Uutiset

Mainos

Valokuvakirja esittelee 100 näkökulmaa suomalaisuudesta

DSC_1436.JPG

Inka Pohjosen valokuvakirjassa suomalaisuutta pohtivat eri-ikäiset ja hyvin monenlaisista taustoista tulevat ihmiset kantasuomalaisista maahanmuuttajiin.

 

Lohjalaistaustainen kulttuurituottaja Inka Pohjonen käsittelee esikoisteoksessaan Suomea ja suomalaista identiteettiä 100 ihmisen kautta. Valokuvakirja Kasvotusten - Finland from 100 viewpoints julkaistaan 4.12. Pohjonen määrittelee valokuvakirjansa monikulttuurista Suomea juhlivaksi teokseksi. Siinä suomalaisuutta pohtivat hyvin monenikäiset ihmiset, sillä nuorin haastateltu on vain 3-vuotias ja vanhin yli 80. Näkökulmia suomalaisuuteen riittää Nuorgamista Ahvenanmaalle ja Etiopiasta Intiaan. Kirjassa esiintyy myös useampi lohjalainen henkilö.

Pohjonen sanoo, että projektin kantavana ajatuksena on viesti itsenäisestä ja yhtenäisestä Suomesta, jolla on monet kasvot, ja jonka kansa tuntee yhteenkuuluvuutta moninaisesta etnisestä ja kulttuurillisesta alkuperästään huolimatta. Teos on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Idea valokuvakirjasta sai alkunsa viime keväänä, kun Pohjonen työskenteli Berliinissä pakolaisten kotouttamisen parissa.

-Teimme Berliinin taideyliopistossa projekteja syyrialaisten taiteilijoiden kanssa. He saivat tehdä samaa työtä, kuin Syyriassakin, sekä tutustua ihmisiin uudessa kotimaassaan. Kirja-ajatus lähti siitä, että saisin antaa kasvot kasvottomalle massalle, kertoo Pohjonen.

Projektista muodostui Pohjoselle hieno kokemus.

-En voi jakaa sitä kokemusta, jonka koin kasvotusten haastateltavien kautta, mutta toivon, että kirjan kautta muutkin voisivat päästä lähelle samaa ja oppiakin jotain uutta, Pohjonen sanoo.

Kirjan valokuvat hän otti polaroid-kameralla.

-Kuvat ovat sen hetken silmänräpäyksiä niin kuin ihmisten kohtaamisessa muutenkin, Pohjonen toteaa.

 

Tarinoita toreilta, bussipysäkeiltä ja uimarannoilta

Pohjonen asuu Berliinissä, mutta hän saapui viime kesänä Suomeen haastattelemaan ihmisiä.

-Taltion hetkiä mm. Lohjalla, Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Savonlinnassa ja Helsingissä. Haastattelin ihmisiä esimerkiksi toteilla, bussipysäkeillä ja rannoilla. Aloitin kysymällä, haluaisivatko he jutella suomalaisuudestaan ja mitä suomalaisuus heille tarkoittaa, Pohjonen kertoo.

Ihmiset suhtautuivat hyvin haastatteluun.

-Pääasiassa he olivat todella otettuja ja innolla mukana, vaikka alkuun pelkäsin, että suomalainen on juro puhumaan. Ihmiset jakoivat ajatuksiaan avoimesti ja kiittelivät siitä, että kysyin, Pohjonen kertoo.

Aluksi häntä jännitti mennä haastattelemaan vieraita ihmisiä.

-Ensimmäinen kohtaamiseni oli Helsingissä. Yksinäinen mies istui terassilla, ja kysyin, voinko istuu ja jutella hänen kanssaan. Mies oli suomenruotsalainen ortodoksipappi. Hetki oli huikea ja hän kiitti minua kohtaamisesta, Pohjonen sanoo.

Seuraava pelko oli se, etteivät ihmiset kiinnostuisi kirjasta, mutta Pohjonen kertoo, että vastaanotto on ollut hyvä.

-Moni on sanonut, että tämä on huikea projekti, Pohjonen iloitsee.

Pohjonen kertoo oppineensa itsekin paljon projektin aikana.

-Olen esimerkiksi pitänyt itseäni todella ennakkoluulottomana, mutta opin, että kaikilla on ennakkoluuloja. Siksi olisikin tärkeää aloittaa puhtaalta pöydältä, kun kohtaa uuden ihmisen ja luoda mielikuvansa vasta sen jälkeen.

kansi.jpg

Valokuvakirjan Kasvotusten - Finland from 100 viewpoints painokustannuksia voi tukea joukkorahoituksen kautta.

 

Suomalaisuutta monelta kantilta

100 ihmisen joukkoon mahtuu monta henkilöä, kuten mies, joka oli sodan aikaan evakossa, Suomen romaani, suomenruotsalainen sekä maahanmuuttajia.

-Koin tärkeäksi, että kirjassa on mukana myös kantasuomalaisia, eikä vain vähemmistöjen edustajia, Pohjonen toteaa.

Hänen mukaansa sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien vastauksissa nousivat esiin samat arvot, kuten rauha, turvallisuus, luonto ja ihmisten välinen aitous.

-Haastateltavien joukossa oli ihmisiä, jotka eivät olleet asuneet vielä kauaa Suomessa, mutta olivat jo ymmärtäneet hyvin suomalaisuuden ytimen, Pohjonen sanoo.

Hänestä oli hienoa saada samojen kansien väliin esimerkiksi puheenvuoro mm. Suomessa sota-aikana eläneeltä henkilöltä ja irakilaiselta turvapaikanhakijalta, joka on tuntenut Suomessa olonsa turvalliseksi ensimmäistä kertaa elämässään.

Pohjonen huomasi myös, että esimerkiksi suhtautuminen Suomen monikulttuurisuuteen ja arvostuksen kohteet vaihtelivat jonkin verran haastateltavien iän mukaan.

-Nuorille monikulttuurisuus on normaali asia, josta ei edes tarvinnut keskustella ongelmana. Vanhempi väki taas arvosti todella paljon esimerkiksi itsenäisyyttä ja mahdollisuutta vakaaseen toimeentuloon. Arvostus Suomea kohtaan oli korkealla etenkin niillä, jotka ovat nähneet sodan jälkeisen Suomen ja muutoksen sieltä nykypäivään.

Pohjonen mietti myös, voisiko hän haastatteluja tehdessään tutustua johonkin sellaiseen puoleen kotimaastaan, josta ei ole ennen tiennyt. Häntä kiinnosti mm. se, miten ajatukset suomalaisuudesta muuttuvat kantasuomalaisten kesken eri puolilla maata. Yllätyksiäkin tuli.

-Suomen sisälläkin moni kokemus on avannut silmiäni. Esimerkiksi saamelaisen kanssa jutellessa yllätti se, miten selkeän rajan he ajattelevat Suomen ja Saamenmaan välille.

 

Mahdollisuus, tasa-arvo ja koti

Pohjoselle itselleen suomalaisuus tarkoittaa mm. mahdollisuuksia elämässä, tasa-arvoa ja kotia, johon voi aina palata.

-Suomessa koko systeemi perustuu siihen, että paremmassa sosiaaliluokassa olevat ihmiset maksavat enemmän veroja, jotta alemmassakin luokassa olevat pystyvät elämään tasa-arvoista elämää. Se on todella hienoa. Myös suomen kieli on minulle todella tärkeä.

Saksan lisäksi Pohjonen on asunut Argentiinassa. Ulkomailla asuminen on tuonut uusia näkökulmia myös Suomeen ja ihmisten hyväksymiseen.

-Se on saanut ymmärtämään omaa kulttuuria eri tavalla. On asioita, joita on tottunut pitämään itsestään selvinä, kuten luotettavuutta, omaa tilaa ja rauhaa.

-Vaaleahiuksisena ja sinisilmäisenä en itse ole Suomessa kokenut rasismia, mutta esimerkiksi Argentiinassa ulkonäköni vaikutti siihen, miten minua kohdeltiin. Saatettiin valehdella ja tavaratkin varastettiin, hän kertoo.

 

Jokainen voi antaa tukensa joukkorahoituksen kautta

Kirjan painokustannuksille haetaan joukkorahoitusta Mesenaatti.me sivustolla, missä 25€ suuruisen tuen vastineeksi voi tilata kirjan ennakkoon itselleen tai ystävilleen (toimitus 24.12. mennessä). Kirjan ennakkotilaus joukkorahoituskampanjan kautta 20.11.2017 asti: https://mesenaatti.me/campaign/?id=700#single/view

-Jos joukkorahoitus ei onnistu, teen omakustanteen, koska koen tämän projektin tärkeäksi ja haluan viedä sen loppuun, mutta tässä ihmisillä olisi mahdollisuus tukea. Ostamalla kirjan voi tukea ajatusta, että meitä on täällä monta erilaista, Pohjonen sanoo.

Jalavan koulu kerää kalenterin avulla varoja elämyspäivää varten

jala3.jpg

Jalavan koululla syksyn aikana toteutettu valokuvakalenteriprojekti huipentui viime viikolla kalenterin julkaisutilaisuuteen. Tilaisuuden ohjelma koostui mm. Lohjan kaupunginjohtajan Mika Sivulan puheesta, kalenterin ja Jalavan koulun esittelystä sekä koulun oppilaiden lauluesityksistä.

Kalenterin tarkoituksena on kerätä rahaa Jalavan koulun oppilaille järjestettävää elämyspäivää varten. Viime toukokuussa koulun oppilaille järjestettiin ensimmäinen elämyspäivä, jossa vieraili mm. Putous-hahmoja. Kalenteri-idean keksi yhden Jalavan koulun oppilaan äiti Sari Kulmalainen.

-Elämyspäivästä jäi kivat muistot ja sen jälkeen aina, kun kävin koululla, minulta kysyttiin, milloin järjestetään uusi elämyspäivä. Se järjestetään ensi keväänä, mutta kaikki tapahtumat vaativat rahaa, joten keksin, että tehdään kalenteri. Se ei kuitenkaan onnistu yhdeltä ihmiseltä, vaan tarvitaan muita auttamaan. Kokeilin onneani ja otin yhteyttä yrityksiin. Puolentoista viikon jälkeen meillä oli jo 25 sponsoria, Kulmalainen kertoo.

Sponsoreita projekti sai lopulta yli 30.

-Ilman heitä emme olisi voineet painattaa kalenteria. Tämä projektin puitteissa olen tutustunut moniin uusiin, hyväsydämisiin ihmisiin. Vaikka maailmassa tapahtuu paljon pahaa, he ovat vahvistaneet uskoani siihen, että edelleen on ihmisiä, joiden rinnassa sykkii hyvä sydän, Kulmalainen kiittelee.

Elämyspäivän toteuttamisen lisäksi valokuvakalenterin toinen tavoite on tuoda erityislapset tutuksi ihmisille.

-Tavoitteemme on, että erityislapset, -nuoret ja -aikuiset nähtäisiin luonnollisena osana yhteiskuntaa, Kulmalainen sanoo.

Valokuvakalenterin teemana on erityinen ystävyys. Koulun vararehtorin Laila Voutilaisen mukaan teema sopii erittäin hyvin Jalavan kouluun.

-Olemme täällä kaikki ystäviä keskenämme ja korostamme, että tässä koulussa ei kiusata ketään, Voutilainen sanoo.

Kalenterin valokuvat otti valokuvaaja Suvi Häyrinen, joka on toiminut Jalavan koulussa koulunkäyntiavustajan jo vuodesta 2003.

-Jalavan koulusta on tullut minulle toinen koti ja perhe. Kaikki oppilaat ja henkilökunta ovat minulle todella tärkeitä. Oli ihanaa, että valokuvien kautta sain tuoda esiin pienen palan siitä vilpittömästä välittämisestä ja kaikesta muusta ihanasta, mitä meillä täällä on, Häyrinen sanoo.

jala1.jpg

Jalavan koulun oppilaat lauloivat valokuvakalenterin julkaisutilaisuudessa. 

 

Projekti sai monta kummia

Projektin kummeina ovat olleet Aira Samulin, Sanna Kiiski, Anna Perho ja Henry Manni. Heistä paikalla julkaisutilaisuudessa oli Samulin. Hän puhui koulun väelle ja tyylilleen sopivasti myös tanssitti kaikkia Macarenan tahtiin.

-Tykkäättekö te tanssia? Samulin kysyi.

-Joo! kuului lasten vastaus.

-Illalla tanssitte sitten myös täysillä. Ei pidä välittää siitä miltä näyttää, vaan siitä, miltä tuntuu, Samulin evästi lapsia illan diskoa varten.

Puheessaan Samulin nosti esiin mm. kehitysvammaisten itsenäisen asumisen.

-Kehitysvammaiset haluavat entistä enemmän asua omissa asunnoissa. On hienoa, että he ajavat asiaansa eteenpäin. Myös minä olen kotona asumisen puolestapuhuja niin ikäihmisten kuin kehitysvammaistenkin kohdalla.

Hän otti myös esiin kehitysvammaisten mahdollisuudet yhteiskunnassa.

-Suomella on ollut euroviisuedustajinakin kehitysvammaisia. Se on viesti koko maailmalle, että heidät otetaan Suomessa osaksi yhteiskuntaa, Samulin sanoi.

Myös Sivula nautti käynnistään koululla.

-On mahtavaa olla täällä. Keväällä minun piti tulla elämyspäiväänne, mutta en silloin päässyt, joten ajattelin, että nyt tulen. Tämä on ollut viikkoni paras hetki ja muistan taas, miksi teemme tätä työtä, Sivula kommentoi ja kiitti vielä kaikkia projektiin osallistuneita.

Valokuvakalenterin hinta on 20 euroa. Sen voi ostaa Lohjan Suomalaisesta kirjakaupasta, Parturi-kampaamo ja kauneushoitola VOX:sta ja Puistokadun K-marketista. Kalenteria myydään myös 18.11. Erityisen mainiot perheet -tapahtumassa (Karstuntie 4, klo 10-14) sekä 29.11. Roution joulumyyjäisissä klo 18-20 Roution koululla. Kalenterin voi myös tilata laittamalla sähköpostia osoitteeseen erityinenystavyys@outlook.com tai laittamalla viestin Facebook sivuston Erityinen ystävyys - Jalavan koulu - vanhempainyhdistys kautta.

jala2.jpg

Julkaisutilaisuus oli ohjelmineen juhlava hetki lapsille. Tilaisuuden tuottama ilo näkyi niin heidän kuin aikuistenkin kasvoilta. 

jala4.jpg

Kalenteri-idean keksi Sari Kulmalainen.

jala5.jpg

Projektin kummina toiminut Aira Samulin tanssitti väkeä julkaisutilaisuudessa.

Lohjan Hiidensalmen suunnitteluun pääsee nyt vaikuttamaan

hiidensalmi1.jpg

Hiidensalmen asuntomessuasemakaavan valmisteluvaiheen muutosluonnos on nyt nähtävillä, ja Lohjan kaavoitus on aloittamassa laajaa asukas- ja sidosryhmäyhteistyötä kaavan tiimoilta. Vaikuttaa voi hakemalla mukaan Hiidensalmi-foorumiin, johon kootaan noin 15 Hiidensalmen asuntomessualueen suunnittelusta kiinnostunutta, eri-ikäistä ja eri elämäntilanteissa olevaa ihmistä. Foorumin jäseniltä ei kaivata erityistä perehtyneisyyttä kaavoitukseen, vaan pikemminkin intoa kaupunkikehitykseen, sidosryhmäaktiivisuutta, raikasta näkemystä hyvästä asuinympäristöstä ja halua sparrata Hiidensalmen suunnittelijoita.

Foorumilaiset pääsevät kurkistamaan Hiidensalmen kaavasuunnittelupöydälle työpajoissa, jotka pidetään Lohjan pääkirjastossa arki-iltoina. Työpajoja on noin kolme vuoden 2018 aikana. Mukaan voi hakea osoitteessa http://tinyurl.com/hiidensalmifoorumi.

Foorumin lisäksi kaavatyöhön pääsee osallistumaan kaupungin kaava-illoissa. Seuraava kaava-ilta järjestetään keskiviikkona 15.11. kello 17.30-19.00 Lohjan pääkirjastossa, jolloin Hiidensalmen kaavaan kerätään asukkaiden kokemuksia ja toiveita omassa työpajassaan. Kaavailtaan on kaikilla vapaa pääsy.

Muutosluonnoksen asiakirjoihin pääsee tutustumaan 1.11.-22.12. Lohjan kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa viraston aukioloaikoina, Lohjan pääkirjastossa sen aukioloaikoina, Taimistonkadun ilmoitustaululla Hiidensalmen vanhalla asuinalueella ja kaupungin verkkosivulla www.lohja.fi/kaavoitus. Mielipiteet tulee lähettää osoitteeseen Lohjan kaupunki, kaupunkikehitys, kaavoitus, PL 71, 08101 Lohja tai kaavapalaute@lohja.fi.

Länsi-Uudenmaan poliisin alkuvuosi tilastojen valossa

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle ilmoitettiin kuluvan vuoden tammi-syyskuussa yhteensä 43 807 rikosta. Määrä kasvoi hieman yli 6% edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu johtui erityisesti liikennerikkomusten määrän kasvusta. Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Hälytystehtävien kokonaismäärä kasvoi yli 3%. Myös valepoliisit piinasivat Länsi-Uudenmaan asukkaita 37 poliisille ilmoitetun tapauksen verran.

 

Omaisuusrikosten kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla

Omaisuusrikosten kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta ryöstöt ovat lisääntyneet lähes 30%. Vuoden 2016 tammi-syyskuussa ryöstöjä tehtiin 79 ja kuluvan vuoden vastaavana ajankohtana määrä oli 102.

Asuntomurtojen määrä on hieman laskenut, alkuvuoden aikana asuntomurtoja tehtiin 140. Poliisilaitoksella onkin onnistuttu selvittämään useampia asuntomurtosarjoja. Rikokset ovat olleet suurimmaksi osaksi ulkomaalaisten epäiltyjen tekemiä sarjarikoksia. Liikemurrot ovat lisääntyneet yli 11% (152/169 kpl). Moottoriajoneuvoista tapahtuneet varkaudet ovat myös lisääntyneet yli 26%.

Poliisi on pyrkinyt aktiivisella viestinnällä lisäämään tietoisuutta petosrikoksista. Petosrikosten määrä on edelleen laskussa, noin 8%. Lukumääräisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla poliisille ilmoitettiin 168 petosrikosta vähemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

 

Väkivaltarikosten määrä on noussut

Väkivaltarikosten määrä nousi 2016 alkuvuoteen verrattuna yli 2%. Kasvua on erityisesti yksityisellä paikalla tapahtuneissa pahoinpitelyissä, yli 10%. Yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä on hieman vähentynyt. Poliisilaitos onkin kohdentanut valvontaa erityisesti häiriöalttiisiin kohteisiin.

Henkirikokset ja niiden yritykset ovat edellisvuoden tasolla, yhteensä 28, joista henkirikoksia 2.

Poliisille ilmoitetut, lapsiin kohdistuneet väkivaltarikokset ovat jatkaneet kasvuaan.

 

Seksuaalirikosten määrä on laskenut

Seksuaalirikosten määrä on alkuvuoden aikana laskenut lähes 11% edellisvuoden tasoon verrattuna. Suurimmat laskut ovat olleet raiskausrikoksissa (-21,57 %) ja seksuaalisissa ahdisteluissa (-25,64 %). Vain poliisille ilmoitetut lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt ovat lisääntyneet (6,32 %).

 

Talousrikosten määrä on jatkanut nousuaan, huumausainerikokset ennallaan

Alkuvuoden aikana poliisille on ilmoitettu yhteensä 45 talousrikokseksi luokiteltua rikosta edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Tämä vastaa lähes 32% kasvua.

Ilmi tulleiden huumausainerikosten määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla.

 

Liikennerikosten määrä on laskenut, liikennerikkomukset ovat lisääntyneet

Liikennerikosten määrä on laskenut yli 7%, mutta liikennerikkomusten määrä on noussut yli 20%. Automaattivalvonnan suoritteet ovat laskeneet vuoden ensimmäisen puoliskon aikana lähes 27%, vuoden 2016 36 072 suoritteesta tämän vuoden 26 368 suoritteeseen.

Rattijuopumusten määrät ovat nousseet yli 6%, joista törkeät rattijuopumukset yli 8%. Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat edellisvuoden tasolla (tammi-syyskuu 263 rikosta). Poliisilaitos on kohdistanut valvontaa erityisesti liikennevalvonnan painopistealueille, joita ovat törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, rattijuopumusrikokset ja raskaan liikenteen valvonta.

 

Hälytystehtävien määrä on noussut, toimintavalmiusaika lyhentynyt

Hälytystehtävien määrä on noussut alkuvuoden aikana yli 3% verran. Suurin prosentuaalinen kasvu on ollut erityisesti A-kiireellisyysluokan tehtävissä, yli 16%. Tästä huolimatta toimintavalmiusaikaa on A-kiireellisyysluokan tehtävissä onnistuttu jopa lyhentämään 0,1 minuuttia, 8,1 minuutista 8,0 minuuttiin.

Kotihälytystehtävien määrä on noussut reilut 4%.

 

Passeja haettu vähemmän, henkilökortteja enemmän

Kaikkien poliisilaitoksen alueella haettujen lupien määrä on laskenut lähes 5%. Passeja on haettu hieman edellisvuotta vähemmän kun taas henkilökorttihakemusten määrä on noussut yli 25%.

Hakemuksista yli 75% jätetään sähköisesti. Ajanvarauksella tapahtuvan asioinnin viiveet ovat lyhentyneet. Myös ilman ajanvarausta tapahtuvan asioinnin odotusajat ovat lyhentyneet.

Valtuusto pohti raakun kasvatusta ja asuntomessujen rahoitusta

turunen.jpg

Kari Turunen pohti puheenvuorossaan raakun kasvatusta.

 

Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 25.10. mm. määrärahaa asuntomessujen valmistelun käynnistämiseksi sekä takauksen myöntämistä Porlan raakun kasvatuslaitoksen esiselvityshankkeelle. Valtuusto hyväksyi 73 000 euron määrärahan osoittamisen (2017 talousarvioon) vuoden 2021 asuntomessujen valmistelujen käynnistämistä varten.

-Edellinen valtuusto päätti yksimielisesti keväällä hakea asuntomessuja Lohjalle. Uuden valtuuston pitää huolehtia siitä, että messut onnistuvat ja nyt haettu määräraha pitää myöntää, koska hanke pitää saada vauhdilla liikkeelle. Hankkeella on yksiselitteinen deadline, joka ei jousta. Valmista pitää olla kesällä 2021 mennessä, ja sen takia on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman pian saadaan tehtyä konkreettinen kokonaissuunnitelma hankkeelle, sanoi Meidän Lohjan valtuutettu Jan Tallqvist.

-Samalla pitää luoda organisaatio, joka varmistaa hankkeen onnistumisen edellytykset ja järjestää sille riittävä tuki. Jan Tallqvist muistutti, että asuntomessuhanke pitää saada vauhdilla liikkeelle.Jan Tallqvist muistutti, että asuntomessuhanke pitää saada vauhdilla liikkeelle.Jan Tallqvist muistutti, että asuntomessuhanke pitää saada vauhdilla liikkeelle.Hankkeen seuranta pitää myös suunnitella, jatkoi Tallqvist.

tallqvist.jpg

Jan Tallqvist muistutti, että asuntomessuhanke pitää saada vauhdilla liikkeelle.

 

Raakun kasvatuslaitoksesta esiselvityshanke

Pro Porla on hakenut Lider Ykkösakselilta rahoitusta Porlan kalanviljelylaitoksesta raakun kasvattamo -esiselvityshankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on selvittää millä rahoitusvaihtoehdoilla ja edellytyksillä Porlan entisen kalanviljelylaitoksen alueelle voitaisiin rakentaa kasvatuslaitos uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli raakulle.

Pro Porla ry anoi Lohjan kaupungilta takausta kahden vuoden lainalle, jolla rahoitetaan väliaikaisesti hankkeesta syntyneitä kustannuksia. Hankkeen kustannusarvio on 37 300 euroa, mikä katetaan sekä julkisella hankerahoituksella että yksityisellä rahoituksella. Valtuusto päätti myöntää takauksen hankkeen toteuttamiseksi enintään 28 500 euron lainalle, jonka laina-aika on enintään kaksi vuotta.

-Perussuomalaisten ryhmä suhtautuu myötämielisesti Lohjan kaupungin takaukseen koskien Porlan kalanviljelylaitoksen raakun kasvattamon esiselvityshankeen tarvitsemaa väliaikaista rahoitusta. Raakku on rauhoitettu, suojeltu, erittäin uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Raakku on varsin ronkeli ympäristönsä suhteen, ja se ei enää kykene lisääntymään luonnollisesti Etelä-Suomen vesistöissä, eikä pohjoisen lohijoissa. Se kelpuuttaa isännäkseen vain lohikalat ja vaatii toukkavaiheessa levitäkseen virtaavaa vettä. Simpukan luonnollinen lisääntyminen onnistuu vain luonnontilaisessa tai lähes luonnontilaisessa joessa, jossa on riittävän tiheä lohi- tai taimenkanta. Kelpaako Mustionjoki raakulle, selvinnee hankkeen edetessä, sanoi perussuomalaisten valtuutettu Kari Turunen ryhmäpuheenvuorossaan.

-Porlaan suunnitteilla olevan laboratoriokriteerit täyttävän raakun viljelylaitoksen lisäksi tarvittaneen myös lohikalojen kalanviljelylaitos riittävää isäntäkalapopulaatiota varten. Lohikalojen ja raakun kasvatus vaativat vuosikausia kestävää, pitkäjänteistä työtä ennen kuin kannat voidaan istuttaa jokiin. Mahdollisesti tulevia kalaistutuksia voidaan pitää urheilukalastusmielessä varsin tervetulleina, jopa vetovoimatekijöinä, jatkoi Turunen. 

Raaseporin junaturman tutkinta jatkuu

Raaseporin junaturmassa eilen vakavasti loukkaantuneiden tila on HUSin kertoman mukaan vakaa. Poliisi ei vielä ole aloittanut varsinaisia kuulusteluja suodakseen loukkaantuneille toipumisrauhan.

Alustavien puhuttelujen perusteella tapahtumatiedot ovat tutkinnassa täsmentyneet. Niiden mukaan liikkeellä oli yhteensä 5 ajoneuvoa, joista 3 ensimmäistä olivat kuorma-autoja, joiden perässä ajoi 1 kantahenkilökunnan auto ja 1 moottoripyörä. Turma-ajoneuvo oli näistä ensimmäinen. Alkutiedoista poiketen ajoneuvo oli Sisu A2045 eikä ns. Masi.

Turma-ajoneuvon hytissä oli 3 varusmiestä ja lavalla 5 varusmiestä. Kaikki menehtyneet varusmiehet olivat lavalla asetuksen mukaisessa turvakehikossa olevissa istuimissa.

Turman tapahtumapaikka Skogbyn tasoristeys on liikenneviraston toimesta viimeksi tarkastettu 28.8.2017, jolloin näkyvyysolosuhteet on käyty läpi ja mahdolliset vesaikot ym. raivattu. Rataosalla on nopeusrajoitus 120 km/h. Kiskobussin DM12 huippunopeus on 120 km/h.

Tapahtuma-aikana sääolosuhteet ovat olleet erittäin haastavat ja näkyvyys huono.

Poliisi jatkaa tutkintaa. Edessä on vielä mm. asianosaisten kuulustelut, talteen otetun materiaalin analysointi, oikeuslääketieteelliset tutkimukset ja puolustusvoimien säännöstöön tutustuminen.

Lohjan uuden kauppakeskuksen nimeksi LOHI

Lohjan uuden kauppakeskuksen nimestä järjestettiin nimikilpailu, joka oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa sai ehdottaa nimiä, kun toisessa vaiheessa kymmenestä parhaasta sai äänestää omaa suosikkiaan.

kauppakeskuslohja33.jpg

Uuden kauppakeskuksen nimi on nyt valittu – SSO:n hallitus valitsi nimeksi Lohi. Nimikilpailun ensimmäisessä vaiheessa kärkiehdokkaaksi nousi Lohi, jota ehdotettiin eniten, kun nimiehdotuksia yhteensä tuli yli 700. Toisessa vaiheessa ääniä annettiin yli kolme tuhatta ja äänimäärät jakautuivat seuraavasti:

  1. Kaneli 856
  2. Lohi 616 
  3. Kuulas 459
  4. Omppu 411 
  5. Gala 273
  6. Lohis 222
  7. Kota 220
  8. Kide 182
  9. Tenori 136
  10. Kanzi 87
     

– Äänestyksessä saatiin hyvä tuki sille, että lohjalaisuutta kuvastava Lohi on paikallisille yksi mieluinen vaihtoehto. Hallitus pohti nimeä pitkään muun muassa erottuvuuteen liittyvät seikat huomioiden. Lohjalaisissa yrityksissä on omenapaikkakunnalle luontaisesti monet omenalajikkeet suoraan tai osin jo yritysten nimissä käytössä, SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen kertoo.

– Lohi-nimeen päädyttiin myös muun muassa siksi, että nimellä on Lohjan kaupunkikuvassa jo 50-vuotinen historia. Sanotaan myös, että yksi Lohja-nimen historiatarinoista kertoo nimen juontavan juurensa Lohesta. Näin ollen yhdistämällä lohjalaisuudesta alun, ja tapaamispaikkanakin tutuksi tulleen i-merkin, on näistä syntynyt Lohi-nimi oiva uuden lohjalaisen tapaamispaikan nimeksi, Jääskeläinen jatkaa.

Lohjan uuden kauppakeskuksen nimeksi Lohi

Lohjan uuden kauppakeskuksen nimestä järjestettiin nimikilpailu, joka oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa sai ehdottaa nimiä, kun toisessa vaiheessa kymmenestä parhaasta sai äänestää omaa suosikkiaan.

Uuden kauppakeskuksen nimi on nyt valittu – SSO:n hallitus valitsi nimeksi Lohi. Nimikilpailun ensimmäisessä vaiheessa kärkiehdokkaaksi nousi Lohi, jota ehdotettiin eniten, kun nimiehdotuksia yhteensä tuli yli 700. Toisessa vaiheessa ääniä annettiin yli kolme tuhatta ja äänimäärät jakautuivat seuraavasti: 1. Kaneli 856, 2. Lohi 616, 3. Kuulas 459, 4. Omppu 411, 5. Gala 273, 6. Lohis 222, 7. Kota 220, 8. Kide 182, 9. Tenori 136 ja 10. Kanzi 87.

– Äänestyksessä saatiin hyvä tuki sille, että lohjalaisuutta kuvastava Lohi on paikallisille yksi mieluinen vaihtoehto. Hallitus pohti nimeä pitkään muun muassa erottuvuuteen liittyvät seikat huomioiden. Lohjalaisissa yrityksissä on omenapaikkakunnalle luontaisesti monet omenalajikkeet suoraan tai osin jo yritysten nimissä käytössä, SSO:n toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen kertoo.

– Lohi-nimeen päädyttiin myös muun muassa siksi, että nimellä on Lohjan kaupunkikuvassa jo 50-vuotinen historia. Sanotaan myös, että yksi Lohja-nimen historiatarinoista kertoo nimen juontavan juurensa Lohesta. Näin ollen yhdistämällä lohjalaisuudesta alun, ja tapaamispaikkanakin tutuksi tulleen i-merkin, on näistä syntynyt Lohi-nimi oiva uuden lohjalaisen tapaamispaikan nimeksi, Jääskeläinen jatkaa.

Raaseporin raideliikenneonnettomuudessa 4 menehtynyttä

Raaseporissa Leksvallintiellä olevassa rautatien tasoristeyksessä sattui tänään aamulla noin kello kahdeksan Puolustusvoimien Masi-miehistönkuljetusajoneuvon ja kiskobussin eli lyhyen paikallisjunan välinen onnettomuus. Maastokuorma-auto oli Uudenmaan prikaatin komppaniaharjoituksessa.

Onnettomuudessa menehtyi 3 varusmiestä ja yksi junassa matkustajana ollut henkilö. Lisäksi onnettomuudessa oli useita loukkaantuneita. Poliisin tietojen mukaan kaikki onnettomuudessa menehtyneet henkilöt olivat Suomen kansalaisia. Puolustusvoimat on ollut yhteydessä onnettomuudessa menehtyneiden varusmiesten omaisiin.

Vastuu onnettomuuteen liittyvästä esitutkinnasta ja tiedottamisesta on siirtynyt Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vaativaan liikennerikostutkintaan.

Koirapartio jäljesti miehen, joka ajoi tieltä ulos anastetulla autolla

Poliisi otti kiinni miehen, jonka epäillään syyllistyneen varkauteen, rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ja huumausainerikokseen 25.10.2017 kello 02.00-03.00 välisenä aikana.

Vartija ilmoitti hätäkeskukseen päihtyneen oloisesta miehestä Roution ABC:n pihassa. Mies oli noussut henkilöautoon, käynnistänyt sen ja lähtenyt ajamaan moottoritietä kohti Turkua. Vartija oli seurannut miestä autolla. Miehen ajo oli ollut seilaavaa ja noustuaan Sammatin rampista Tavolan tielle, oli auto ajautunut vastaantulevien kaistan yli ulos ajoradalta Tavolan tie 448 kohdalla. Mies oli poistunut autosta jalkaisin.

Koirapartio jäljesti ulosajaneelta autolta jäljen läheisellä pihamaalla olevaan rakennukseen ja löysi miehen sieltä. Hän kertoi poliisille ottaneensa auton Helsingistä luvatta käyttöönsä. Mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin tuloksen 0.00 o/oo. Drugwipe pikatesti näytti positiivista amfetamiinille. Mies otettiin kiinni epäiltynä ajoneuvon varkauteen.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset