Uutiset

Mainos

Jalankulkija loukkaantui vakavasti Lohjalla suojatieonnettomuudessa

Lohjalla tapahtui keskiviikkona 13.9. kello 17.50 suojatieonnettomuus Ojamonharjuntiellä Reunakadun risteyksessä. 

Pohjoisen suunnasta risteykseen oli tulossa kaksi autoa. Edempänä ajanut auto ryhmittyi vasemman puoleiselle kaistalle kääntyäkseen Reunakadulle. Kääntymään ryhmittyneen auton kuljettaja havaitsi jalankulkijan, joka lähti ylittämään suojatietä vasemmalta puolelta ja pysähtyi.

Suoraan menevää ajokaistaa vähän taaempana tullut mieskuljettaja ei havainnut hölkkääjää viereisellä kaistalla olevan auton vuoksi, vaan ajoi pysähtymättä äkisti suojatien eteen pysähtyneen auton ohi ja törmäsi lenkkeilijään.

Lenkkeilijä lensi törmäyksen voimasta noin 20 metrin matkan. Hänet kuljetettiin helikopterilla Töölön sairaalaan, jossa hän on edelleen teho-osastolla hoidettavana.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja vammantuottamuksena.

Me-koulun avulla pyritään lisäämään lasten hyvinvointia

me1.jpg

Me-koulun avajaiset keräsivät runsaasti osallistujia Ristin koululle. Esiintymässä Virkkalan torvisoittokunta.

 

Järnefeltin alueen koulut eli Ristin, Rauhalan ja Karjalohjan alakoulut sekä Järnefeltin yläkoulu ovat mukana Me-säätiön rahoittamassa Me-koulukehittämistyössä. Pilottihankkeessa on Lohjan koulujen lisäksi mukana myös Espoon kouluja.

Me-koulun avajaisia vietettiin Ristin koululla 5.9. Kyseessä oli kodin ja koulun yhteistoimintatapahtuma, jossa oli mukana myös paikallisia toimijoita, kuten Lohjan nuorisotoimi, Virkkalan Tarmo, VPK, vanhempainyhdistys, partio ja MLL. Alun puheiden ja Virkkalan torvisoittokunnan esiintymisen jälkeen perheet pääsivät tutustumaan toiminnallisiin pisteisiin ja maistelemaan buffetin herkkuja.

-Me-säästiön visiona ja tavoitteena on, että Suomessa ei ole vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä. Tavoitteena on siten myös peruskoulu, jossa kukaan ei syrjäydy, sanoo Ristin ja Karjalohjan koulujen rehtori Jarkko Ojala.

Tavoitteeseen pääseminen vie aikaa ja eteneminen tapahtuu pienin askelin välitavoitteiden kautta.

-Tässä on koulullakin pysähtymisen paikka miettiä, mikä on tärkeää. Pitkään on menty opilliset tavoitteet edellä. Nyt on mietittävät, pitäisikö tavoitteita tarkentaa, Ojala sanoo.

-Lähdemme pikkuhiljaa liikkeelle. Keskitymme yhdessä tekemiseen, hyvien asioiden huomiointiin ja oppilaista välittämiseen. Uskon, että saamme lisättyä heidän hyvinvointiaan Me-koulukehittämistyön avulla, hän jatkaa.

me2.jpg

Lapsille oli järjestetty avajaisiin ohjelmaa ja eri toimijat esittäytyivät. Kuvassa Katupalveluyhdistys Kartsa ry ja Lohjan nuorisotyö.

 

Välipalaa, keskusteluja, harrastuksia ja koulutusta

Käytännössä Me-koulukehittämistyö tarkoittaa uusia toimintatapoja oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämistyön puitteissa on palkattu kolme Me-koulukehittäjää.

-Koulu tarjoaa oppilaille välipalaa pitkin koulupäivää. Oppilaan ja opettajan välillä aloitetaan hyvinvointikeskustelut, joissa keskustellaan siitä, mitä oppilaalle kuuluu. Tarkoituksena on, että opettaja antaa aikaa jokaiselle oppilaalle. Lisäksi opettajat saavat dialogisuuskoulutusta oppilaiden kanssa keskustelua varten. Kouluissa on myös tiimi, johon kuuluu mm. erityisopettaja. Tälle tiimille annetaan koulutusta, jotta oppilaan tukeminen kääntyisi pedagogisesta tuesta enemmän kohti hyvinvoinnin tukemista, Ojala listaa toimia.

Koulun ja lähiympäristön yhteistyötä kehitetään, ja lapsia ja nuoria autetaan esimerkiksi löytämään harrastuksia.

-On paljon syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, joilla ei ole kavereita tai harrastuksia. Koulun pitäisi kartoittaa tilannetta ja löytää ratkaisuja, jotta jokaisella oppilaalla olisi mielekästä tekemistä myös kouluajan ulkopuolella, Ojala sanoo.

 

Yhdessä lasten hyvinvoinnin puolesta

Avajaisissa puhui Me-koulukehittämistyötä vetävä dosentti Matti Rimpelä.

-Lasten hyvinvointi on Suomessa parantunut koko viime vuosisadan. Noin 20 vuotta sitten tapahtui kuitenkin jotain ja menestystarinaan tuli särö. Edelleen useimmat lapset voivat hyvin, mutta huonosti voivien vähemmistö kasvaa, sanoo Rimpelä.

Ojalalla on yli 20 vuoden opettajan kokemus. Tuona aikana hän on huomannut saman muutoksen.

-Paljon on hyvinvoivia lapsia, mutta myös niitä, joilla on monialaisia vaikeuksia. Lasten vointi heijastuu myös kouluun, Ojala sanoo.

Hän toteaa, että on vaikeaa sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus, mutta ainakin vanhempien kiireellä voi olla vaikutusta lasten hyvinvointiin.

-Kodeissa on monenlaisia arkielämän haasteita, jotka vaikuttavat myös lapsiin ja siten näkyvät myös koulussa, Ojala pohtii.

-Maailma on tullut vaativammaksi, joten nyt tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä, jotta kaikki saisivat hyvät lähtökohdat elämälleen. Vanhempien hartioille ei voi jättää kaikkea, vaan täytyy tehdä yhteistyötä. Ennen sanottiin, että koko kylä kasvattaa, Rimpelä toteaa.

Konkreettisia ratkaisujakin olisi olemassa.

-Oppilashuoltohenkilöstöllä on nyt enemmän asiakkaita kuin normitukset edellyttävät. Tilannetta saisi parannettua paljon esimerkiksi pienellä satsauksella perhetyöhön. Meillä oli myös kahden vuoden kokeilu Järnefeltin ja Ristin kouluilla, jolloin psykiatrinen sairaanhoitaja työskenteli oppilaiden ja perheiden kanssa. Koulut kaipaavat häntä. Tarvitsemme nykyistä enemmän yhdessä kasvattamisen kulttuuria, sitä että ongelmiin haetaan ratkaisuja yhdessä, Ojala kertoo.

Hän toivoo myös, että vastakkain asettelu kodin ja koulun välillä vähenisi.

-Kotiin lähetetty negatiivinen viesti ei tarkoita, ettemme välitä lapsesta, Ojala painottaa.

Yksi Me-koulukehittämistyön tavoitteista on myös yhdistää eri toimijoita.

-Nykyään ammattiauttajat ovat eriytyneet liikaa. Tavoitteena on, että oppilaan ei tarvitse lähteä kauas, vaan erityisasiantuntemus tulisi kotiin, kouluun ja harrastuksiin, Rimpelä kertoo.

me3.jpg

Avajaisissa pääsi tutustumaan mm. paloautoihin.

 

Me-säätiö

Me-säätiö on Supercellin Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan perustama säätiön, jonka tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä sekä eriarvoistumista Suomessa.

-He halusivat antaa takaisin osan siitä potista, jonka ovat itse saaneet Suomelta, Rimpeläinen kertoo.

Lohja valikoitui pilottikohteeksi kolmesta syystä.

-Kaupungin organisaatio oli täällä jo valmistautunut sote-uudistukseen ja Lohjalla on dynaaminen johto, joka halusi lähteä uudistamaan. Lisäksi tämä alue on erilaisine kouluineen sopiva kohde, Rimpelä avaa.

Ainakin kehittämistyön alku näyttää lupaavalta.

-Usein, kun käyn kouluilla puhumassa kuulijoita voi olla vain 5-6. Täällä on tupa täynnä, joten tästä on hyvä jatkaa, Rimpeläinen päättää.

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön Lohjalla

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu painottaa mm. lapsen ja vanhemman osallisuuden lisäämistä. Uudistunutta vasua juhlistettiin Lohjalla Havumetsän päiväkodissa.

vasu5.jpg

Stella Helenius ja Ella Tuominen tutustumassa luupin käyttöön.

 

Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat eli vasut otettiin käyttöön elokuun alussa. Sen johdosta Vasuista vauhtia varhaiskasvatukseen -tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea 5.9. Lohjalla uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa juhlistettiin mm. Havumetsän päiväkodissa. Tapahtumassa lapsille järjestettiin erilaisia uuden vasun teemojen ja painopisteiden mukaisia rasteja, joiden aiheina olivat mediakasvatus, laulupiirtäminen, osallisuus, luonto/tutkiminen ja liikunta. Päivän ohjelma näytti olevan lapsille mieleinen, sillä eräskin poika harmitteli, kuinka liikuntarasti loppui liian aikaisin.

Uudistunut varhaiskasvatus perustuu Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Perusteet ovat valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja jokaisen lapsen oman vasu laaditaan. Varhaiskasvatus on entistä vahvemmin osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se muodostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Nykyään onkin siirrytty puhumaan varhaiskasvatuksesta päivähoidon sijaan.

-Opetus ja kasvatus painottuvat. Toiminnan pitää olla suunniteltua ja perusteltua, sanoo Lohjan kaupungin alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalvelujen palvelupäällikkö Anu Koivumäki.

vasu6.jpg

Luontorastilla lastentarhanopettaja Ruut Uusihakala, Elmo Nissinen, Kasper Piispanen, Stella Helenius ja Ella Tuominen.

 

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma painotta mm. lapsen ja vanhemman osallisuuden lisäämistä. Vanhempia kuullaan aiempaa enemmän ja lapsi nähdään aktiivisena oppijana, jolle luodaan turvalliset oppimisolosuhteet.

-Myös fyysiseen aktiivisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, koska on herännyt valtakunnallinen huoli siitä, että lapset liikkuvat liian vähän. Esimerkiksi metsäretkiä ajatellaan oppimisympäristönä, jossa liikunnan lisäksi tutkitaan ympäristöä, lasketaan ja nimetään mm. puita ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Eli nyt retketkin on mietitty pedagogisesta näkökulmasta, Koivumäki kertoo.

Jatkossa liikuntaa päiväkodin lapsille ohjaavat myös Kisakallion opiskelijat.

-Opiskelijat ohjaavat loka- helmikuussa melkein päivittäin. Teemme esimerkiksi liikuntaratoja, järjestämme liikuntapäivän Kisakalliossa ja annamme koulutusta päiväkodin henkilökunnalle esimerkiksi siitä, miten lasta avustetaan kuperkeikan tekemisessä, kertoo Jussi-Pekka Kinnunen Kisakalliosta.

Uuteen vasuun kuuluu myös leikin kautta tapahtuva mediakasvatus.

-Tutustumme uusiin välineisiin ja otamme esimerkiksi valokuvia luontoretkillä, kertoo Havumetsän päiväkodin johtaja Leena Sandell kertoo.

vasu2.jpg

Kisakallion Jussi-Pekka Kinnunen avustaa Kasper Piispasta kuperkeikan tekemisessä.

 

Retkiä, liikuntaa ja uusia oppimisympäristöjä

Havumetsän päiväkoti aukesi Routiolla heinäkuun lopussa. Lapsia on 1-vuotiaista esikoululaisiin noin 90.

-Vanhemmilta on tullut ihanaa palautetta mm. tiloistamme. Pienryhmittämisen avulla kaikilla on tilaa toimia ja liikkua, kun lapset ovat esimerkiksi eri aikaan ulkona, kertoo Sandell.

Päiväkodissa on viisi lapsiryhmää, joista jokaiselle on annettu yksi vasujen osa-alue. Yhden ryhmän lasten vanhemmat pääsevät esimerkiksi pohtimaan, kuinka paljon arvostavat teemaa ”minä ja yhteisö”. Toisessa ryhmässä taas pohditaan ilmaisun toimivuuden tärkeyttä.

vasu4.jpg

Luontokirjaa tutkimassa lastenhoitaja Sirpa Rossi sekä Justus Cendejas ja Agata Babicka.

 

Luonto ja ympäristö ovat esillä lasten päiväkotiarjessa.

-Esimerkiksi ryhmämme on nimetty havumetsän aluskasvillisuuden mukaan. Meillä on täällä vanamot, mustikat, kanervat, puolukat, kielot ja metsätähdet. Luonto painottuu myös talon sisustuksessa ja väreissä, kertoo Sandell.

Luontoa ei tyydytä katselemaan vain ikkunan takaa.

-Teemme viikoittain retkiä lähimetsään. Vanhemmat ovat toivoneet retkiä, ja lapset odottavat niitä, Sandell sanoo.

Havumetsän päiväkodilla on yhteinen ruokala Roution ja Jalavan koulujen kanssa.

-Silmän ja käden yhteistyö sekä motoriset taidot ylipäätään kehittyvät, kun kantaa tarjotinta, Sandell toteaa.

Esiopetuksen tilat on sijoitettu lähelle Roution koulun 1-2-luokkalaisten tiloja, jotta yhteistyö on helppoa. Yhteistä toimintaa syksylle suunnitellaan parhaillaan.

Nykyajan päiväkodeissa lapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia liikkua.

-Enää ei vain istuta pöydän ääressä, vaan meillä on mm. patjoja. Istumapaikkoja ei ole laskettu jokaiselle lapselle. Mahdollisuus liikkua auttaa monia lapsia, joiden on vaikeaa olla pitkään paikoillaan, Sandell kertoo.

-Tilat ovat myös muunneltavissa, mitä hyödynnetään uusien oppimisympäristöjen luomisessa, hän jatkaa.

vasu1.jpg

Lastentarhanopettaja Katja Taivalaho sekä lastenhoitajat Niko Honkanen, Sirpa Rossi ja Anne Suvanen kokeilivat laulupiirtämistä lasten kanssa. Lapset: Elisa Nissinen, Ella Tuominen, Stella Helenius, Kasper Piispanen, Mika Pehkonen, Agata Babicka ja Justus Cendejas.

vasu3.jpg

Lohjan kaupungin alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalvelujen palvelupäällikkö Anu Koivumäki (vas) ja Havumetsän päiväkodin johtaja Leena Sandell.

Maan tärkeimmät liikennehankkeet listattu – Länsi-Uudenmaan kauppakamarin alueelta kolme hanketta

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Länsi-Uudenmaan alueelta mukana ovat hankkeet Hanko-Hyvinkää-radan sähköistyksen edistäminen, Kehä V:en eli VT 25:n turvallisuuden, sujuvuuden ja kunnon parantaminen ja tie numero 112 (Inkoo -Virkkala). Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin.

Hangon rata on ykköspaikalla kommentoi Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Eero Hettula.

-Hanke sisältää Hanko-Hyvinkää-radan, Hangon satamaradan, Kirkniemen tuotantolaitoksen pistoraiteen sekä Lappohjan satamaraiteen sähköistämisen. Hyöty-kustannusarvo on 0,7 (vrt. rahoituspäätöksen saanut Uudenkaupungin radan sähköistyksen H/K-luku on 0,8). Hankkeen kustannusarvio on 53 M€ MAKU 130 (2010=100). Sähköistäminen korvaa merkittävän dieselvetosuoritteen logistiikassa ja vähentää siten kuljetusten aiheuttamia päästöjä ja parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta. Samalla Riihimäen ratapihalla tapahtuvat veturien vaihdot vähenevät, jolloin kuljetusten nopeus, tehokkuus ja laatu paranevat. Vaihdon väheneminen vaikuttaa myös rahdin hintaan.
Sähköistäminen mahdollistaisi tulevaisuudessa myös sähkövetoisen matkustajaliikenteen Hankoon.

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista alueidemme pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päätöksentekoon liikenteen rahoituksesta.

-Liikennejärjestelmän suunnittelu on murroksessa. Nyt mietitään askelmerkkejä myös tulevalle maakuntauudistuksella, jossa maakunnille siirtyy vastuuta tienpidosta ja liikenteen suunnitelusta, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario painottaa.

Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on Saarion mukaan suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

-Liikenneyhteyksien toimivuus on keskeinen tekijä, kun yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja toimipaikan sijainnista. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella, Saario toteaa.

Vappulaan valmistuu pian uusi hoivakoti ikäihmisille

Hoivatilat.jpg

Hoivakoti Attendo Vappula on noin kuukauden kuluttua valmis ottamaan asukkaita vastaan.

 

Lohjalle rakentuva Attendo Vappula -hoivakoti on nyt harjakorkeudessa. Rakennusprojekti on edennyt aikataulussa, ja asukkaat pääsevät muuttamaan hoivakotiin jo noin kuukauden kuluttua. Uusi hoivakoti tarjoaa tehostettua palveluasumista, kevyttä palveluasumista sekä lyhytaikaista asumispalvelua ikäihmisille. Tehostetun palveluasumisen asuntoja tulee 28 ja kevyemmän palveluasumisen asuntoja kuusi kappaletta. Niissä on oman kylpyhuoneen ja wc:n lisäksi myös oma keittiö.

-Nykyaikana tarvitaan yhä monipuolisempia palveluja ikääntyneille. Hoivakodissa on pysyvien kotien lisäksi lyhytaikaisia asumispaikkoja esimerkiksi omaishoitajien lomien ajaksi tai äkillisen tilanteen sattuessa kohdalle, aluejohtaja Simo Saaranen Attendosta kertoo.

Saarasen mukaan niin ikäihmisiltä kuin heidän läheisiltäänkin on jo tullut kyselyjä asumismahdollisuudesta hoivakodissa. Hoivakotia vastapäätä sijaitsee Touhula-päiväkoti. Yhteistyötä onkin luvassa esimerkiksi niin, että päiväkotilapset vierailevat hoivakodissa esiintymässä.

Lohjan kaupungin palvelualuejohtaja Tuula Suominen puolestaan sanoo, että tarvetta monimuotoiselle palveluasumiselle on nyt ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Myös Maksjoelle ja Virkkalaan rakennetaan tällä hetkellä uutta hoivakotia ikäihmisille.

-Lohja on ikääntyvien ihmisten osalta muuttovoittokunta. Nyt yli 65-vuotiaita on lohjalaisista neljäsosa ja kymmenen vuoden kuluttua voi olla jo kolmasosa.

-Olemme Lohjalla tehneet palveluverkkotyötä ja toivoneet monimuotoista palveluasumista. Tämän uuden hoivakodin myötä ainakin osa toiveista toteutuu, ja syntyy uudentyyppinen palvelumuoto. Myös ikääntyneiden valinnanvapautta tulee vahvistaa. Toivon, että ikäihmiset voivat elää täällä omannäköistään ja mielekästä elämää, Suominen kertoo.

Attendolla on hoivakoti myös Lohjan Ventelässä. Osa uuden hoivakodin henkilökunnasta siirtyykin Ventelästä Vappulaan.

DSC_0640.JPG

Lohjan kaupungin palvelualuejohtaja Tuula Suominen, Attendon aluejohtaja Simo Saaranen ja kiinteistöjohtaja Juhana Saarni Suomen Hoivatiloista (oik) pian valmistuvassa hoivakodissa. Asukkaiden viihtyvyyttä hoivakodissa lisätään mm. kauniilla tapeteilla, saunalla ja kaneilla.

 

Pupuja, sauna ja kasvihuone

Attendo Vappulassa asukkaiden viihtyvyyttä lisäävät mm. kauniit tapetit, sisustustakka ja sauna, josta pääsee terassille vilvoittelemaan. Kesällä päästään nauttimaan omasta sadostakin.

-Kasvihuoneessa voi kasvattaa vaikka tomaatteja ja avomaakurkkuja ja istutuslaatikoissa esimerkiksi kukkia ja yrttejä. Pergola on ollut suosittu mm. Espoon hoivakodissamme. Kun köynnökset lähtevät kasvamaan, ne tuovat varjoakin, Saaranen kertoo.

Vappulan hoivakotiin muuttaa myös karvaisia asukkaita.

-Tänne tulee pupuja. Meillä on niitä myös Espoossa ja ne ovat olleet pidettyjä. Pitkälle edennyttä muistisairauttakin sairastavan asiakkaankin kasvoille nousee hymy, kun pörröinen ja pehmoinen kani on sylissä, Saaranen sanoo.

 

Kodinomaista asumista

Nykyisin palveluasuminen korvaa yhä useammin laitoshoidon kunnissa. Uuden hoivakodin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj, joka on erikoistunut päivä- ja hoivakotikiinteistöjen sekä koulujen ja palvelukortteleiden tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen.

-Tämä on selkeä kehityssuunta, jonka toteutumista Hoivatilat edistää aktiivisesti. Meillä rakennusten lähtökohtana on kodinomaisuus. Suunnittelemme ja toteutamme talon niin, että se on siellä asuvalle ihmiselle koti, kiinteistöjohtaja Juhana Saarni Suomen Hoivatiloista painottaa.

Siitä, että rakennus on alunperinkin suunniteltu hoivakodiksi on etua asukkaiden lisäksi myös henkilökunnalle.

-Työergonomia on hoivakodiksi suunnitellussa rakennuksessa parempi kuin muokatussa. Tilojen sijoittelulla voidaan esimerkiksi säästää askelia ja työ on siten kevyempää. Yöhoitaja näkee ja kuulee tietystä kohdasta 80% koko rakennuksesta, Saaranen avaa.

Viime vuosien aikana Hoivatilat on käynnistänyt jo yli 100 hanketta 50 kunnassa eri puolella Suomea. Urakoitsijana Lohjan hankkeessa toimii Rakennusliike Lapti Oy.

Nuorten More-Move-liikuntakortti saa jatkoa

more.jpg

Nuoriso-ohjaaja Olavi Turpeinen (vas) ja liikuntakoordinaattori Toni Ojala kertovat, että nuoret pääsevät liikkumaan edullisesti jatkossakin.

 

Lohjan Liikuntakeskus kokeili kuluneen kesän aikana More-Move-liikuntakorttia, koska nuorille haluttiin tarjota kesäksi aktiviteettiä. Kortin hinnalla (10€) pääsi Lohjan kaikille kuntosaleille, uimaan Neidonkeitaaseen sekä sai varata Tennarista vapaita sulkapallo- ja tennisvuoroja ja pääsi liikkumaan hallissa omatoimisesti.

-Kortin osti 707 nuorta. Se on neljäsosa ikäluokan nuorista. Huomasimme, että kortin myötä saimme paljon uusia käyttäjiä Neidonkeitaaseen, kertoo Lohjan Liikuntakeskuksen liikuntakoordinaattori Toni Ojala.

Kortteja käytettiin touko- elokuun aikana noin 5 000 kertaa, ja kortti keräsi myönteistä palautetta niin nuorilta kuin vanhemmiltakin, joten korttikokeilu saa jatkoa.

-Tarkoitus on kerätä kokemuksia syksyllä maltillisen aloituksen myötä ja muokata tarjontaa sitten. Kortilla voi liikkua myös kevätpuolella, Ojala kertoo.

Kortti on tarkoitettu 13-17-vuotiaille nuorille. Jouluun saakka kortilla pääsee edelleen kaikille Lohjan kuntosaleille ja uimaan Neidonkeitaaseen. Lisäksi Lohjan nuorisotoimen kanssa tehtävän yhteistyön myötä tarjolla on sekä ohjattuja että vapaita liikuntavuoroja ympäri Lohjaa. Tarjolla on esimerkiksi palloilua, joogaa, dance mix -tunteja ja vapaita pelivuoroja.

-Vuoroja on pyritty laittamaan ennen nuorisotalojen aukeamista, jotta nuoret voivat ensin osallistua liikuntaan ja jatkaa nuokkarille, kertoo nuoriso-ohjaaja Olavi Turpeinen Lohjan nuorisotoimesta.

Myös Turpeinen on kuullut nuorilta hyvää palautetta kortista.

-Nuoret ovat sanoneet esimerkiksi, että on ollut huikeaa, kun on voinut mennä Tennariin pelailemaan.

 

Edullisesti monipuolista liikuntaa

Kesän aikana kortin kanssa liikkuminen maksoi 10 euroa. Nyt hinta nousee 29 euroon, mutta se mahdollistaa silti edelleen erittäin edullisen liikunnan harrastamisen.

-Aikuisille ja senioreille on tarjolla paljon vapaita liikuntavuoroja, mutta nuorille enimmäkseen seurojen hintavia ja sitoutumista vaativia liikuntaharrastuksia. Ajattelimmekin, että miksei nuorillekin ole ryhmäliikuntakalenteria. Nyt on tarkoituksena, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa riippumatta taitotasosta ja varallisuudesta. Kuukausihinta jää edelleen hyvin edulliseksi, Ojala sanoo.

-Tarkoituksena on kannustaa liikkumaan myös niitä nuoria, joilla ei ole vielä liikuntaharrastusta, sanoo Turpeinen.

Vuoromuutoksista, peruutuksista ja uutuuksista tiedotetaan Facebook-sivulla More-move-Lohja. Sivusta tykänneiden kesken on 17.9. asti menossa arvonta, jossa voi voittaa More-Move-kortin ensi toukokuun loppuun. Liikuntavuorot löytyvät sekä Lohjan nuorisotoimen että Lohjan Liikuntakeskuksen nettisivuilta. Liikuntavuoroille ei tarvitse ilmoittautua.

 

Yösäbä

Nuorille on syksyn aikana luvassa myös mm. perinteinen Yösäbä, joka järjestetään nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Tänä vuonna kisataan perjantaina 13.10. Tennarissa.

-Pelit aloitetaan kello 17.30 ja finaali pelataan puolen yön aikaan. Turnauksella on pitkät perinteet. Se oli aiemmin vuosittainen tapahtuma, kunnes tuli parin vuoden tauko. Nyt tapahtuma on taas elvytetty, Turpeinen kertoo.

Turnaus on tarkoitettu kaikille 1999-2004 syntyneille nuorille. Joukkueessa voi pelata 3-6 pelaajaa, sekä tyttöjä että poikia. Tapahtumassa on luvassa myös oheisohjelmaa. Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa nuorilohja.fi. (Ilmoittaudu mukaan 8.10. mennessä.) Yösählyturnauksen järjestävät Lohjan nuorisotyö ja Lohjan Liikuntakeskus.

Useita korkeita ylinopeuksia

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen partiot totesivat useita suuria ylinopeuksia viikonloppuna 1.9.-3.9. Valvontaa suoritettiin eri puolilla Länsi-Uuttamaata auto- ja moottoripyöräkalustolla, sekä näkyvin tunnuksin varustetulla että "siviilikalustolla".

Perjantaina Siuntiossa Siuntiontiellä mitattiin illalla nopeus 140 km/h rajoituksen ollessa 80 km/h. Lauantaina Lohjalla tiellä nro 1 mitattiin keskiyöllä nopeudet 194 km/h - 198 km/h kolmelle kilpaa ajaneelle autolle. Sunnuntaina Inkoossa Ola Westmanin puistotiellä mitattiin illalla 100 km/h rajoituksen ollessa 40 km/h. Kirkkonummella Upinniementiellä mitattiin illalla 112 km/h rajoituksen ollessa 60 km/h ja Vanhalla rantatiellä samoin illalla 83 km/h rajoituksen ollessa 40 km/h. Kuljettajalla ei ollut ajo-oikeutta ja hän oli huumaavien aineiden vaikutuksen alainen.

Lisäksi viikonlopun aikana määrättiin ajokieltoon yhdeksän vakavasta piittaamattomuudesta epäiltyä kuljettajaa. Huumausaineen vaikutuksen alaisia kuljettajia tavattiin lisäksi kaksi. Sakkoja ja rikesakkoja jouduttiin kirjoittamaan useita kymmeniä.

Valepoliisi yritti jälleen kalastella pankkitietoja puhelimitse

Länsi-Uudenmaan poliisin ripeän toiminnan ja pankin toimenpiteiden ansiosta saatiin 30.8, estettyä ja jäädytettyä 50 000 euron suuruinen tilisiirto, joka oli menossa huijareille. Rikospoliisiksi esittäytynyt huijari oli soittanut asianomistajalle samana päivänä ja kalastellut tilitietoja, jotka asianomistaja oli antanut.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle on tämän vuoden aikana tullut jo 30 valepoliisitapausta tutkittavaksi. Niitä tutkitaan mm. nimikkeillä virkavallan anastus, petoksen yritys sekä törkeä maksuvälinepetos.

Poliisi kehottaa ikäihmisiä laittamaan tileilleen ja korteilleen turvarajat, jolloin suurta rahallista vahinkoa ei voi tapahtua. Poliisi myös muistuttaa, ettei se missään olosuhteissa kysele pankkitunnuksia minkään rikoksen tutkinnan yhteydessä, eikä niitä pidä antaa kenenkään muun käyttöön muutenkaan.

Jos poliisi soittaa sinulle etkä ole varma, onko kyseessä on oikea poliisi, asian voin tarkistaa soittamalla siihen poliisilaitokseen, jossa hän sanoo työskentelevänsä. Poliisilaitosten vaihteiden yhteystiedot löytyvät poliisinverkkosivulta www.poliisi.fi.

Jos ovelle ilmaantuu poliisiksi esittäytyvä henkilö, pyydä häntä näyttämään virkamerkkiä. Voit myös soittaa hätäkeskukseen, jos ovellasi on poliisipartio, etkä usko heidän olevan poliiseja.
Mikäli epäilet joutuneesi rikoksen kohteeksi, tee asiasta rikosilmoitus tai akuuteissa tilanteissa soita hätäkeskukseen.

Globe Hopen uusi konsepti antaa tuotteille kolmannen elämän

Maailmanlaajuistakin huomiota herättänyt Globe Hopen second hand -konsepti Twice Loved Hope otettiin 28.8. käyttöön Nummelan tehtaanmyymälässä.

globe.jpg

Ihmiset ovat ottaneet innolla vastaan uuden kierrätyskonseptin. (Kuva: Miisa Asikainen)

 

Twice Loved Hope kannustaa kuluttajia edistämään kiertotaloutta uudella tavalla. Konseptin ideana on, että asiakas voi palauttaa käyttämättömäksi jääneet Globe Hopen vaatteet ja laukut

Globe Hopen omiin myymälöihin. Twice Loved Hope mahdollistaa kierrätysmateriaaleista luotujen tuotteiden uudelleen kierrätyksen eli kolminkertaisen kierrätyksen. Hyväkuntoiset tuotteet myydään uudelleen alennetuilla hinnoilla ja huonokuntoiset tuotteet kierrätetään oikealla tavalla.

-Kyseessä on Sitran kanssa yhteistyössä kehitetty konsepti. Olimme mukana Sitran kiertotaloutta edistävässä hankkeessa, ja idea syntyi siellä. Tuotteemme ovat muutenkin kestäviä, joten ajattelimme, että oma kierrätysjärjestelmä olisi hyvä, kertoo Miisa Asikainen Globe Hopesta.

 

Vaihtokaupassa hyvä mieli ja alennusseteli

Tällä hetkellä konsepti on käytössä Helsingissä ja Nummelassa.

-Aloitimme viime vuonna Helsingissä ja päätimme nyt laajentaa Nummelaan, koska konseptista on tullut paljon kyselyjä ja se on saanut paljon kiitosta. En tiedä, mihin tämä vielä tulevaisuudessa kehittyy. Ehkä nettikauppaan, Asikainen pohtii.

Konsepti on otettu innokkaasti vastaan, ja Nummelastakin on löytynyt innokkaita vaatteiden tuojia jo ennen avajaisia. Lisää toki toivotaan.

-Helsingissä konsepti on ollut niin suosittu, että välillä tuotteet loppuivat kesken. Käytetyt tuotteet ovat muita edullisempia ja niiden rekki onkin oikea aarreaitta, kertoo Asikainen.

Asiakas voi jättää oman tarinansa tulostettavaan riippulappuun, jotta tuotteen tarina jatkaa kulkuaan seuraavankin omistajan kanssa.

-Tuotteissamme on muutenkin mukana tarinaa esimerkiksi siitä, mistä materiaalista tuote on tehty, joten halusimme tämän aspektin mukaan myös uuteen konseptiin. Lappuun voi kirjoittaa vaikka tuotteeseen liittyvän muiston, Asikainen avaa.

Palkkioksi tuomistaan vaatteista ja laukuista asiakas saa alennussetelin Globe Hopen myymälään sekä hyvän mielen siitä, että toimii ekologisesti oikein.

-Moni on haaveillut jostain tuotteestamme ja ostaa sen tavallaan vaihdossa 20% alennussetelin avulla, Asikainen kertoo.

globe2.jpg

Tuotteeseen voi liittää mukaan esimerkiksi tuotteen tarinan tai tuotteeseen liittyvän muiston. (Kuva: Miisa Asikainen)

 

Kiertotalouden trendi on nousussa

Kierrätykseen panostetaan loppuun saakka.

-Meillä on ollut vaatteille ja laukuille pitkään myös korjauspalvelu. Uusi konsepti on kiva jatkumo tälle. Yritämme sillä pidentää tuotteiden käyttöikää entisestään, Asikainen sanoo.

Suurin osa uudelleen myytäviksi tuoduista vaatteita ja laukuista on ollut varsin hyväkuntoisia. Asikainen sanoo, että kun huonokuntoisempia tulee, jatko katsotaan tuotekohtaiseksi. Niiden avulla voidaan vaikka tuunata muita tuotteita.

Asikainen sanoo, että kiertotalouden trendi on noussut valtavasti viime vuosina.

-Pikamuotiketjujen ongelmat ja kuluttamisen tahti puhuttavat ihmisiä. Kouluissakin puhutaan kierrättämisestä ja nuoret ovat siitä kiinnostuneita. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on menty kierrättämisessä eteenpäin, mutta minusta tuntuu, että muu maailma laahaa vielä perässä, Asikainen arvelee.

Lammin talo saa uuden pärekaton

lammi1.jpg

Perheyritys Karin päre ja puu tekee Lammin talon uuden pärekaton kuusipäreistä. Katolla Ville Siikanen.

 

Sammatissa museona toimiva Elias Lönnrotin vanhuudenkoti Lammin talo saa uuden pärekaton. Katon tekee perheyritys Karin päre ja puu. Myös entinen vuonna 1998 uusittu pärekatto oli tehty saman yrityksen toimittamista päreistä. Pärekatto kestää noin parikymmentä vuotta. Lammin talon kattoa paikkailtiin viime vuonna, mutta uusimisen tarpeessa se on ollut kipeästi.

-Nyt oli viimeinen hetki uusia katto, kun päreet eivät vielä vuotaneet läpi. Onhan katto ollut muutenkin pahannäköinen. Aurinko on nykyään polttavampi kuin ennen. UV-säteet syövät pärettä niin, että siitä voi hävitä puolet, kertoo Kari Siikanen Karin päre ja puusta.

Katon edelliset päreet olivat mäntyä, mutta nyt katolle naputellaan kuusipäreet.

-Kuusi on parempi kuin mänty, koska se on umpisoluinen puu. Kun solukko on kuivunut, se ei enää vedä vettä itseensä, Siikanen kertoo.

Toivakkalainen yritys on Siikasen tietämän mukaan Suomen ainoa, joka elää pärekattoja tekemällä. Töitä riittääkin ympäri maata ja työmatkat ovat suuntaansa aina vähintään 100 kilometriä. Lammintalon katon uusimisessa menee noin kaksi viikkoa. Urakka hoituu poikien ja vaimon avulla.

-Pojat ovat olleet mukana kouluikäisestä saakka, Siikainen sanoo.

Pärekaton tekeminen vaatii kokemusta.

-Vanhoilta ukoilta tämä taito on opittu. Pärelaatuista puuta on nykyään vaikea löytää, koska nykyajan lannoitettu puu ei ole niin tiukkasyistä kuin ennen. Etsimme puut talvella. Ne pitää kaataa silloin, koska talvella puu on kuivimmillaan, mutta solukko on täynnä pihkaa, Siikanen kertoo.

-Katolle laitettaessa päreen pitää olla märkä, jotta se kestää katolla liikkumista ja naulaamista. Kuiva puu halkeaa, hän jatkaa.

lammi2.jpg

Kari Siikanen esittelee kuusipärettä Heikki Häyhälle (Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö). Kuivuttuaan kuusen tiukka solukko pitää veden ulkopuolellaan. 

 

Talo mahdollistaa aikahypyn

Heikki Häyhä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiöstä kertoo, että vanhassa rakennuksessa riittää korjattavaa. Aiemmin Lammin talossa on korjattu mm. ikkunoita ja lattioita. Pärekatto oli kattovaihtoehdoista ainoa, joka taloon voitiin laittaa. Tukea sen tekoon on saatu MTK-säätiöltä ja Museovirastolta.

-Lammin talo on rakennussuojelulailla suojeltu, joten meillä on velvollisuus pitää se kunnossa ja mahdollistaa kulttuuritoiminta, Häyhä sanoo.

Joku saattaa ajatella, ettei vanhaan taloon kannata panostaa, mutta kyse on isommasta asiasta kuin yhdestä talosta.

-Koko kulttuuriperinnön säilyttämisen ajatus lähtee siitä, että se rikastuttaa kaikkien elämää. Objekti, kuten talo ja sen ympäristö, ovat tiedollinen ankkuri, jonka kautta Lönnrotin aikaan ja ajatuksiin voi päästä. Se mahdollistaa aikahypyn siihen, miten täällä on joskus eletty, Häyhä sanoo.

Häyhän mukana taloon kävi tutustumassa myös Merita Soini Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

-Tulin katsomaan voisiko Lammin talo on olla kohteena sisustusarkkitehtien mittausleirillä ja korjausrakentamisen kurssillamme. Leirillä tehtäisiin talosta piirustukset, mitoitettuja kuvia ja dokumentoitaisiin rakennusta muutenkin, kertoo Soini.

lammi3.jpg

Elias Lönnrot muutti Lammin taloon, koska halusi työrauhan vierailijoilta. Alun perin talolle johti vain polku.

 

Lammin talo oli Lönnrotin viimeinen koti

Lammin talo oli viimeinen Elias Lönnrotin Sammatin kodeista. Hän muutti metsän keskellä sijainneeseen taloon, koska halusi tehdä työnsä rauhassa vierailijoilta. Hänen mukanaan muuttivat mm. Lönnrotin kolme tytärtä, joista kaksi menehtyi nuorina. Ensimmäisten töiden joukossa oli sellaisen tien rakentaminen, jota pitkin pääsi kulkemaan hevosrattailla, sillä Lammin talolle johti vain polku. Lammin talo oli jo 1700-luvulla Nikun talon torppana. Lönnrot osti sen 1860-luvulla. Hän sai Lammin talon aikanaan valmiiksi mm. suomalais-ruotsalaisen sanakirjan.

Lönnrotin kuoltua Lammin talon irtaimisto huutokaupattiin hänen toiveensa mukaisesti. Myöhemmin osa huonekaluista ja esineistöstä on palautunut takaisin Lammin taloon. 1950-luvulle saakka talo oli yksityisessä omistuksessa, kunnes Sampoyhdistys osti sen. 1980-luvulta lähtien talo on ollut Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistuksessa.

Museon avoinna pito ja pihanhoito tehdään vapaaehtoisvoimin. Lammin talon pääopas Sari Lehtinen kertoo, että talolla käy kesäisin noin 500-600 vierailijaa, joista osa on koululaisryhmiä.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset