Toisen maailmansodan vaikutukset Lohjalla

Historioitsija Torsti Salonen tarkasteli esitelmässään, miten sotavuodet 1939-1945 näkyivät Lohjalla ja miten ne vaikuttivat lohjalaisten elämään.

Sankarihautaus.jpg

Sankarihautaus Lohjan kirkkomaalla jatkosodan aikana.

 

Lohja joutui muun Suomen tavoin tahtomattaan mukaan toiseen maailmansotaan. Historioitsija Torsti Salonen avasi viime viikolla pidetyssä esitelmätilaisuudessaan Lohjan historiaa sodan ajalta. Lohjan sotavuodet -esitelmä veti väkeä paikalle niin paljon, että kaikki kiinnostuneet eivät mahtuneet sisälle Lohjan pääkirjaston Järnefelt-saliin. Tilaisuuden järjesti Kaarteen sotamuseo osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaansa.

 

Ennen sotaa

Lohjalta lähti jo ennen talvisodan alkamista 185 suojeluskuntaan kuuluvaa ja lottia linnoitustöihin Karjalan kannakselle. 1.9.1939 kuultiin radiosta, että Saksa on hyökännyt Puolaan.

-Siitä alkoi melkein heti mm. bensiinin, sokerin ja kahvin säännöstely. Linja-autoliikennettä supistettiin ja Lohjan kauppalassa otettiin käyttöön säännöstelykortit ensimmäisten joukossa Suomessa, kertoo Salonen.

-Myös väestönsuojelua alettiin tehostaa. Hankittiin kaasunaamareita ja pidettiin kaasusuojeluviikko. Lisäksi pidettiin pimennysharjoitukset. Ilmavalvonta-asemia perustettiin mm. Karstun Linnamäelle ja Lohjan näkötorniin. Varsinaisia pommisuojia Lohjalla ei ollut, hän jatkaa.

Väkeä alkoi vähitellen siirtyä Suomen suurista kaupungeista maaseudulle. Helsingistä tultiin Lohjalle. Lohjalle tuli myös Karjalan kannaksen Uudenkirkon väkeä.

Kouluja suljettiin ja niihin majoitettiin reserviläisiä, ja vaate- ja romukeräykset aloitettiin, heikon varustelutason parantamiseksi. Lohjalaiset olivat saaneet pääsääntöisesti tykistökoulutusta, joten lohjalaisista reserviläisistä koottiin kenttätykistörykmentti 4:n kolmas patteristo. 16.10. Lohjalta lähti 800 reserviläistä Karjalan kannaksen Kuolemajärvelle.

 

Talvisota

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1930 pommittamalla asutuskeskuksia. Lohjalla oli alkuun rauhallista ja ensimmäinen ilmahälytys tuli vasta 21.12. Tammi-helmikuussa pommituksia tulikin runsaasti.

-Pudotetuista palo- ja miinapommeista ainakin 400 räjähti. Lisäksi oli suutareita. Myös osa Tamperetta varten varatuista pommeista pudotettiin Lohjalle, jos koneet eivät päässeet Tampereelle asti. Virkkalassa pommitettiin etenkin sementtitehdasta, mutta vauriot jäivät pieniksi. Lohjalla pommitettiin etenkin asemaa ja radan vartta, kauppalan keskustaa, Ojamon kaivosta sekä Hiidenveden siltaa.

-Lohjalle oli tehty sirpalesuojia, mutta ei kunnon pommisuojaa. Ihmisiä pelastui kuitenkin kellareissa, vaikka 50 taloa vaurioitui. Ilmatorjuntana oli konekivääri näkötornissa, kertoo Salonen.

Lohja-Kotka Oy:n sellutehdas Pitkäniemessä oli myös tärkeä pommituskohde. Siellä yksi pommi putosi konesalin lattialle, mutta jäi onneksi suutariksi. Lohjan keskustassa sijaitsi salainen tykistön ammusten sorvaamo. Salonen kertoo, että sen lähelle osui useita pommeja, joten ihmiset arvelivat, että jonkun oli täytynyt kertoa sorvaamon sijainti eteenpäin.

Pommitusten vaikutukset voivat näkyä vielä nykyäänkin. Esimerkiksi Kitfallissa osui pommi keskelle tietä ja räjäytti siihen 3-4 metriä syvän kuopan. Tie halkeilee edelleen samasta kohdasta roudan vaikutuksesta.

Harjulassa sekä Harjun ja Kirkniemen kouluissa toimi sotasairaala 9. Sen henkilökuntana oli sekä lohjalaisia lääkintälottia että sveitsiläisiä sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Koulut olivat kiinni, joten abiturientit valmistuivat ylioppilaiksi ilman ylioppilaskirjoituksia.

Talvisodan pommituksissa menehtyi Virkkalassa viisi henkeä ja Lohjan kauppalassa yksi. Loukkaantuneita oli noin 30. Joulukuun lopulla tulivat ensimmäiset suruviestit rintamalta. Talvisodassa kaatui 77 lohjalaista.

-Ensin sankarivainajat piti haudata kentälle, mutta mm. heidän omaisensa ja sotilaspapit vaativat, että heidän haudataan kotiseudulle. Siitä alkoi maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tapa palauttaa sankarivainajat kotiin, kertoo Salonen.

Talvisodan jälkeen Lohjalla oli 45 sotaleskeä ja 42 alle 16-vuotiasta sotaorpoa. Luvuissa on mukana myös Karjalan siirtoväki.

-Talvisota yhdisti kansaa. Se vaikutus näkyi myös lohjalaisissa, jotka olivat olleet sisällissodan jäljiltä voimakkaasti kahtia jakautuneita, toteaa Salonen.

Laurinkatu.jpg

Laurinkatu 27-31 kohdalla sijainneita asuintaloja vaurioituneina pommituksessa 19.2.1940. Yksi henkilö sai surmansa ja mm. kauppalanvaltuuston puheenjohtajan Tuomas Karhun asunto ja irtaimisto vaurioitui pahoin ja osuusliike Keon virvoitusjuomatehdas tuhoutui.

 

Välirauha

Talvisota päättyi 13.3.1940, ja Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle.

-Hangon asukkaita ja yrityksiä evakuoitiin Lohjalle. Lohjalaiset lähettivät kuorma-autoja auttamaan evakuoinnissa, sanoo Salonen.

Lohjalle oli suunniteltu lentokenttää, mutta suunnitelmaan tuli muutos.

-Gunnarlasta oli kaadettu jo puutkin, mutta alueen katsottiin olevan liian lähellä Hankoa, joten lentokenttä rakennettiinkin Nummelaan, Salonen sanoo.

Välirauhan aikaan Lohjalla toimi asevelvollisten jalkaväen koulutuskeskus. Aseveliliiton ja Sotainvalidien veljesliiton Lohjan osastot perustettiin. Lohjalle sijoitettiin 1 300 karjalaista. Valtaosa pakko-otetuista hevosista saatiin takaisin.

 

Jatkosota

Ilmavalvonta alkoi jo pari kuukautta ennen jatkosodan alkua. Lohjalaisista koottiin kenttätykistörykmentti 8:n kolmas patteristo sekä pioneeripataljoona 32. Liikekannallepano tapahtui 18.6.1941. Aluksi lohjalaiset vietiin Hangon rintamalle ja myöhemmin Syvärille ja Viipurin lähelle.

-Lohjalaisetkin olivat mukana Tali-Ihantalan taisteluissa pysäyttämässä Neuvostoliiton suurhyökkäystäkin, kertoo Salonen.

Jatkosodan aikaan ilmavalvontapaikkoja oli enemmän kuin talvisodan aikaan. Yksi oli Virkkalassa Kukkumäellä.

-Ilmatorjuntatykit ampuivat 407 laukausta, mutta yksikään lentokone ei pudonnut. Hälytyksiä tuli kuukausittain. Joskus koneet olivat vain ohikulkumatkalla, mutta niitä ammuttiin kuitenkin, Salonen sanoo.

Jatkosodan pommituksissa Virkkalassa menehtyi kaksi henkeä.

Mustion sotavankileiriltä tuotiin työvoimaa Lohjan maatiloille ja Ojamon kaivokseen. Enimmillään kaivoksessa työskenteli 200 vankia.

Jatkosodan aikaan lotilla oli merkittävä rooli. He valmistivat vaatteita, kuten lumipukuja, kintaita ja sukkia, jotka sitten lähetettiin rintamalle. Myös joulupaketteja tehtiin sekä tutuille että tuntemattomille sotilaille. Lisäksi lotat huolehtivat pääkaupunkiseudun evakuoinnista ja Lohjan läpi kulkeneiden evakkojunien matkustajista ja eläimistä. He myös lahjoittivat radion rintamalle.

-Lisäksi pidettiin mottitalkoita, ja Lohjan asemalla oli pilketehdas, jossa valmistettiin polttoainetta autojen puukaasuttimiin. Puusta tehtiin monenlaista, kuten kangasta, narua ja korviketuotteita. Lohja-Kotka Oy teki voimapaperistaan esimerkiksi makuupusseja, kertoo Salonen.

Sotaleskien ja rintamamiesten perheiden tukemiseksi järjestetty kansanapukeräys tuotti Lohjalla erityisen hyvin.

-Lohjalla keräyksen tuotto oli yhtenä vuonna Suomen paras, Salonen sanoo.

Jatkosodan aikaan Lohjalle tuli myös inkeriläisiä pakolaisia. Neuvostoliitto vaati kuitenkin heidän palauttamistaan. Osa pakeni Ruotsiin, osa piiloutui ja muut palautettiin.

-Lohjaltakin lähti Siperiaan satoja inkeriläisiä, kertoo Salonen.

Jatkosodassa kaatui 177 lohjalaista ja kaksi vielä Lapin sodassa.

Kun Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle, oli kymmenen päivää aikaa evakuoida 7 000 ihmistä.

-Lohjalaiset auttoivat evakuoinnissa. Esimerkiksi kalkkitehdas lähetti 400 työntekijää ja yhdeksän kuorma-autoa apuun, Salonen sanoo.

 

Sodan jälkeen

Pohjois- ja Etelä-Lohjan suojeluskunnat lopetettiin. Neuvostoliitto vaati myös lottajärjestön lakkauttamisen, vaikka kyse ei ollut aseellisesta järjestöstä. Porkkalan rajavartioston esikunta perustettiin Lohjalle (1944-1956).

-Lohjalle asettui noin 1 000 karjalaista ja rintamiestaloja rakennettiin. Syntyvyyden nousun myötä syntyivät suuret ikäluokat. Jälleenrakennus vaati rakennustarvikkeita, joten Tytyriin perustettiin uusi kalkkitehdas, Salonen listaa.

Heti sodan päätyttyä Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim hankki Kirkniemen kartanon vanhuuden kodikseen. 

Lohja pommit.jpg

Kartta Lohjan keskustan alueella räjähtäneistä pommeista. Yhden merkinnän kohdalla saattaa olla useampi osuma. Räjähtämättömiä pommeja eli suutareita ei ole merkitty, mutta nekin olivat vaarallisia ja jouduttiin purkamaan.