Uutiset

Mainos

Sibelius-salin seinältä katselevat nyt Aino ja Jean Sibelius

DSC_1213.JPG

Aino ja Jean Sibeliusta kuvaavista teoksista löytyy monta heihin liittyvää yksityiskohtaa, kuten kurkiaura ja Finlandian nuotit.

 

Laurentius-salin kyljessä sijaitseva Sibelius-sali sai Anttilan koulun remontin yhteydessä uuden ilmeen. Nyt Sibelius-salin seinältä konsertti-, kokous- ja muuta tapahtumayleisöä katsovat levollisin silmin Aino ja Janne Sibelius. Sekä heidän kuvansa että Anttilan koulun ruokalan Maailmanpuu-teos ja koulun sisäänkäynnin vieressä sijaitseva Paavolan tammi -teos ovat lohjalaisen graafisen suunnittelijan ja kuvittajan Annastiina Mäkitalon käsialaa.

-Minulta tilattiin ensin Laurentius-talon graafinen ilme. Sitä tilausta seurasi kysymys, kiinnostaisiko minua suunnitella grafiikkaa myös parhaillaan remontissa olleeseen Anttilan kouluun, joka tulee osaksi Laurentius-taloa, kertoo Mäkitalo.

Mäkitaloahan kiinnosti. Aluksi hänellä ei ollut muuta pohjaa työskentelylleen, kuin tilan pohjapiirros ja tieto siitä, että teosten vieressä tulee olemaan punatiiliseinä. Hallitseva seinä määrittelikin sen, että Aino- ja Janne -teosten värimaailma koostuu valkoisesta, harmaasta ja mustasta, jolloin kokonaisuus näyttää rauhalliselta.

-Sibelius-saliin haluttiin Jannen kuva, mutta minusta tuntui tärkeältä ottaa esille myös muusa Aino, jonka lähisukua on asunut Virkkalassa, sanoo Mäkitalo.

Teoksesta löytyvät myös esimerkiksi Ainola, katkelma kirjettä, Ainon ja Jannen nimikirjoitukset, Jannen ensimmäinen viulu sekä heidän kuusi tytärtään kasvien muodossa.

-Kuvasin heidät symbolisesti kasveina, koska en halunnut, että teos on täynnä päitä. Lisäksi puutarha oli Ainolle tärkeä harrastus ja koko perheelle leivän jatke, Mäkitalo avaa.

Teoksen sisältö muotoutui, kun Mäkitalo tutustui Sibeliusten elämään mm. elämänkerran avulla.

-Minusta on tärkeää tutustua taustatietoihin tarkemmin, eikä mennä vain niillä tiedoilla, joita itsellä sattuu olemaan. Kun tietää enemmän, valinnanvaraakin on enemmän. Teoksessa on mm. kurkiaura, joka oli Sibeliukselle tärkeä. Se kuvaa esimerkiksi liikkuvaista elämäntapaa. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi teoksessa on myös Finlandian nuotit, kertoo Mäkitalo.

Hän kertoo, että teokset ovat saaneet sosiaalisessa mediassa jo paljon positiivista palautetta.

Remontin yhteydessä uusittiin laajemminkin Sibelius-salin sisustusta. Uudesta ilmeestä vastaa Martelan sisustussuunnittelija Reetta Lukka, joka on sattumalta Mäkitalon ystävä.

-Oli hauska sattuma, että päädyimme samaan projektiin, kertoo Lukka.

-Kalusteilla haluttiin tuoda pehmeyttä tähän tilaan, joka on muuten niin kova. Kävimme myös työpajassa läpi, millaiset toimijat näitä tiloja tulevat käyttämään. Samalla paikallinen taide ja kulttuurikin nousivat esille. Toivon, että tästä kylän keskellä sijaitsevasta monitoimijatalosta tulee matalankynnyksen paikka kaikille lohjalaisille, Lukka jatkaa.

DSC_1225.JPG

Reetta Lukka (vas) ja Annastiina Mäkitalo Paavolan tammi -teoksen edessä. Teoksessa on valot pimeällä. 

 

Paavolan tammi ja Maailmanpuu

Anttilan koulun sisäänkäynnin luona on reikäpeltiteos Paavolan tammesta. Se pääsee hienosti oikeuksiinsa pimeällä, kun Paavolan tammi loistaa teoksessa valaistuna.

-Teos hahmottuu pimeällä ihan toiseksi. Teosta suunnitellessani kävin aluksi piirtämässä Paavolan tammen paikan päällä, Mäkitalo kertoo.

Anttilankoulun ruokalaan tuo ilmettä Mäkitalon teos Maailmanpuu.

-Alunperin sinne tilattiin soittimia, mutta koska teos on yläkoulun ruokalassa, ehdotin Paavolan tammen idean jatkamista. Maailmanpuu on viisauden ja ihmiselämän symboli. Teoksessa nuoret leikkivät, keinuvat ja lukevat puun varjossa. Hahmojen kasvot eivät ole näkyvissä, joten kuka tahansa voi samaistua heihin, Mäkitalo kertoo.

Teoksen värimaailmaan on otettu Lohjan Pyhän Laurin kirkon kattomaalauksista mm. oranssia ja tiilenpunaista.

-Kun tässä on vieressä niin arvokas paikka, sen täytyy näkyä myös sisustuksessa, toteaa Mäkitalo.

DSC_1221.JPG

Paavolan tammi toimi esikuvana Maailmanpuu-teokselle.

Postin saalistushinnoittelu ajaa jakeluyritykset ahdinkoon – mainosten lauantaijakelu loppuu

Postin saalistushinnoittelu ajaa jakeluyritykset ahdinkoon – mainosten lauantaijakelu loppuu

kirjastolla_kesätoimittaja2_0.jpg

Suomen Suoramainonta Oy joutuu lopettamaan vuoden 2018 alussa mainosten lauantaijakelun. Kaupunkilehtien viikonloppujakelu pyritään turvaamaan erikseen määriteltävillä markkina-alueilla. Päätöksen taustalla on Posti Groupin saalistushinnoittelu mainosjakelumarkkinoilla. Yhtiö on jättänyt Postin toiminnasta valituksen kilpailuviranomaisille. Postin saalistushinnoittelulla on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia jakajille, kuluttajille, mainostajille, kirjapainoille ja paikallislehtien kustantajille. Jatkossa mainosten pääasiallinen jakelupäivä on keskiviikko.

Suomen Suoramainonta Oy joutuu sopeuttamaan kustannusrakennettaan lopettamalla vuoden 2018 alusta mainosten lauantaijakelun. Jatkossa mainosten pääasiallinen jakelupäivä on keskiviikko. Yhtiölle kustannuspaineita on aiheuttanut Postin todennäköisesti kilpailulain vastainen toiminta. Suomen Suoramainonta Oy on jättänyt kesäkuussa 2017 valituksen Postin saalistushinnoittelusta kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

– Valtio-omisteisen yhtiön tehtävä ei saa olla kilpailtujen markkinoiden valtaaminen monopolin tuomin varoin. Kilpailun lisääminen postimarkkinoilla on Sipilän hallituksen tavoite, joka on selkeästi kirjattu uuteen postilakiin. Näyttää siltä, että Posti pyrkii ennaltaehkäisemään aidon kilpailun syntymisen postimarkkinoilla, Suomen Suoramainonta Oy:n toimitusjohtaja István Dénes kommentoi.

Suomen Suoramainonta Oy:n arvion mukaan Posti on laskenut mainoslähetysten hintojaan asiakkailleen jopa 50 prosenttia vuoden 2016 hintoihin verrattuna. Postin mainosten jakelukustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet. Posti ilmeisesti myy mainosjakelua tappiolla. Näin valtio-omisteinen Posti on entistä määräävämmässä markkina-asemassa sanomalehtien varhaisjakelussa, päiväpostin jakelussa sekä mainosjakelussa.

– Mikäli Postin toimintaan ei puututa, kilpailu mainosten ja kaupunkilehtien jakelussa loppuu. Tämä heikentää kuluttajien ja mainostajien asemaa sekä vaarantaa paikallislehtien toimintaedellytykset, toteaa Dénes.

Suomen Suoramainonta Oy arvioi, että Posti käyttää nyt voimaan tulleen postilain tuomat kustannussäästöt markkinaosuuksien valtaamiseen, eikä siirrä syntyneitä kustannussäästöjä kuluttajahintoihin. Esimerkiksi postimerkkien hintoja on korotettu kuluneen vuoden aikana kahdesti ja viimeisen viiden vuoden aikana lähes 90 prosenttia.

Omaeläinklinikka Lohja tarjoaa monipuolisia palveluja

oma.jpg

Johtava eläinlääkäri Sanna Ormio (vas), Omaeläinklinikan toimitusjohtaja Kustaa Piha ja vastaava eläinlääkäri Elina Sievänen esittelivät Lohjan klinikkaa.

 

Lohjan eläinlääkäritarjontaan tuli uusi tulokas, kun Omaeläinklinikka Lohja aloitti toimintansa Ojamolla 2.10. Vastaava eläinlääkäri Elina Sievänen kertoo, että tällä hetkellä klinikalla työskentelee kaksi eläinlääkäriä ja kaksi hoitajaa, mutta tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus laajentaa.

-Tässä on tilat huomattavasti laajemmalle toiminnalle. Nyt ollaan vielä alkupisteessä ja tavaratkin hakevat paikkojaan, mutta kun asiakkaat löytävät meidät, täällä voisi työskennellä esimerkiksi neljä eläinlääkäriä. Tällä hetkellä meiltä saa tasokasta peruseläinlääkintää. Se on hyvä lähtötaso, mutta tähtäämme siihen, että taso nousee vielä. Pyrimme viisastumaan, kasvamaan ja kehittämään toimintaamme, Sievänen kertoo.

Omaeläinklinikka on arkisin avoinna kello 8.00-20.00. Päivystystä ei ole.

-Pystymme antamaan täällä kattavaa perushoitoa sekä hyvää ensiapua. Esimerkiksi isoja murtumia tai tehohoitoa meillä ei anneta, vaan silloin ohjaamme eteenpäin. Espoon Omaeläinklinikalla Remedium päivystää kello 8.00-24.00 joka päivä, myös viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Jos on käynyt meillä ensin peruskäynnillä, asiakkaan tiedot ja hoitohistoria löytyvät myös Remediumista, kertoo johtava eläinlääkäri Sanna Ormio.

Omaeläinklinikalla tehdään mm. laboratoriotutkimuksia, kuvauksia, hammastoimenpiteitä, ultraäänitutkimuksia ja pehmytkudoskirurgiaa. Eri osa-alueiden erikoisosaamistakin on käytössä, kuten silmälääkäri sekä anestesiaan perehtynyt lääkäri.

Omaeläinklinikalla on käytössä petwellness-konsepti, joka tähtää kokonaisvaltaiseen eläimen hyvinvoinnista huolehtimiseen.

-Tarkoitus on, ettemme tarjoa vain sairaanhoitoa, vaan myös esimerkiksi fysioterapiaa, koirahierontaa ja trimmausta, Sievänen sanoo.

-Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on kasvava osa-alue, jota haluamme tuoda esille, toteaa myös Ormio.

Konsepti panostaa mm. turvallisiin tuotteisiin.

-Lemmikin omistajan voi olla vaikea itse tietää, mitkä tuotteet ovat hyviä, kun niitä on niin monenlaisia, mutta meillä hän voi luottaa siihen, että myynnissä on vain turvallisia ja hyviä tuotteita, sanoo Ormio.

 

Tuore eläinklinikkaketju

Omaeläinklinikka on nuori yritys, joka syntyi, kun Suomen pieneläinklinikka ja Tuhatjalka yhdistyivät. Omaeläinklinikan toimitusjohtaja Kustaa Piha näkee, että Lohjalle sopii hyvin uusi eläinlääkäriklinikka.

-Näemme, että tälle konseptille on tarvetta. Meillä on kattavat palvelut mm. röntgenin, laboratorion ja myymälän osalta. Myös saavutettavuus ja aukioloaikamme ovat hyvät. Lohja on kasvava alue ja täällä on paljon rivi- ja omakotitaloja, joiden omistajilla on myös paljon lemmikkejä, sanoo Piha.

Lohjalle valmistunut uusi klinikka on Omaeläinklinikkaketjun malliklinikka.

-Tämä on ollut iso hanke, joka on vaatinut paljon suunnittelua ja työtä. Meillä on kuitenkin hyvä ilmapiiri ja uutta kokonaisuutta on ollut kiva rakentaa. Omaeläinklinikka on kotimainen ketju, jolla on Suomessa nyt 11 klinikkaa. Lohjan klinikka on uusin ja samalla malliklinikkamme, jollaisia alamme rakentaa myös muualle, kertoo Piha.

-Ajatuksenamme on koota samalle klinikalle kaikki palvelut, joita eläin tarvitsee eli eläinlääkäripalvelut, harkittuja tuotteita myyvä myymälä sekä eläinten hyvinvointipalvelut. Haluamme olla myös vastuullinen vaihtoehto niin, että asiakkaan ei tarvitse huolehtia esimerkiksi tuotteiden turvallisuudesta. Lisäksi hintamme ovat sellaiset, että asiakas kokee saavansa rahoilleen vastinetta, Piha jatkaa.

Kolon väistötilan puolesta kerätty adressi keräsi yli 1 000 nimeä

Mäntynummen yhtenäiskoulun nuoret luovuttivat nuorisotila Kolon väistötilan saamiseksi keräämänsä adressin kaupunginjohtaja Mika Sivulalle ja hyvinvointijohtaja Katri Kalskeelle viime viikolla.

kolo.jpg

Silja Vuori (vas), Miina Pehkonen ja Noora Saaristo luovuttivat adressin hyvinvointijohtaja Katri Kalskeelle ja kaupunginjohtaja Mika Sivula. 

 

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalossa sijaitseva nuorisokahvila Kolo on ollut pois käytöstä koko syksyn sisäilmaongelmien vuoksi. Nuorisokahvilaan on välillä pidetty Mäntynummen kirjaston tiloissa, mutta Kololle haetaan kunnollista väistötilaan. Kolon merkityksestä nuorille kertoo parhaiten se, että he ovat toimineet itse aktiivisesti väistötilan saamiseksi. Mäntynummen yhtenäiskoulun 8-luokkalaiset Miina Pehkonen, Noora Saaristo ja Silja Vuori saivat idean, että asiaa voisi ajaa adressin avulla. He luovuttivat adressin kaupunginjohtaja Mika Sivulalle ja hyvinvointijohtaja Katri Kalskeelle 11.10.

-On todella hienoa, että asia kiinnostaa vaikutusvaltaisia aikuisiakin ja että meidät otetaan tosissaan, kertoo Vuori.

-Nyt he näkevät, miten paljon olemme tehneet töitä tämän asian eteen, lisää Pehkonen.

Adressi keräsi yhteensä 1 037 nimeä, joista 151 nimeä kerättiin paperille ja loput tulivat Facebookin kautta.

-Kolo on meille tärkeä, joten toivomme, että tästä adressista on apua, sanoo Pehkonen.

-Nimien määrä yllätti meidät. Olimme tehneet paperille rivit, mutta ne loppuivat kesken, sanoo Vuori.

Kolon nuorten, heidän ystäviensä ja perheidensä lisäksi mukaan Koloa tukemaan lähti sekä aikuisia että nuoria, jotka eivät olleet aiemmin edes kuulleet Kolosta.

-He olivat mukana heti, kun kerroimme, mikä Kolo on, kiittelee Pehkonen.

Idea adressista lähti Uusi päivä -sarjasta.

-Puhuimme Kolon tilanteesta ja saimme idean sarjasta, kun siinä kerättiin adressi, kertoo Vuori.

 

Väistötilaa haetaan jatkuvasti

Sivula ja Kalske kiittelivät nuorten aktiivisuutta ja lupasivat tehdä parhaansa väistötilan saamiseksi.

-Kiitos, että olette tuoneet äänenne esille ja asian tietoomme. Tämä on todella harmillinen tilanne, ja olemme pohtineet paljon sitä, että koululla olisi turvalliset tilat sekä sitä, missä Kolo voisi olla. Olemme etsineet tilaa, mutta vielä ei ole selvillä, missä se voisi olla. Ymmärrämme, että Kolo on teille tärkeä ja lähdemme siitä, että tila löytyy, sanoo Sivula.

-Missään vaiheessa ajatuksena ei ollut, ettei korvaavaa tilaa järjestettäisi. Nyt tiloja on käyty läpi ja kun kaupungilta ei löytynyt sopivaa, olemme katsoneet myös yksityisten tiloja. Toivomme, että sopiva löytyy nopeasti. On hienoa, että Kolo on ollut koulun yhteydessä ja tulevaisuudessakin on tarkoituksena, että nuorisotilat tulevat koulujen yhteyteen, kertoo Kalske.

He muistuttavat myös vartti- ja nuorisovaltuustoista, joiden avulla nuorten ääni saadaan päättäjienkin kuuluviin.

-Toivomme, että nuorisovaltuuston rooli vahvistuisi tälläkin alueella, Kalske toteaa.

 

Kolo on turvallinen paikka, jossa ei tarvitse olla koskaan yksin

-Kolo on tärkeä ja turvallinen paikka. Kaikilla nuorilla ei ole harrastuksia tai paikkaa, missä olla, jos vanhemmat tulevat myöhään kotiin. Kolossa on sellainen henki, että koskaan ei tarvitse olla yksin, vaikka sinne tulisi yksin, Vuori kuvailee Koloa.

-Meillä on Kolossa todella kivat ohjaajatkin, jotka tuntevat meidät, lisää Pehkonen.

-Kolo on paikka, johon on aina kiva mennä, tiivistää Saaristo.

Nuoret kertovat, että Kolossa mm. leivotaan, pelataan ja tutustutaan toisiin nuoriin. Nuoret eivät vaadi paljon, sillä esimerkiksi biljardipöydän ei tarvitse välttämättä sopia uuteen tilaan.

-Olisi tärkeää, että nuoret mahtuisivat tilaan ja että siellä olisi hyvä ilma. Vanhassa tilassa huomasi, ettei se ole kunnossa, koska siellä tuli pää kipeäksi, kertoo Vuori.

-Teillä on hieno arvojärjestys, sama kuin meilläkin. Tarkoitus on löytää turvallinen tila, Sivula kommentoi.

Nuorien vaatimattomuudesta kertoo myös Mäntynummen alueen nuoriso-ohjaajan Mia Lankisen muisto.

-Ihailin joskus, kuinka nätiksi nuoret olivat remontissa maalanneet Kolon. He sanoivat kuitenkin, että meille riittäisi vain se, että täällä on seinät, katto ja Mia, hän kertoo.

-Olen niin ylpeä näistä tytöistä ja siitä, että ajatus adressista lähti heiltä itseltään, hän jatkaa liikuttuneena.

Lankinen kertoo, että Kolo on Lohjan suosituimpia nuorisotiloja, jossa on ollut aina paljon kävijöitä.

-Itse olen toiminut Kolossa ohjaajana kahdeksan vuotta. Sinä aikana monet perheetkin ovat tulleet tutuiksi, hän toteaa.

Uudenmaan LAPE-hankkeella kysely avoinna

Lape-hankkeessa tavoitellaan lastensuojelun perhetyön kehittämisen konkreettisten tavoitteiden toteutumista.

lapsi2.jpg

Uudenmaan alueella on meneillään hallituksen muutosohjelma LAPE, jossa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Tavoitteena on tarjota lapsille, nuorille ja perheille oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan lapsen, nuoren ja perheen yksilölliset tarpeet huomioiden.

Myös kansalaisen ääni halutaan kuuluville. Kyselyyn vastaamalla voi kertoa, kuinka hyvin tehtävässä onnistutaan nykyisin ja kuinka päästäisiin vielä lähemmäs tavoitteita. Kyselyyn vastaaminen vaatii hetken, joten sen tekemiseen kannattaa varata kiireetön aika. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Kysely löytyy suomeksi osoitteesta https://goo.gl/H1Qs1V ja ruotsiksi https://goo.gl/w2nm1Q.

Muutosohjelmassa kehitetään perhekeskuksia, koulujen, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten toimintamalleja, erityisen- ja vaativan tason palveluita sekä ohjataan toimintakulttuurin muutosta, joka koskettaa kaikkia ennen mainittuja palveluja ja kehittämisalueita.

Lisätietoja muutosohjelmasta: http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut. Lisätietoja Uudenmaan hankkeesta: www.lapeuusimaa.fi ja www.facebook.com/lapeuusimaa. Kysely toteutetaan samanaikaisesti sekä Uudellamaalla että Etelä-Karjalassa. Kysely on avoinna 19.11.2017 asti.

lapsi1.jpg

 

Työpaja LAPE-ohjelman kehittämisessä mukana oleville

Uudellamaalla lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (Lape) toteuttava Yhdessä olemme enemmän -hanke järjestää työpajan, jossa pureudutaan lastensuojelun perhetyöhön kehittämiseen. Työpaja on tarkoitettu yhteiseksi työseminaariksi edistämään lastensuojelun perhetyön konkreettisten tavoitteiden toteutumista. Työpajassa työstetään maakunnallisesti lastensuojelun perhetyön mallinnusta ja pohditaan yhdessä, miten sitä voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä lapsille, nuorille, perheille ja ammattilaisille.

Päivä on tarkoitettu erityisesti LAPE-ohjelman kehittämisessä mukana oleville sosiaalialan, terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sijaishuollon, oppilaitosten, koulun ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja esimiehille, kokemusasiantuntijoille sekä kehittäjille, tutkijoille ja opiskelijoille. Osallistujilla on mahdollisuus antaa oma panoksensa kehittämistyöhön ja vaikuttaa tuleviin työkäytäntöihin. Yhteiskehittäminen on vuoropuhelua, mallinnuksen täydentämistä, testaamista ja arviointia – moniäänistä yhdessä tekemistä.

Yhteiskehittämispäivä järjestetään 7.11.2017 Porvoossa yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten (Verso, FSKC), THL:n ja Lape Uusimaan kanssa. Päivän aikana saadaan tietoa monitoimijaisen perhetyön ja perhekuntoutuksen uudesta mallinnuksesta (raportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-859-3)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on uudistaa lapsille ja perheille suunnattuja palveluita. Ohjelman keskiössä ovat yksilöllinen hyvinvointityö tulevaisuuden maakunnassa sekä hyvinvointia tukevat toimintamallit lasten ja nuorten arjessa. Uudenmaan alueella Lape-maakuntahankkeita on kaksi: Uudenmaan Yhdessä olemme enemmän -hanke ja pääkaupunkiseudun Lapsen paras – Yhdessä enemmän -hanke.

Lehden loppuvuoden teemoja

Jo viimeiset kolme vuotta Ykkös-Lohja jokaisessa numerossa on pyritty pieneen tai isompaan teemaan. Loppuvuoden sisältöteemat ovat:

25.10.  vko 43 Pikkujoulut

marraskuu
1.11. vko 44 SuurLohja   ***  Laaja 44 000 kotitaloutta jakelussa  ***
8.11. vko 45 Senioriteema
15.11.  vko 46 Autoilu
22.11.  vko 47 Energia ja lämmitys ja Black Friday
29.11.  vko 48 Virkkalan joulunavaus

joulukuu
6.12 . vko 49 Suomi 100v
13.12.  vko 50  Joulunumero ***   Laaja 44 000 kotitaloutta jakelussa  ***
20.12  vko 51 Joulutervehdykset

Varmista omien palveluidesi näkyvyys,
ota mediapaikkasi- SOITA!
Jukka Jokinen, p. 046- 920 3900, jukkaj@ykkoslohja.fi
Kari Vitikainen, p. 050-3071911, kariv@ykkoslohja.fi

ykköslohja_loppuvuosi2017.jpg

Graniittirakennus Kallio Oy Tynninharjun eritasoliittymän urakoitsijaksi

Lohjan kaupunginhallitus on päättänyt valita Vt 25 Tynninharjun eritasoliittymän urakoitsijaksi edullisimman tarjouksen jättäneen Graniittirakennus Kallio Oy:n verottomaan vertailuhintaan 8 533 788,00 €.

Kaupunginvaltuusto on 9.11.2016 § 93 päättänyt että Tynninharjun eritasoliittymän Lohjan kaupungin rahoitusosuus varataan vuosien 2017-2019 talousarvioon. Kaupungin rahoitusosuus on 67 % ja Uudenmaan ELY-keskuksen enintään 33 %. Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen toteuttamissopimus on allekirjoitettu Lohjan kaupungin osalta 5.7.2017.

Toteuttamissopimuksessa on sovittu, että Lohjan kaupunki toimii hankkeen rakennuttajana. Hankkeen rakentaminen alkaa vuoden 2017 lopulla ja tarjouspyynnön mukaisesti urakka-aika päättyy 30.9.2019. Urakkatarjouksia eritasoliittymän kokonaisurakkaa koskevaan tarjouskilpailuun tuli määräaikaan mennessä kymmenen kappaletta: Konevuori Oy, Pohjola Rakennus Oy Infra, VM Suomalainen Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Kuntec Oy, Skanska Infra Oy, Destia Oy, Graniittirakennus Kallio Oy, Louhintahiekka Oy ja Kreate Oy. VM Suomalainen Oy:n ja Kuntec Oy:n tarjoukset hylättiin puutteellisina, koska ne eivät sisältäneet kaikkia tarjouspyynnössä edellytettyjä selvityksiä. 

Seniorifoorumi Suomi 100 -hengessä

Lohjan Senioriforum juhlistaa syksyllä Suomea kahdessa iltapäivässä. Vieraina ovat kaksi huippuluokan historian asiantuntijaa. Torstaina 26.10. puhujavieraana on kenraali Gustav Hägglund. Hägglundin mittava sotilasura puolustusvoimien komentajana on antanut ainutlaatuisen näkökulman Suomen historiaan, itsenäisyyteen ja kansamme vaiheisiin ja omanlaatuisuuteen. Hägglund tunnetaan teräväkatseisena ja rohkeana ajattelijana. Euroopan unioni, Nato, oman maamme puolustuksen kehittäminen ovat vaatineet uudenlaista ajattelua. Suomi 100v - Sui generis -teema avaa näkökulmia siihen, mistä olemme tähän päivään tulleet. Musiikkivieraana on Lohjan seurakunnan johtava kanttori Timo Saario.

Marraskuussa itsenäisyyden juhlavuosi saa paikallisen tuulahduksen. Luennoitsijana vierailee lohjalaisille tuttu Torsti Salonen. Salosen tarkka faktatieto, paikallinen tuntemus ja tarinan kerronta tempaavat  mukaansa. Alustuksessaan Lohja 100-vuotiaassa Suomessa Salonen sijoittaa lohjalaiset Suomen historian aikajanan vaiheisiin. Alkutahdit päräyttää Lohja Brass johtajanaan Uolevi Viita.

Senioriforum on Lohjan seurakunnan ja paikallisten järjestöjen yhteisvoimin toteuttama iltapäivä niille, joilla on elämän kokemusta. Forumit ovat olleet suosittuja kohtaamispaikkoja. Forumeiden puhujavieraina on saatu kuulla valtakunnan huippunimiä. Teemat ovat laaja-alaisesti ihmisen hyvinvoinnin ja elämän alueilta. 

Senioriforum kokoontuu Lohjan seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Kahvitarjoilu alkaa  klo 12 ja ohjelma klo 13-15. Syksyn senioriforumit ovat torstaisin 26.10. ja 23.11.

to 26.10. klo 13 Senioriforum Lohjan seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2. Suomi 100v -Sui generis, vieraana kenraali Gustav Hägglund. Kahvitarjoilu alkaa klo 12, ohjelma klo 13.00.

to 23.11. klo 13 Senioriforum Lohjan seurakuntakeskus, Sibeliuksenkatu 2. Suomi 100v -Lohja 100-vuotiaassa Suomessa, historian tuntija Torsti Salonen. Kahvitarjoilu alkaa klo 12, ohjelma klo 13.00.​​

Vuoden Mielenterveysteko -palkinto Lohjan Monitoimikeskus ry:lle

Lohjan seudun mielenterveysseura ry on jakanut Vuoden Mielenterveysteko -palkintoa vuodesta 2004 lähtien. Joka toisena vuonna palkinnon saaja valitaan seuran jäsenistöstä ja joka toisena palkinnon pokkaa paikallinen henkilö tai taho, joka omalla toiminnallaan edistää mielen hyvinvointia.

Vuonna 2017 palkinnon sai Lohjan Monitoimikeskus ry. Yhdistys tukee ansiokkaasti, vapaaehtoisvoimin maahanmuuttajia kotoutumaan. Yhdistyksen kielikahvila ja luetaan yhdessä -ryhmät edistävät suomenkielin oppimista ja monikulttuurista kohtaamista.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset