole aina sijainnut nykyisellä paikallaan, mutta yli 100 viimeisintä vuotta kylläkin.

Näyttelyllä halutaan herättää niin Lohjan asukkaat kuin päättäjätkin pohtimaan torin merkitystä sekä kauppa- että markkinapaikkana, mutta myös paikallisena kohtaamispaikkana, sekä arvostamaan sen pitkää historiaa ja nykyisyyttä osana Lohjan tarinaa.

 

Muistoja talteen

Projektia varten käynnistettiin Lohjan Museon historian ensimmäinen dokumentointikerho, johon uskaltautuivat mukaan Joonas Leikola, Jarmo Kuningas, Kyllikki Karanko, Katri Kohonen, Leena Levonperä, Tuula Hannuksela ja Jussi Ontero. Dokumentoijat tallensivat muistoja haastatteluin ja kuvaamalla torin arkea kesällä 2016. Viime vuonna kesäkuussa tehtiin ”dokumentointi-isku” torille, jolloin seurattiin yhden lauantaipäivän ajan torin tohinoita ja kuulosteltiin niin torilla liikkuneiden kuin torikauppiaidenkin mielipiteitä Lohjan torista. Museolla perehdyttiin myös torin historiaan asiakirja-aineistojen ja paikallislehden juttujen pohjalta.

Torista ja torikaupasta ei ole säilynyt esineistöä, jota olisi voitu laittaa vitriineihin, niinpä näyttely valottaakin torin historiaa kuvin ja tekstein sekä koko seinän kokoisella videoprojisoinnilla, josta on vastannut Jussi Ontero ja ryhmä Lohjanseudun kuvataidekoululaisia.

-On todella kiva, että oppilaat pyydettiin mukaan näin mittavaan projektiin, kommentoi kuvataidekoulun opettaja Satu Kallio.

DSC_1617.JPG

Lohjanseudun kuvataidekoulun oppilaat käsittelivät töissään torin kiveystä ja toria vuonna 2117.

 

Torin tulevaisuuttakin pohdittiin

Reilu 30 Lohjanseudun kuvataidekoulun oppilasta osallistui näyttelyn tekoon. He miettivät, millainen Lohjan tori voisi olla sadan vuoden kuluttua vuonna 2117.

-Oppilaat saivat visioida vapaasti, millainen tori olisi tulevaisuudessa. Yksi halusi, että tori metsittyy ja kiville tulee sammalta. Toisaalta toivottiin Starbucksia.100 vuodessa ehtii tapahtua paljon ja aihe herätti myös pohdintaa oppilaiden keskuudessa, Kallio kertoo.

Työskentelyn tavoitteena oli paitsi dokumentoida torialuetta myös vahvistaa oppilaiden suhdetta omaan kotipaikkakuntaan omakohtaisen havainnoinnin ja tulevaisuusvisioiden herättelyn myötä.

-Historia kiinnostaa lapsia ja nuoria, kun se vain sidotaan heidän elämäänsä ja tehdään eläväksi, Kallio sanoo.

Kuvataidekoululaiset asettuivat torilla piiriin kasvot ulospäin ja kukin oppilas piiri oman siivunsa näkemästään maisemasta niin, että kuvat muodostivat täyden ympyrän torinäkymästä. Oppilaat keskittyivät töissään myös torin kivetykseen. Apuna heillä oli Lohjan Museolta saatu materiaali, josta selvisi mm., että kiviä on noin 234 500 kappaletta ja niitä on ollut louhimassa

Liessaaresta 70 tehtävää varten koulutettua kivimiestä. Kiveys tulikin tarpeeseen.

-Tasaiseksi tamppautunut pölyinen hiekkakenttä oli saanut nimen Saharan erämaa, Halinen naurahtaa.

-Pieni ajatus kannattaa uhrata myös sille, kuina paljon työtä nuo 234 500 kiveä ovat vaatineet, hän jatkaa.

Näyttely on avoinna Lohjan pääkirjaston Linderin-salissa 27.1.2018 asti. Myös näyttelykävijät voivat osallistua torin historian tallentamiseen jättämällä tarinansa näyttelyn yhteydessä olevaan postilaatikkoon. Myös vanhoja valokuvia otetaan vastaan, mutta ne kannattaa toimittaa suoraan Lohjan Museolle.

Vuosi sitten julkistettiin myös projektin tuloksena syntynyt matkaopas Länsi-Uudenmaan menneisyyteen ja osin nykyisyyteenkin. Matkaoppaassa kuljetaan Länsi-Uudenmaan läpi Suomen 100-vuotisen historian tunnelmissa tutustuen Dragsvikin varuskunnan vaiheisiin, Fiskarsin myllyyn, Vihdin Vanjärven kylään, Hangon teollisuuteen sekä Lohjan ja Karkkilan toreihin. Tarinoihin voi tutustua myös mobiilioppaassa osoitteessa www.tarinasoitin.fi/Stop.

alue_kulttuuri: