Uutiset

Mainos

Vuoden 2018 veroprosentit Lohjalla

Lohjan kaupunginvaltuusto vahvisti kokouksessaan 15.11. Lohjan ensi vuoden veroprosentit. Tuloveroprosentti on 20.50, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,03 prosenttia ja vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,45 prosenttia. Muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti on 1,05 prosenttia ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 3,00 prosenttia.

Perussuomalaisten valtuutettu Kari Turunen esitti, että kiinteistöveroa ei nosteta, vaan pidetään se ennallaan. Keskustan valtuutettu Päivi Alanne kannatti Turusen vastaesitystä, joten asiasta äänestettiin. Kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti Turusen vastaesityksen äänin 37-14.

Valtuusto hyväksyi Lohjan kaupunkistrategian

valt11.jpg

Lohjan visio olla Suomen mielenkiintoisin ja kehittyvin kaupunki jakoi valtuutettujen mielipiteitä.

 

Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11. Lohjan kaupunkistrategian vuosille 2017-2025. Strategiassa Lohjan arvoiksi määritellään avoimuus (toiminta ja päätöksenteko ovat läpinäkyviä), asukaslähtöisyys (toimitaan asukkaita kuunnellen), rohkeus (uskallus toimia uusilla tavoilla) sekä vastuullisuus (toiminta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti sekä kestävällä tavalla).

Strategiassa mainitaan tavoitteina mm., että Lohjan asukasluku kasvaa 1 % vuodessa, työllisten ja työpaikkojen määrää lisääntyy ja että saavutettavuutta ja monipuolisia kulkemisen mahdollisuuksia parannetaan niin sisäisen kuin ulkoisenkin liikenteen osalta. Taajamat ja kaupunkikeskus halutaan toimiviksi ja tapahtumia ja vapaa-ajan palveluja monipuolisesti. Myös puhtaaseen ympäristöön halutaan panostaa. Toimivat palvelut halutaan tarjota asukaslähtöisesti ja panostaa korkealuokkaiseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka.

Tavoitteisiin aiotaan päästä mm. sujuvan kaavoituksen, tehokkaan markkinoinnin, sujuvien yrityspalvelujen, uusien toimintatapojen ja uuden teknologian hyödyntämisen sekä palvelurakenteen ja -verkon jatkuva kehittämisen avulla. Lisäksi tuetaan asukkaita ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Myös vireää kansalaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä halutaan lisätä esimerkiksi vakiinnuttamalla aluetoimikuntien rooli ja tukemalla asukkaiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.

Strategian mukaan Lohja on vuonna 2025 kansainvälinen, kulttuurisesti monimuotoinen, kaksikielinen kaupunki, jonka huoltosuhde kehittyy myönteisesti ja asukkaita on yli 50 000 (asukkaita tällä hetkellä 47 149). Pääosa asukkaista asuu Lohjan kaupunki- ja taajamakeskuksissa ja osa kesämökeistä on muutettu ympärivuotiseen asumiseen. Työllisyysaste on korkea ja työmatkaliikenne sujuvaa. Lohja tarjoaa asukkaiden hyvinvointipalvelut laadukkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi Lohjalla on kattavat kaupalliset palvelut ja kaupunki on kuuluisa tapahtumistaan, suosittu matkakohde ja tunnettu vapaa-aikapalveluistaan.

 

Suomen mielenkiintoisin ja kehittyvin kaupunki

Strategiassa määriteltiin myös Lohjan visio, jonka mukaan Lohja on Suomen mielenkiintoisin ja kehittyvin kaupunki. Kyseinen visio ja arvoista rohkeus olivat ne strategian osat, jotka herättivät eniten keskustelua ja jakoivat valtuutettujen mielipiteitä. Moni valtuutettu halusi tavoitteiden olevan realistisia, mutta myös kaupunkia eteenpäin vieviä. Lisäksi painotettiin, että strategiaa tulee todella käyttää, eikä jättää kaappiin pölyttymään. Uuden strategian muodostumisesta keskusteltiin myös, verrattiin sitä edelliseen ja toivottiin, että strategiaa voi tarpeen vaatiessa päivittää.

-Strategian tavoitteena on visioida kaupungin tavoitetilaa ja toimintoja tuleville vuosille. Tavoitteiden tulee olla realistisia, mutta rohkeita ja kaupunkia ajassa eteenpäin vieviä. Näistä lähtökohdista strategiatyöryhmä, johon jäsenenä kuuluin, alkoi kesällä työstää uutta strategiaa. Pohjana oli keväällä valtuustoseminaarissa meiltä koottu aineisto ja kuntalaiskyselyn tulokset. Ryhmän työskentely oli aktiivisesti keskustelevaa ja oli ilo huomata, kuinka vakavasti ja intensiivisesti jäsenet ja ryhmät olivat strategiaa pohtineet, sanoi sosiaalidemokraattien valtuutettu Maaret Laine.

-Strategia on syytä muistaa jatkosuunnitelmissa ja tekemisessä. Hyvä esimerkiksi rohkeudesta ensimmäisen puolen vuoden valtuustokauden aikana on, että olemme itse tehneet asioita ihan uudella tavalla, kommentoi kokoomuksen valtuutettu Pekka Luoma.

-Strategia on tulevaisuuspaperi päätöksentekijöille, se ohjeistaa kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä. Kaupungin asukkaille se on julistus siitä, millaiset asiat Lohjalla koetaan tärkeinä. Visio puhuttaa ehkä eniten. Siinä meillä on tavoite, johon tosissaan kannattaa pyrkiä, totesi puolestaan vihreiden valtuutettu Urpo Uotila.

- Työryhmässä oli edustus jokaisesta poliittisesta ryhmästä ja alueen johtokunnista. Se on hyvä. Strategiassa on paljon samaa, kuin vanhassakin. Laatimisen yhteydessä olisi ehkä voinut pohtia enemmän sitä, että miten vanhan strategian tavoitteet on saavutettu. Olisi voinut verrata, missä ollaan onnistuttu ja missä ei, pohti Meidän Lohjan valtuutettu Jan Tallqvist.

-Uusi strategia on hyvin erilainen kuin aiempi, joka oli virkamiesmäinen. Uusi on rohkeampi ja selkeämpi. Tässä on asioita, joihin kaikki voivat yhtyä sekä kehitettäviä ja selkeitä arvoja. Rohkeudesta pidin erityisesti, sitä on ollut parin viime vuoden aikana aiempaa enemmän ja isoja muutoksia on tapahtunut, sanoi Haloo Lohjan valtuutettu Heikki Linnavirta.

Rohkeus sai arvona monelta kiitosta.

-Itselleni on tullut aiempien valtuustokausien kokemuksesta tuntuma, että meiltä on puuttunut riittävää rohkeutta tehdä isojen kokonaisuuksien linjapäätöksiä. Meillä on hyvä, ammattitaitoinen virkamieskunta, joka on varsin innovatiivista ja haluan uskoa heidän kykyihin tehdä esityksiä, joissa isoihin kokonaisuuksiin saadaan strategian suuntaisia päätöksiä. Ilman päätöksiä ei tule mistään mitään, sanoi sosiaalidemokraattien valtuutettu Markku Saarinen.

-Strategiassa mainitaan, että päätöksenteko olisi avointa ja läpinäkyvää. Sitä se ei aina ole ollut, mutta jatkossa toivottavasti on. Rohkeus on hyvä, kunhan ei tehdä kokeiluja vain kokeilemisen vuoksi. Lohjan visio on niin mahtava, että en sano mitään. Siinä on nyt sitä rohkeutta, totesi perussuomalaisten valtuutettu Piritta Poikonen.

-Hienoa, että visio on nostettu isoksi ja merkittäväksi. Sen pitääkin olla iso ja merkittävä, että sen eteen ponnistellaan, totesi vasemmistoliiton valtuutettu Birgit Aittakumpu.

Tunnin juna -hanke nousi esille useammassakin puheenvuorossa.

-Tärkein kohta Lohjan tulevaisuuden kannalta on tunnin juna. Se vie Lohjan eteenpäin, jos asema on Muijalan/Lempolan alueella. Siinä on tulevaisuus meille ja asukasluku lähtee varmana nousuun, sanoi vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja.

-Tunnin rata -hanke etenee ja on keskeinen Lohjan tulevaisuuden kannalta. Se on pidettävä mielessä kaikessa infra- ja palvelutuotannon suunnittelussa, totesi myös kristillisdemokraattien valtuutettu Merja Eräpolku.

Kokoomuksen valtuutettu Päivi Kuitunen ei ollut tyytyväinen strategiaan.

-En tykkää tästä yhtään. Olen todella huolissani Lohjan tilanteesta ja tunnettuudesta ja siitä, ettei väkiluku kasva, eikä yrityksiä tule. Yritykset ja asukkaat eivät edes mieti Lohjaa, vaan tämä on täysin unohdettu kaupunki. Strategiassa olisi pitänyt lähteä siitä, että Lohja olisi tunnettu. Lohjan ongelma on tuntemattomuus ja se olisi pitänyt näkyä visiossa.

-Olisimme toivoneet, että laaja Lohja olisi ollut vielä enemmän esillä strategiassa, totesi puolestaan keskustan valtuutettu Lassi Huhtala.

Keskustelun aikana Merja Eräpolku esitti, että visioksi hyväksytään Lohja, hyvinvointikaupunki. Päivi Alanne kannatti Eräpolun vastaesitystä, joten asiasta äänestettiin. Kaupunginhallituksen pohjaesitys voitti äänestyksen äänin 47-4.

Vihdin uusi kuntabrändi painottaa aktiivisuutta

Vihdin uuden brändin ydin rakentuu yksittäisten ihmisten, järjestöjen ja yrittäjien aktiivisuuden ympärille. Lisäksi hyödynnetään kunnan kaunista ja monipuolista luontoa.

brändi.jpg

Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen (vas) ja brändiprojektin luova johtaja Jari Ullakko esittelevät Vihdin uutta ilmettä. 

 

Vihdin kunnan brändityön tarkoituksena oli kirkastaa Vihdin vahvuuksia sekä nostaa esiin kunnan vetovoimatekijöitä. Tavoitteena oli löytää ja jalostaa elementtejä, joilla Vihti erottuu positiivisesti muista kunnista ja näyttäytyy kiinnostavana niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta.

-Puheenaiheena on ollut jo pitkään, että Vihti tunnetaan aika huonosti. Meillä on kuitenkin moni asia hyvin ja olisi intoa myös kertoa niistä muille. Se oli brändiuudistuksen lähtökohta, mutta siitä on tultu pitkälle. Prosessi on vaikuttanut tekemiseemme kaiken kaikkiaan, kuten toimintalogiikkaan ja tekemisen fokukseen, kertoo Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen.

-Päätös aktivoitua viestinnässä syntyi, koska olemme turhan usein joutuneet miettimään, miksi vahvuutemme eivät näy, eikä ulospäin viestittyvä kuva ole samanlainen, kuin se, joka meillä itsellämme on Vihdistä, lisää kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen.

Brändityö ja siihen kiinteästi liittyvä visuaalisen ilmeen uudistaminen aloitettiin viime keväänä. Brändityön toimittajaksi valittiin julkisella kilpailutuksella mainostoimisto SEK.

 

Sidosryhmien ääni kuuluviin

Brändityössä hyödynnettiin keväällä toteutettua kuntalaiskyselyä, jossa selvitettiin kuntalaisten näkemyksiä Vihdin nykyisistä palveluista ja toiminnasta, sekä siitä, minkälaisiin asioihin kuntalaiset haluaisivat kunnan panostavan ja keskittyvän jatkossa. Brändityössä hyödynnettiin myös viimeisintä muuttajatutkimusta syksyltä 2016.

Brändiä työstettiin kevään ja syksyn aikana eri sidosryhmien kanssa työpajoissa, joihin osallistui kunnan ja mainostoimiston edustajien lisäksi luottamushenkilöitä sekä Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry:n (Viakas), Vihdin Matkailu ry:n, Vihdin Omakotiyhdistyksen, Vihti-Seuran, Vihdin Nuorkauppakamarin, Vihdin nuorisofoorumin sekä Nummelan Killan edustajia. Kunnanvaltuutetut antoivat oman panoksensa brändityöhön valtuustoseminaareissa.

-Vihdin vahvuudet koettiin hyvin samanlaisiksi yli puoluerajojen. Se kertoo yhteisöllisyydestä. Myös kuntalaisia on osallistettu projektiin eri tavoin ja kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa uuteen brändiin, sanoo Viljanen.

 

Asu siellä missä elät

Vihdin uusi brändilupaus on ”Asu siellä missä elät”. Monimerkityksisen ajatuksen taustalla ovat kunnan lukuisat harrastusmahdollisuudet, vastuullinen yhteisöllisyys sekä tutkimustenkin perusteella vahvaksi vetovoimatekijäksi todettu luonnonläheisyys, joka tukee kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Aktiivisuus konkretisoituu yksittäisten vihtiläisten liikkuvassa ja harrastavassa arjessa, pienyrittäjyyden suosiossa, vahvassa järjestötoiminnassa sekä eri toimijoiden panostuksessa kuntalaisten hyvinvointiin ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin. Hyviä esimerkkejä ovat mm. maksuttoman urheiluvälinelainaamon perustaminen perheiden liikuntamahdollisuuksien tukemiseksi ja Wirtaa vihtiläisille vanhuksille -projekti.

Brändilupaus määrittelee myös Vihtiä kuntana. Se ei ole tunnuslause, vaan asenne, joka haastaa kunnan omalla toiminnallaan mahdollistamaan lupauksen toteutuminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

-Brändi on sitä kaikkea, mitä kunta tekee. Pitää käyttäytyä niin kuin väittää käyttäytyvänsä. Vihdin pitäisi erottua edukseen, jotta ihmiset muistavat, että sellainen paikka kuin Vihti, on olemassa, sanoo luova johtaja Jari Ullakko.

 

Yhteiskäytöllä uusi ilme tunnetuksi

Vihdin uuden bränditunnuksen inspiraationa toimii kunnan värikäs ja monipuolinen luonto. Tunnuksessa on käytetty kunnan vaakunan aaltomuotoa, joka muodostaa Vihdille ominaisen kuvituksen vesistöstä. Tunnuksesta välittyy vahvasti myös Vihdissä asuminen ja eläminen.

Uusi ilme tulee näkymään esimerkiksi kunnan internet-sivuilla, sosiaalisen median kanavissa, tapahtumissa, erilaisissa painotuotteissa ja katukuvassa, sillä mm. kunnan työajoneuvojen teippaukset uusitaan asteittain uuden ilmeen mukaisiksi. Myös vihtiläiset matkailuyrittäjät toimivat brändilähettiläinä ja hyödyntävät kunnan uutta ilmettä omassa markkinoinnissaan. Lisäksi muut tahot voivat käyttää uutta ilmettä kaikessa Vihtiin liittyvässä markkinoinnissa brändiohjeen mukaisesti.

Brändityön rinnalla on työstetty Vihdin strategiaa, joka julkaistaan ensi vuoden alussa.

-Brändi tuo ilmettä ja strategia sisältöä. Tekemisen ja ilmeen on kuljettava käsikädessä. Asukas ja hänen tarpeensa nouseva esille entistä enemmän, sanoo Miettinen.

Itsenäisyyspäivän kunniavartioon haetaan vapaaehtoisia

Suomi 100 -kunniavartio aiotaan järjestää Lohjan sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä. Lohjan kaupunki ja seurakunta etsivät kunniavartiostoon 17-45-vuotiaita miehiä ja naisia.

san1.jpg

Kulttuurituottaja Kalle Ryökäs (vas), kaupunginjohtaja Mika Sivula ja seurakuntapastori Panu Mäkelä Lohjan Pyhän Laurin kirkon sankarihaudoilla.

 

Eri paikkakuntien sankarihaudoilla ympäri Suomea järjestetään itsenäisyyspäivänä 6.12. kunniavartiostoja. Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistoksi järjestettävä kunniavartio aiotaan järjestää myös Lohjalla. Hanke on osa valtakunnallista Suomi 100 -ohjelmaa.

-Kyseessä on valtakunnallinen idea, että seppeleenlaskun aikaan jokaisella sankarihaudalla olisi joku. Haluamme kunnioittaa kunniavartiolla sodassa ja sota-aikana elämänsä ja voimansa antaneita, sanoo seurakuntapastori Panu Mäkelä Lohjan seurakunnasta.

Lohjalla kunniavartio aiotaan järjestää Lohjan Pyhän Laurin kirkon sankarihaudalla ja Nummen, Pusulan ja Kärkölän, Sammatin ja Karjalohjan hautausmailla. Virkkalan sankarihaudoilla kunniavartio toteutuu myös, mutta sen toteutus on jo suunniteltu, joten sinne ei enää tarvita vapaaehtoisia. Toisin kuin Lohjalla, monilla paikkakunnilla on valittu vain yksi hautausmaa, jolla kunniavartio järjestetään. Toinen poikkeus on se, että Lohjalla vapaaehtoisiksi otetaan myös naisia.

-Kutsumme mukaan myös naisia, koska hekin antoivat voimansa ja elämänsä tämän maan hyväksi, toteaa Mäkelä.

Sankarihautoja on Lohjan hautausmailla yhteensä 484: Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalla 140, Virkkalalla 29, Sammattissa 42, Karjalohjalla 55, Nummella 109, Pusulassa 107 ja Kärkölässä 2. Sankarivainajat olivat kuollessaan 17-45-vuotiaita miehiä, mistä johtuu myös vapaaehtoisten ikärajaus.

-Suurin osa heistä kaatui 19-33-vuotiaina. Alueellisesti sota niitti raskaimmin miehiä Nummen ja Pusulan alueilla, sanoo Mäkelä.

 

Kunnianosoitus elämänsä antaneille

Kunniavartiostoidea on saanut jo ihmisiä liikkeelle.

-Sosiaalisessa mediassa on kuhistu, että järjestetäänkö kunniavartiosto myös Lohjalla ja että jos kukaan ei tartu asiaan, niin minä järjestän. Lisäksi muutamat henkilöt ovat jo ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi. Tämä on arvokas asia ja toivon, että ihmiset lähtevät toteuttamaan kunniavartioita yhdessä, kertoo Mäkelä.

Ainakin Vantaalla vapaaehtoisia on löytynyt. Siellä kunniavartio järjestetään vain yhdellä hautausmaalla ja vapaaehtoisia tarvitaan 164. Ilmoittautuneita tuli alle kahdessa viikossa 230. Lohjalla vapaaehtoisia tarvitaan paljon enemmän, mutta toiveikkaita ollaan, että tavoite täyttyy.

-Olisi hienoa, jos jokaisella sankarihaudalla seisoisi joku. Jotenkin olemme velkaa tämän pienen ajan, toteaa Mäkelä.

Myös Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula kannustaa vapaaehtoisia lähtemään mukaan.

-Haluan olla mukana kutsumassa ihmisiä näin hienoon asiaan mukaan. Asia on koettu tärkeäksi myös kaupunginhallituksessa ja toivottu, että kunniavartio järjestyy. Lohjan Pyhän Laurin kirkon sankarihaudoilla olevassa muistomerkissä lukee: ”Kunnia kaikkensa antaneille, uhrinsa kalleimman kantaneille” . Tässä nimenomaan annetaan heille kunnia, sanoo Sivula.

 

Vapaaehtoiseksi kunniavartioon

Kunniavartiostot seisovat sankarihaudoilla perinteisen seppelten laskun ajan. Halukkaat voivat ilmoittautua kunniavartioon Lohjan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalle, Nummen, Pusulan+Kärkölän, Karjalohjan ja Sammatin hautausmaille. Vapaaehtoisten haku on avoin kaikille 17-45-vuotiaille (ei tarvitse olla lohjalainen). Kunniavartiostoon ilmoittaudutaan 27.11. mennessä verkko-osoitteessa http://bit.ly/2yfoZJu. Ilmoittautuminen on sitova.

Aikataulut ovat hautausmaakohtaisia, mutta tilaisuudet sijoittuvat luultavasti kello 9-12 välille. Vapaaehtoisten kannattaakin varata itsenäisyyspäivän aamupäivä tilaisuutta varten. Vartioaika on noin puoli tuntia. Jokainen ilmoittautunut saa ilmoittautumisen sulkeuduttua oman alueensa yhteyshenkilöltä yksityiskohtaiset ohjeet ja aikataulut.

Kunniavartioston järjestelyistä vastaa Lohjan seurakunnan pastori Panu Mäkelä (044 3284212, panu.makela@evl.fi). Häneen voi olla myös yhteydessä, jos muita sankarivainajien kunnioitukseen liittyviä projekteja on suunnitteilla.

-Lohjalla on pitkät paikalliset perinteet ja seppeleitä on laskettu ennenkin itsenäisyyspäivänä. Pitkien perinteiden johdosta eri hautausmailla onkin erilaisia käytäntöjä ja aikatauluja. Olisi kuitenkin hyvä, että sankarivainajien huomiointi kytkettäisiin yhteen, eikä ainakaan päällekkäisiä tilaisuuksia olisi, Mäkelä sanoo.  

san2.jpg

Lohjan Pyhän Laurin kirkon sankarihaudoilla on muistomerkki, jossa lukee ”Kunnia kaikkensa antaneille, uhrinsa kalleimman kantaneille”. -Tässä nimenomaan annetaan heille kunnia, kommentoi kaupunginjohtaja Mika Sivula kunniavartiostoja.

Puolustusvoimat harjoittelee Etelä-Suomessa kuun vaihteessa

tankki.jpg

Sotaharjoitus voi aiheuttaa ruuhkaa teille. Puolustusvoimien ajoneuvoihin kannattaa kiinnittää muutenkin erityistä huomioita, sillä esimerkiksi raskas panssarivaunu on noin 3,5 metriä leveä. (Kuva: Puolustusvoimat)

 

Puolustusvoimien vuoden 2017 pääsotaharjoitus Uusimaa 17 järjestetään 27.11.- 4.12. Etelä-Suomen alueella. Harjoituksen johtaa Maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko ja harjoituksen taisteluharjoitusvaiheen panssariprikaatin komentaja eversti Kari Nisula. Pääsotaharjoitus järjestetään vuosittain ja harjoitusalueet vaihtelevat ympäri Suomea.

-Tämä on vuoden suurin sotaharjoitus, johon osallistuvat kaikki puolustushaarat. Viime vuonna harjoiteltiin Kymen alueella. Etelä-Suomi on nyt luonteva harjoitusalue, koska yhteistoimintaa on merivoimien kanssa, sanoo Nisula.

Harjoitus ulottuu suurille aluille koko Etelä-Suomessa. Harjoitusalueita sijaitsee mm. Lohjalla, Raaseporissa ja Hangossa. Lohjalla harjoitellaan Sammatissa, Karjalohjalla ja Lempolasta Kirkniemeen ulottuvalla kaistaleella, josta harjoitusalue jatkuu Mustiolle. Esimerkiksi Kalkki-Petterin alueella harjoitellaan 29.11. ja Mustiolla 30.11. Lohjalla harjoitellaan etenkin 29.11. ja 2.12.

Tämän vuoden harjoituksessa on mukana noin 8 600 henkeä, joista 1 700 on Puolustusvoimien henkilökuntaa, 3 100 reserviläisiä ja 3 800 varusmiehiä ja -naisia. Harjoituksen tavoitteena on joukkojen harjoituttaminen ja valmiuden kehittäminen, jotta maanpuolustuskyky säilyy.

-Kyseessä on perussotilasharjoitus, jossa harjoitellaan mm. yhteistoimintaa eri puolustushaarojen ja viranomaisten kanssa, sanoo Nisula.

Maavoimien joukot toimivat harjoituksessa yhteistyössä pääesikunnan alaisten laitosten ja muiden puolustushaarojen joukkojen sekä eri viranomaisten kanssa. Mukana harjoituksessa ovat sekä maa- ilma, että -merivoimat. Viranomaisyhteistoimintaa toteutetaan mm. Länsi-Uudenmaan poliisin, Helsingin pelastuslaitoksen, tullin, rajavartiolaitoksen ja säteilyturvakeskuksen kanssa.

sotilaskuva1.jpg

Uusimaa 17 -harjoitukseen osallistuu noin 8 600 henkeä. (Kuva: Puolustusvoimat)

 

Harjoituksen vaikutus liikenteeseen

Teillä liikkuu harjoituksen aikana paljon Puolustusvoimien kalustoa, kuten panssarivaunuja, panssariajoneuvoja ja maastokuorma-autoja, joten ruuhkaa voi ilmetä. Puolustusvoimien kulkuneuvoja nähdään etenkin valtatiellä nro 25. Työ- ja koulumatkoihin kannattaakin varata hieman ylimääräistä aikaa harjoituksen aikana.

-Ruuhkaa voi ilmetä etenkin, kun joukot siirtyvät harjoitusalueelle ja lähtevät sieltä pois eli tiistaina ja keskiviikkoja (28.11.-29.11.) sekä sunnuntaina ja maanantaina (3.12-4.12). Raskaisiin ajoneuvoihin kannattaa suhtautua tiettyä varovaisuutta noudattaen esimerkiksi niitä ohittaessa. Maltti on valttia, Nisula sanoo.

Liikenteessä kannattaa huomioida myös Puolustusvoimien ajoneuvojen poikkeavat ominaisuudet, kuten suuri koko. Esimerkiksi raskas panssarivaunu on noin 3,5 metriä leveä (vrt. kuorma-autoon noin 2,6 metriä). Lisäksi panssariajoneuvot liikkuvat muusta liikenteestä poiketen. Ajoneuvoja ohittaessa tuleekin huomioida tarkasti turvavälit ja etäisyydet. Ajoneuvoista voi myös lentää kiviä, vaikka ne tarkastetaankin ennen maantielle lähtöä.

-Kuljettajan näkyvyys on panssarivaunussa rajoitettu, mutta vaunun johtaja tähystää, toteaa Nisula.

Kun tiellä kohtaa panssarivaunun tulee jättää riittävä turvaväli, seurata ja noudattaa panssarivaunun johtajan opasmerkkejä, ilmaista mahdolliseen ohitukseen lähtö selkeästi ja tehdä ohitus riittävän etäältä sekä ripeästi. Kun panssarivaunu tulee vastaan, tulee hidastaa ja ajaa mahdollisimman lähellä tien oikeaa laitaa. Kannattaa myös huomioida, että risteävälle tielle kääntyvä teloin varustettu panssarivaunu vaatii sivusuunnassa huomattavan suuren tilan.

Muutenkin kannattaa olla tarkkaavainen, koska tiealueella voi liikkua jalkaosastoja tai yksittäisiä henkilöitä.

hornet.jpg

Harjoitukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat. (Kuva: Puolustusvoimat)

 

Mieltä askarruttavia asioita voi kysyä

Uusimaa 17 -harjoitus ulottuu osin yksityisten omistamille alueille. Puolustusvoimilla ei ole kuitenkaan oikeutta käyttää rakennuksia, niihin liittyviä piha- ja puutarha-alueita, korjaamattomia viljelysmaita, eikä maa- ja metsätaloudellisia koekenttiä, eikä alueilla suoriteta räjäytyksiä, kaivauduta tai muutoinkaan muuteta kiinteistöä ilman eri sopimusta kiinteistön omistajan kanssa. Harjoitusjoukot käyttävät pääsääntöisesti tieuria sekä noin 50-200m päässä tieurilta olevia ajoneuvopistoja. Luonnonsuojelualueilla joukot eivät liiku.

Nisula muistuttaa, että kansalaiset voivat kysyä ohjeita, jos heitä askarruttaa jokin asia esimerkki harjoitusaluilla liikkumisessa.

-Pidän sitä suositeltavana. Harjoittelevaan joukkoon voi olla yhteydessä, hän toteaa.

Myös Puolustusvoimien viestintäkanavia kannattaa seurata harjoituksen aikana.

Harjoitusjoukot vastaavat kaikista harjoitustoiminnan seurauksista. Vahingon ilmetessä pyydetään ottamaan yhteyttä harjoituksen aikana numeroon 0299 445 910 tai sen jälkeen harjoituksen johtajan apulaiseen majuri Tero Mikkoseen (0299 442 701).

Tiestö on kovilla raskaan kaluston alla, joten tievaurioita voi syntyä. Hiekkatiellä tiereunat voivat heikentyä ja asfaltti- tai öljysoratien pinta voi murentua, mistä aiheutuu tiealueelle irtokiviä.

Vaurioista voi olla yhteydessä harjoituksen vaurioupseeriin Kari Stödiin (0299 442 480).

Joulupuu-keräyksen avulla joululahja jokaiselle lapselle

Lohjantähden keräyspiste.jpg

Joulupuu-keräyksen tarkoituksena on, että myös esimerkiksi vähävaraisten perheiden lapset saisivat joululahjan.

 

Pian alkava Joulupuu-keräys tuo muutamiin lohjalaisiinkin kauppoihin joulukuusen, jonka oksilta voi poimia esimerkiksi lappusen tekstillä ”tyttö, 9v”. Lappu ilmoittaa, että jossain päin Lohjaa 9-vuotias tyttö odottaa joululahjaa. Kyseessä on valtakunnallinen kampanja, jolla kerätään joululahjoja vähävaraisille lapsille. Alkunsa kampanja sai Helsingissä Keskuspuiston Nuorkauppakamarissa vuonna 2003. Keräys järjestetään Suomessa yli 40 paikkakunnalla. Lohjalla keräyksen järjestää Lohjan Nuorkauppakamari. Marika Långström Lohjan Nuorkauppakamarista kertoo, että Lohjakin on ollut mukana keräyksessä jo monta vuotta.

-Keräys on ollut suosittu ja ihmiset kyselevät, milloin se alkaa, hän toteaa.

Viime vuoden keräys onnistui hienosti. Lahjoja saatiin kasaan 540 kappaletta.

-Lahjoja sai 324 lasta, joten monet saivat kaksikin pakettia. Se on nytkin tavoitteena, että jokainen saisi kaksi lahjaa, Långström sanoo.

Lahjat menevät ympäri Lohjaa lapsille, joita Joulupukki ei ehkä muuten tavoittaisi.

-Lohjan kaupunginsosiaalitoimi ja Lohjan seurakunnan diakoniatyö jakavat lahjat, joten ne menevät perille sinne, missä niitä tarvitaan. Lahjat menevät esimerkiksi vähävaraisten perheiden lapsille sekä lastensuojelun piirissä oleville, kuten huostaan otetuille lapsille, sanoo Långström.

marika.jpg

Marika Långström Lohjan Nuorkauppakamari kertoo, että tänä vuonna keräyspisteitä on Lohjalla aiempaa enemmän.

 

Paketti kuusen alle keräyspisteeseen

Keräyspisteisiin tuodaan joulukuuset, joiden oksilla on pakettikortteja. Niistä voi valita lahjan saajan. Pakettikortissa voi lukea esimerkiksi ”tyttö, 10v” tai ”poika, 4v”. Kun saajalle sopivan lahjan on hankkinut, se tuodaan kuusen alle paketoituna. Pakettikorttiin tulee kirjoittaa, mitä paketti sisältää, jotta se osataan ohjata oikeanlaiselle saajalle. Siitä kaupan henkilökunta ja vartijat siirtävät paketit eteenpäin.

-Joskus on ilmennyt huolta siitä, ottaako joku lahjoja itselleen kuusen alta, mutta henkilökunta ja vartijat pitävät kuusta silmällä. Sosiaalinen kontrolli pelaa myös, sanoo Långström.

Keräykseen on tarkoitus tuoda uusia tai itsetehtyjä tavaroita, ei esimerkiksi käytettyjä leluja. Lahjoja tarvitaan kaiken ikäisille lapsille ja nuorille.

-Eniten tulee pienten lasten leluja, koska niitä on helppo ostaa. Yli 10-vuotiaalle taas voi olla vaikea keksiä sopivaa lahjaa, joten heille lahjoja tulee vähemmän. Sen ikäiselle sopisi esimerkiksi elokuvalippu, lautapeli, hiuskoriste tai kosmetiikka. Myös lahjakortti on hyvä lahjaidea, mutta käteistä rahaa ei voida ottaa vastaan, sanoo Långström.

Sopiva lahja on noin 10-20 euron arvoinen.

Keräysaika on 20.11.-10.12. Tänä vuonna keräyspisteitä on enemmän kuin viime vuonna, sillä aiempaa useampi liike on lähtenyt mukaan kampanjaan. Keräyspisteet sijaitsevat Säästötalo Latvalassa, Tynninharjun K-raudassa, Lohjan Prismassa, Virkkalan ja Lempolan Kodintavarataloissa sekä Lohjantähdessä, jossa keräys käynnistyy joulukadun avajaisten yhteydessä 24.11. eli hieman myöhemmin kuin muualla.

-Olemme Lohjantähdessä paikan päällä 24.11. kello 16.00-20.00 ja 25.11. kello 10.00-16.00. Silloin voi tulla juttelemaan ja tuomaan lahjat henkilökohtaisesti, jos haluaa, sanoo Långström.

Lisäksi Pusulan MLL järjestää yhteistyökumppanina keräyksen Pusulan PikkuOmenassa.

joulupuu-logo.png

 

Hyvää mieltä kaikille

Kun lapsi saa lahjan, se lämmittää myös aikuisen mieltä, niin lahjan antajan kuin lapsen vanhemmankin.

-Vanhemmalta putoaa paino pois sydämeltä, vaikka hän ei itse pystyisi ostamaan lapselleen lahjaa, sanoo Långström.

Kampanja on saanut joka suunnalta hyvää palautetta ja moni on innostunut tuomaan paketin kuusen alle.

-Ihmiset tykkäävät osallistua tällaiseen kampanjaan, koska lahjan antaminen on konkreettisempaa kuin rahan lahjoittaminen. Lahjan antajat tietävät, että lahja päätyy jollekin lohjalaiselle lapselle, kertoo Långström

-Kaupungin ja seurakunnan väkikin haluaa olla joka vuosi mukana, vaikka he hoitavat keräyksen oman työnsä lisäksi, hän jatkaa.

Kampanjan liittyy myös opettavainen puoli.

-Moni käy valitsemassa lahjan omien lastensa kanssa ja kasvattaa samalla heitä ottamaan toiset huomioon ja muistamaan, että joulu on myös antamisen juhla, sanoo Långström.

Kampanja löytyy Facebookista nimellä Joulupuu-keräys, Lohja. Lisätietoja: www.jcilohja.fi, 040 561 1385. 

Harjulasta löytyy nuorelle apua, kun vain astuu ovesta sisään

har1.jpg

Eeva Sammalniemi kertoi Harjulasta avajaisväelle.

 

Uudistuneen Harjulan ja nuorisokeskuksen avajaisia vietettiin viime perjantaina. Toimintakeskus Harjulassa voi järjestää esimerkiksi kokouksia.

-Tilat ovat käytössä aamusta iltaan viikon jokaisena päivänä. Taloa käyttävät kaiken ikäiset. Esimerkiksi ikäihmiset ja järjestöt kokoontuvat täällä, kertoo nuorisosuunnittelija Eeva Sammalniemi.

Nuorisokeskuksena talo palvelee lohjalaisnuoria kattavasti hyvin monenlaisissa asioissa, sillä ajatuksena on, että ovesta voi astua sisään, vaikkei itsekään olisi varma, miltä taholta apu omaan asiaan löytyy. Nuorisokeskuksessa se selviää, sillä saman katon alta löytyvät nuoriso-ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, ehkäisevä päihdetyöntekijä, ehkäisyneuvonnan terveydenhoitaja ja seksuaaliterapeutti, nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisoperheneuvola, sosiaalityöntekijä, työllistymisohjaaja ja oppilas- ja opiskeluhuolto.

Heiltä apua saa mm. silloin, kun kaipaa luotettavaa kuuntelijaa, suuntaa elämälleen, tekemistä vapaa-ajalle, apua sujuvaan arkeen, työ- tai opiskelupaikkaa, apua talousasioihin, tukea mielen hyvinvointiin tai ehkäisy- ja ihmissuhdeneuvontaa. Etsivät nuorisotyöntekijät päivystävät arkisin iltapäivällä Harjulassa. Mikäli apua ei löydy suoraan nuorisokeskuksesta, sitä lähdetään etsimään yhdessä muualta. Yhteyttä voi ottaa lisäksi puhelimitse, sähköpostitse tai chatin kautta.

-Ajatuksena on, että voi astua sisään ja kysyä mitä tahansa. Kun eri toimijat työskentelevät samassa talossa he pystyvät helposti konsultoimaan toisiaan ja jakamaan ammattitaitoaan, sanoo Sammalniemi.

Nuorille löytyy myös mm. iltatoimintaa, pelitalo ja bändikämppä sekä nuorisokahvila Dixi.

 har2.jpg

Harjulan pelitalo on suunniteltu yhdessä nuorten kanssa.

 

Olohuone nuorille

Harjulan remontissa poistettiin mm. vanhaa rakennusmateriaalia lattioiden alta ja kuivatettiin rakennuksen takaseinä. Remontin yhteydessä tehtiin myös pintaremonttia ja uusittiin tiloja nykyisiä käyttötarkoituksia varten sopiviksi. Henkilökuntakin voi valita aiempaa vapaammin työskentelypaikkansa. Lisäksi esimerkiksi aulassa on yksi aina vapaana oleva huone, johon kuka vain voi mennä esimerkiksi puhumaan rauhassa puhelun tai tapaamaan talon henkilökuntaa kiireisessä asiassa.

-Tämä on matalan kynnyksen talo, johon ei tarvita lähetettä, sanoo Sammalniemi.

Avajaiset keräsivät paikalle eri toimijoita tutustumaan tiloihin. Ajavaisväelle puhui mm. Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

-Toivon, että Harjulasta voisi tulla nuorille koti ja olohuone, jonne heidän on kiva tulla. Talo ja sen työntekijät ovat täällä siksi, että nuoret saisivat tilanteesta riippumatta apua, kavereita ja aktiviteetteja.

Talon työntekijöitä hän kiitti työstä, joka antaa nuorille eväitä elämään, ja päättäjiä nuoriin satsaamisesta.

-Mielestäni tämä on Lohjan kaunein talo ja hienolla paikalla. Olenkin otettu siitä, että se on annettu nuorille ja toivon, että se myös pysyy heillä, sanoi puolestaan palvelupäällikkö Merja Hukkanen.

 

Nukketeatteria bussissa

Avajaisissa esiteltiin myös Lohjan kaupungin vanhasta kirjastoautosta tehtyä bussia, jossa esitetään mm. nukketeatteria. Kanneljärven Opiston opiskelijat ovat olleet mukana toteuttamassa esityksiä.

-Malli nukketeatteribussista on Ruotsista. Ideana on, että esityksistä löytyy tunteiden ja huumorin lisäksi kasvatuksellinen puoli, joka auttaa lasta eteenpäin, kertoo pajaohjaaja Samuel Suokko.

Esimerkiksi nyt nukketeatteriesitys Päiväperho opettaa unelmoimaan ja uskomaan, että jokaisesta voi tulla jotain. Tähän mennessä nukketeatteria on kokeiltu mm. Lohjan iltatorilla.

-Hyviä kommentteja tuli ja lapset tykkäsivät, sanoo Suokko.

Bussia on tarkoitus tulevaisuudessa hyödyntää monipuolisesti. Siellä voisi pitää niin taidenäyttelyjä kuin pop up -nuokkariakin.

har3.jpg

Harjulasta löytyy mm. bändikämppä.

Taksikuskia uhkailtiin kääntöveitsellä Lohjalla

Punaisiin pukeutunut, toistaiseksi tuntematon henkilö jätti taksikyydin maksamatta ja lähtiessään uhkasi kuljettajaa kääntöveitsellä. Taksi otti asiakkaan kyytiinsä Helsingistä Asemanaukiolta aamuyöllä sunnuntaina 12.11. ja ajoi tämän Lohjalle Väinämöisenkadulle kello 01.53. Maksuhetken koittaessa, asiakas otti kääntöveitsen esille ja poistui autosta maksamatta kyytiä. Rikoksesta epäilty poistui juosten Väinämöisenkatu 2 talojen väliin Kirkon suuntaan.

Epäillyn tuntomerkit: noin 19-vuotias, hoikka, 175cm pitkä, kapeakasvoinen, suora ruskea tukka, joka ulottui otsalta silmille, punainen lippis, punainen takki ja punaiset farkut. Asiasta jotain tietäviä tai mahdollisesti tapahtumien nähneitä henkilöitä pyydetään olemaan yhteydessä poliisiin p. 0295 413 031 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.espoo@poliisi.fi.

Maailman ensimmäinen jääkarusellifestivaali ja MM-kilpailut Lohjalle

100m2.jpg

Viime talvena suurta kiinnostusta herättäneet jääkarusellit poikivat ensi talveksi maailman ensimmäisen jääkarusellifestivaalin ja MM-kilpailut. (Kuva: Janne Käpylehto)

 

Viime talvena valtavaa kansainvälistä kiinnostusta saavuttanut, tietokirjailija ja keksijä Janne Käpylehdon Jääkaruselliprojekti nousee aivan uusiin mittoihin, kun Lohjan kaupunki  järjestää massiivisen Jääkarusellifestivaalin 23.-24.2.2018. Festivaalille tulee kymmenkunta jääkarusellia, mm. maailman ensimmäinen jääkaruselli-esiintymislava päätähtineen sekä erilaisia jäämekaniikkaa ja teknologiaa hyödyntäviä jääteoksia. Teokset muuttuvat pimeyden tullessa jäävaloteoksiksi. Myös lapset saavat nauttia omasta jääeläimiä sisältävästä jääkarusellista.

Festivaalin toisena päivänä pidetään ainutlaatuiset Jääkarusellin MM-kilpailut. Niin kotimaiset kuin ulkomailtakin saapuvat tiimit rakentavat toinen toistaan erikoisempia jääkaruselleja. Tuomaristossa mukana mm. Ville Haapasalo, Stefan Lindfors ja Katja Ståhl. Paikalle on tulossa myös kansainvälistä mediaa.

Tapahtuma on maksuton ja Lohjan kaupunki valmistautuu jopa 20 000 vieraaseen. Tapahtumassa nähdään jääkarusellien lisäksi mm. poroja sekä igluja ja kävijät voivat nauttia street foodista ja rusettiluistelusta DJ:n tahdittamana.

Tapahtuman toteuttaa Lohjan kaupunki, Käpylehdon yhtiö Solarvoima OY sekä laaja yhteistyökumppaniverkosto. Festivaalisivusto:www.jääkarusellifestivaali.fi / www.icecarouselfestival.com.

Janne Käpylehto, Jääkarusellikoneen keksijä toteutti viime talvena noin 15 jääkarusellia, joista ensimmäisen sekä viimeisen - 100-metrisen jättiläisen Lohjan Kirmusjärvelle.

Musiikki koskettaa ihmisen sisintä vahvasti

Lohjan kaupunginorkesteri on jälleen saanut päätökseen syksyn konserttikiertueensa Lohjan palvelutaloissa. Esiintyjien mieleen jäi monta hienoa hetkeä. Päällimmäisenä heidän kokemuksistaan nousee esille se voima, jolla musiikki tavoittaa ihmisen.

DSC_1458.JPG

Peter Gransin (vas), Heikki Oraman, Kimmo Leppälän ja Felix von Willebrandin mieleen jäi palvelutalokiertueelta monta hienoa hetkeä. 

 

Lohjan kaupunginorkesteri kiersi lokakuun lopussa kahden ryhmän voimin esiintymässä Lohjan palvelutaloissa. Toisen ryhmän laulajana toimi Heikki Orama ja toisen Matti "Fredi" Siitonen.

Kaupunginorkesteri käy kaksi kertaa vuodessa esiintymässä palvelutaloissa, ja konserttikiertueita on tehty 1990-luvun alusta saakka. Konserttipaikkoja kertyi tällä kertaa noin 30.

-Puhutaan, että maailmassa on paljon pahaa, mutta nämä konsertit ovat pieni esimerkiksi asiasta, jossa vain hyvät voimat ovat liikkeellä. Kaikki tulevat samalla kertaa autetuiksi; niin asukkaat, henkilökunta kuin esiintyjätkin, tiivistää Orama tunnelmansa kiertueen jälkeen.

Esiintyminen palvelutalossa on esiintyjälle erilainen kokemus, kuin perinteinen konsertti suuremmassa salissa.

-Siinä on iso ero mennä ihmisten viereen esiintymään, sanoo Kimmo Leppälä.

Konserttisaleihin tulijat ovat valmistautuneet konserttiin tuloon, mikä tukee fiilistä. Palvelutalossa taas tullaan arjen keskelle.

-Silloin voi saavuttaa vieläkin isomman elämyksen, toteaa Lohjan kaupunginorkesterin intendentti Felix von Willebrand.

 

Koskettavia muistoja kiertueilta

Sekä tämän kertaiselta että aiemmilta kiertueilta esiintyjien mieleen on jäänyt monta hetkeä, joista näkyy selvästi, kuinka vahvasti musiikki voi koskettaa ihmistä.

-Yhden miehen jalat alkoivat naputtaa musiikin tahdissa, vaikka hän ei muuten ollut liikkunut pitkään aikaan. Suukin liikkui laulun mukaan, vaikka ääntä ei kuulunut. Hänen omahoitajansa itki, kun mieheen tuli eloa. Hän otti siitä kuvankin muistoksi omaisille. Yksi toinen ikäihminen taas avasi silmänsä, vaikka hän ei ollut reagoinut mitenkään pitkään aikaan. Eräs venäläinen muistisairas rouva puolestaan tuli tanssimaan Heikin kanssa kesken laulun. Silloin soitettiin Moskovan valot -kappaletta, kertoo von Willebrand.

Vaikka osalla palvelutalojen asukkaista on vakavia muistisairauksia, onnistui esimerkiksi tietokilpailukysymykseen vastaaminen eräältä asukkaalta niin hyvin, että hän ehti huutaa vastauksen ennen kuin kysymystäkään oli saatu loppuun asti.

-Olin kysymässä, missä lajissa Tapio Rautavaara sai kultaa Lontoon olympialaisissa. Vastaus tuli äkkiä, kertoo Orama.

Muistin syövereistä voi nousta asioita esiin odottamattomallakin tavalla.

-Yksi rouva lauloi kaikki kappaleet mukana. Menin sitten kysymään, miten hän muisti kaikki sanat. Rouva vastasi, että mitkä sanat. Hän oli jo unohtanut laulaneensa. Niin hetkessä nämä ihmiset elävät, von Willebrand kertoo.

Kiertueen arvoa kuvaa myös sen tunnuskappalekin.

-Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Siitä tuli tunnuslaulumme, kun totesimme, että niin asia on, sanoo Orama.

 

Miksi musiikki vaikuttaa niin vahvasti?

-Ihminen elää kaikkine tunteineen loppuun asti. Musiikki herättää ne tunteet, sanoo Orama.

-Välissä ei ole mitään filtteriä, vaan musiikki menee suoraan ihmisen sisälle ikään ja kulttuuritaustaan katsomatta, sanoo puolestaan Leppälä.

-Musiikilla on suuri vaikutus, se virkistää, herättää muistoja ja pitää kuntoa yllä ikäihmisillä. Aivotutkimuksissa on huomattu, että lapsilla taas musiikki vaikuttaa aivojen kehittymiseen, kertoo von Willebrand.

Palvelutalojen lisäksi kaupunginorkesteri esiintyy myös kouluissa ja päiväkodeissa.

-Tällaiset esiintymiset ovat merkittävä osa työmääräämme, toteaa Peter Grans.

Musiikin konkreettisista vaikutuksista he mainitsevat mm., että Sipoossa ikäihmisten unilääkityksiäkin on saatu vähennettyä musiikin avulla. Yhtä kaikki musiikki vaikuttaa ihmiseen vahvasti iästä riippumatta.

-Musiikilla on mielettömiä mahdollisuuksia ja se luo maailmaan ja ihmisten välille harmoniaa, tiivistää Orama ajatuksiaan.

 

Hetken elämyksiä ja hyviä muistoja

Ikäihmisten reaktioiden näkeminen vaikuttaa vahvasti muusikoihinkin.

-Kun palvelutaloon menee joidenkin asukkaiden olemuksesta näkee, että he ovat ihan omassa maailmassaan. Kun soitto alkaa, heihin tulee yhtäkkiä ryhtiä ja eloa silmiin. Kyllä siinä katoavat omat identiteettikriisit siitä, pitäisikö tehdä oikeita töitä, sanoo Orama.

Palvelutaloyleisö koostuu monenlaisista asukkaista. Toisilla on muistisairaus ja konsertti on heille hetkellinen elämys, mutta joukossa on myös niitä, joiden muisti toimii vielä mainiosta. He voivat odottaa konserttia etukäteen ja muistella hyvillä mielin jälkeenpäinkin.

-On asukkaita, jotka tulevat konserttiimme viimeisen päälle laitettuina. Huulipunaa on ja kampaajallakin käyty, kertoo Leppälä.

-Asukkaiden läheisetkin pääsevät mukaan konsertteihin. Moni on sanonut, ettei olisi voinut kuvitellakaan, että tällaista tarjotaan näille ihmisille, kertoo Grans.

Mukaan tarttui muitakin hyviä muistoja.

-Esimerkiksi poliitikot puhuvat, että ikäihmiset jätetään heitteille, mutta sen perusteella, mitä me näimme, ikäihmisiä kohdellaan erittäin arvostavasti ja kunnioittavasti. Palvelutalojen henkilökunta teki työtään erittäin sitoutuneesti ja suurella sydämellä, sanoo Orama.

-Olen aivan samaa mieltä, vahvistaa Leppälä.

-Fredi puolestaan hämmästeli sitä, että ikäihmisille on Lohjalla näin paljon pieniä koteja, eikä megasuuria yksiköitä, Leppälä jatkaa.

 

Kulttuurin arvo on huomattu

Kulttuurin, musiikin ja Lohjan kaupunginorkesterin arvo on huomattu muuallakin.

-Kaupunki on ensin satsannut meihin ja nyt on valtion vuoro. Valtionosuutemme laajenee ensi vuonna kahdella henkilötyövuodella. Se on selkeä viesti siitä, että olemme oikealla tiellä ja se on huomattu, iloitsee von Willebrand.

-Hallitusohjelmassakin on tavoite, että kulttuuria tulee viedä myös sinne, mistä ihmiset eivät itse pääse kulttuurin luo, hän jatkaa.

Myös muut kunnat hyödyntävät Lohjan kaupunginorkesteriä. Pukkila ja Sipoo ostavat siltä palvelua. Yhteistyötä ollaan aloittamassa myös Vihdin kanssa ja Inkoon suunnallekin on kiinnostusta. Konserttikiertueen myötä kuntaliitoskin on saanut kiitosta.

-Ihmiset Lohjan uusilla alueilla ovat sanoneet, että ihanaa, kun meilläkin on nyt kaupunginorkesteri, kertoo Orama.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset