Kaarteen sotamuseo välittää Suomen historiaa uusille sukupolville

DSC_1746.JPG

Kalervo Kaarre ja kaukopartion radisti.

 

Kun astuu sisään Kaarteen sotamuseon ovesta, siirtyy ajassa yli 70 vuotta taakse päin. Vastassa on toisen maailmansodan aikainen maailma. Museossa pääsee tutustumaan mm. kaukopartion radistiin, lottakanttiiniin, kenttäsairaalan toimintaan, juoksuhautaan, korsuun ja erilaisiin sodanaikaisiin aseisiin, kuten kasapanokseen ja Molotovin koktailiin.

-Lottakanttiinista sai virallisen huollon lisäksi pientä extraa, kuten kessua, kirjepaperia ja kahvin korviketta. Korsussa taas majoituttiin etenkin asemasodan aikaan. Se vaihe kesti 2,5 vuotta, esittelee Kalervo Kaarre.

Pommisuojassa pääsee ääni- ja valotehosteiden avulla eläytymään ilmahälytyksen aikaiseen tunnelmaan. Myös konekiväärin ja 40 kilometrin päässä olevan tykistökeskityksen aiheuttamista äänistä kuullaan näyte. Monista museoista poiketen Kaarteen sotamuseossa esineisiin saa myös koskea.

Kaarteen sotamuseossa pääsee nyt tutustumaan myös paikalliseen sotahistoriaan, sillä museon on tehty Lohjaa käsittele osio. Erityisesti Virkkalassa toiminut ilmatorjunta on esillä. Kukkumäella sijaitsi sodan aikaan ilmavalvontatorni. Kartan avulla voi myös katsoa, minne pommit putosivat talvisodan aikana, kun kalkkitehdasta yritettiin pommittaa. Lisäksi esillä on pommien sirpaleita. Virkkalan rautatieasemalta taas lähetettiin lapsia turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Jatkossa museo laajenee entisestään myös Lohjan osalta.

DSC_1732.JPG

Kaarteen sotamuseossa pääsee tutustumaan mm. juoksuhautaan, korsuun ja sodanaikaisiin aseisiin.

 

Tiedon siirtoa uusille sukupolville

Kaarteen sotamuseo on ympäri vuoden avoinna ryhmille (vähintään viisi henkeä). Lisäksi kesällä on yleisöpäiviä, jolloin museossa käy paljon esimerkiksi perheitä. Museossa käyvät myös esimerkiksi koululaisryhmät.

-On hienoa, että koululaisille voi kertoa historiasta esimerkiksi aitojen esineiden kautta. Koululaiset tekevät myös tehtäviä täällä, Kaarre kertoo.

Hänestä on tärkeää, että lapset ja nuoret vierailevat sotamuseossa.

-Historiasta täytyy tietää ainakin perusasiat, kuten se, miten Suomi on itsenäistynyt. Tämän päivän nuoriso on myöhemmin päättäjinä, joten tieto on tärkeää siirtää. Tämä on siihen yksi konkreettinen keino, sanoo Kaarre.

Kaarre kertoo, että oppilaat kuuntelevat usein keskittyneesti. Keskusteluja sen sijaan herää sen sukupolven kanssa, jonka vanhemmat ovat kokeneet sodan.

DSC_1739.JPG

Lottakanttiinista sai mm. kirjepaperia, kessua ja kahvin korviketta.

 

Historiasta puhuminen on parasta rauhan puolustustyötä

Kaarteen sotamuseo on yksityinen kotimuseo, joka on perustettu vuonna 2006 kunnianosoituksena isänmaata ja veteraanisukupolvia kohtaan.

-Se, mitä Suomi on tänään, on heidän ansiotaan. Kunnioitan heitä syvästi, koska he pitivät Suomen itsenäisenä. Meillä on oma kieli, lippu ja kansallisen rajat. Esimerkiksi tämän kerron koululaisillekin, koska eivät kaikki sitä muuten hoksaa, Kaarre sanoo.

Hän näkee museon pitämisen myös maanpuolustustyönä, sillä Suomen ei pidä unohtaa historiaansa, vaikka sodan henkilökohtaisesti kokenut sukupolvi vähenee vääjäämättä. Historia vaikuttaa kiinnostavankin ihmisiä.

-Viime kesänä kävi hurjasti vierailijoita ja he kiittelivät kokemastaan. Sota on kansakunnan onnettomuuden tila, mutta se on osa meidän historiaamme. Historiasta puhuminen on parasta rauhan puolustustyötä, sanoo Kaarre.

-Veteraanityöstä siirrytään myös vähitellen perinnetyöhön. Sen avulla pidetään huoli, ettei historia unohdu, hän jatkaa.

DSC_1749_0.JPG

Kaarteen sotamuseossa on myös Lohjan sotahistoriaa käsittelevä osio.