Uutiset

Mainos

Routionmäen monitoimijataloon avautui kirjasto

avajaiset.jpg

Esikoululaiset Kasper Riikonen ja Hilma Huusko toimivat hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen apuna nauhan leikkauksessa. (Kuva: Maija Lehtonen)

 

Routionmäen monitoimijatalossa avattiin 9.10. Lohjan kaupunginkirjaston kymmenes kirjasto. Avajaispuheen piti hyvinvointijohtaja Katri Kalske. Hänen toiveenaan on ollut saada kirjastot lähelle kouluja ja että monitoimijatalot olisivat alueen asukkaiden käytössä aamusta iltaan. Kalske toivoi, että mahdollisimman moni lapsi voisi kokea hyviä hetkiä kirjojen parissa ja innostua lukemisesta. Monitoimijatalon kirjasto on tarkoitettu talon väen lisäksi alueen asukkaille iltaisin ja viikonloppuisin.

Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston nuoret esiintyivät Tuomas Törmin johdolla avajaistilaisuudessa. Hän totesi esityksen jälkeen, että kirjastotilassa on hyvä akustiikka. Illalla oli kaikille avoin nukketeatteriesitys, Kampelan kolme toivomusta, jota oli tullut seuraamaan lähes 40 henkilöä. Esitys toteutettiin Kulttuuripolku-toimintaan saadulla avustuksella. Havumetsän päiväkodin vanhempainyhdistys järjesti avajaisiin buffetin.
 

Aineistoa etenkin lapsille ja nuorille
Uudessa kirjastossa on noin 2000 uutta kirjaa. Aineistoa on valittu lähinnä lapsille ja nuorille. Samassa talossa toimivan Nuorisotila Mestan nuoria varten on hankittu nuorten aikuisten kirjoja. Aikuisille on hankittu uusia, kysytyimpiä kirjoja. Aikuisten kirjallisuutta on suurimmaksi osaksi tuotu siirtokokoelmina muista Lohjan kirjastoista ja niitä voidaan vaihtaa toivomusten mukaisesti. Kirjastoon voi myös varata aineistoa. Varattu aineisto löytyy hyllystä asiakkaan varausnumeron mukaan ja sen voi lainata lainausautomaatilla.

Kirjastossa on palveluaika maanantaisin kello 16-20 syksyn ajan. Kirjasto toimii omatoimikirjastona tiistaina, keskiviikkona ja torstaina kello 16-20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 8-15. Perjantaisin kirjasto on suljettu. Asiakkaalla on oltava mukana kirjastokortti ja siihen kirjastosta saatava tunnusluku. Jos tunnusluku on saatu jo aiemmin vaikkapa pääkirjastossa lainausautomaattien käyttöön, sama tunnusluku käy myös Routionmäen kirjastoon. Kirjaston ulko-oven vieressä on kortin lukijalaite, jonka alapuolelle asetetaan kirjastokortti ja näppäillään tunnusnumero. Ulko-ovi avautuu automaattisesti, kun järjestelmä tunnistaa asiakkaan. Jokaisen kirjastoon tulijan on kirjauduttava lukijalaitteen kautta, jotta tiedetään, kuka on ollut kirjastossa. Asiakkaan on varmistettava, ettei kirjastoon tule samalla oven avauksella muita asiakkaita. Huoltajan vieraillessa kirjastossa lasten kanssa, riittää että vain huoltaja rekisteröityy. Alle 13-vuotiaat lapset pääsevät käyttämän kirjastoa koulupäivän aikana sekä huoltajan kanssa omatoimiaikana. Kirjastossa on tallentava kameravalvonta. Kirjastoa valvotaan myös etäyhteydellä.

Kirjastoon tilataan syksyllä Helsingin Sanomat, Länsi-Uusimaa ja Aku Ankka. Vuoden alussa lehtivalikoimaa lisätään. Kirjastossa voi lukea jo nyt lehtiä myös ePress-lehtitietokannasta, jossa on noin 100 kotimaista sanomalehteä. Kirjastossa on kaksi tietokonetta. Toisella pääsee internetiin ja toinen on tarkoitettu verkkokirjaston selailuun.
IMG_1369.jpg

Monitoimijatalon kirjasto on tarkoitettu talon väen lisäksi alueen asukkaille iltaisin ja viikonloppuisin. (Kuva: Maritta Turunen)

 

Routiolla on jälleen kirjasto
Monitoimijatalon henkilökunta ja kaupunginkirjasto järjestävät yhteistyössä Routionmäen kirjaston palvelut. Kaupunginkirjasto hankkii aineiston, luetteloi sen omaan järjestelmäänsä ja toimittaa kirjastoon valmiina. Monitoimijatalon erityisavustajat huolehtivat päivittäin kirjaston järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Kaupunginkirjaston henkilökunta järjestää monitoimijatalon lapsille Kulttuuripolku-ohjelmaa, opastaa kirjaston käyttöön ja järjestää kirjavinkkausta. Tavoitteena on lukuharrastuksen tukeminen.

Routiolla on ollut aiemminkin kirjasto, mutta sen toiminta lakkasi noin 12 vuotta sitten. Toiveena on, että Routionmäen uudella konseptilla toimivaa kirjastoa alettaisiin käyttää monipuolisesti.

Myymälän takahuoneesta anastettiin rahaa Lohjalla

Kahden miehen epäillään anastaneen Lohjan Karstuntiellä sijaitsevan myymälän takahuoneessa olevasta lompakosta käteistä rahaa satoja euroja. Miehet olivat saapuneet myymälään maanantaina 02.10.2017 noin kello 14.45 ja viipyneet siellä viitisentoista minuuttia. Toinen miehistä harhautti myyjää toisen anastaessa rahat.

Miesten tuntomerkit:

Epäilty 1: mustat hieman pidemmät hiukset, ruskettunut iho, beige nahkatakki ja sininen t-paita.

Epäilty 2: noin 30-vuotias, musta siilitukka, tumma huppari tai verryttelytakki, hyvin ruskettunut iho.

Molemmat miehet kommunikoivat englanniksi, mutta kysyivät myyjältä, puhuuko hän italiaa.

Asiasta jotain tietäviä tai mahdollisesti tapahtumien nähneitä henkilöitä pyydetään olemaan yhteydessä poliisiin p. 0295 413 031 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.espoo@poliisi.fi

Tuumasta eväitä elämään

DSC_1021.JPG

Aleksi Pursiainen (vas) ja Jaakko Jääskeläinen ovat viihtyneet Tuumassa ja kokeneet työpajatoiminnan hyödylliseksi.

 

Nuorisotyöpaja Tuuma tarjoaa 17-25-vuotiaille, työttömille nuorille työkokeilupaikkoja, kuntouttavaa työtoimintaa ja ammatillisia työssäoppimispaikkoja sekä ohjaa nuoria koulutukseen kuin työelämään.

-Työttömät nuoret ovat iso porukka, johon mahtuu ihmisiä monenlaisilla taustoilla, elämäntilanteilla ja työkyvyllä. Lähdemme yhdessä katsomaan, mikä auttaisi nuorta elämässä eteenpäin, kertoo nuorisotyöpajan esimies Matti Hukkanen.

-Nuoret tietävät itse, mitä he tarvitsevat. Me autamme kartoittamaan tilannetta. Jokainen nuori saa oman pajaohjaajan, joka on perillä hänen elämäntilanteestaan. Nuoren kanssa tehdään tavoitteellisen suunnitelma ja tarkistamme sitä välillä ja mietimme, mikä on mennyt hyvin ja missä on vielä kehitettävää, Hukkanen jatkaa.

Nuoret ohjautuvat pajalle mm. etsivän nuorisotyön, TE-palvelujen ja kaverien kautta.

-Moni ottaa itse yhteyttä. Tänne ei tarvita mitään lähetettä. Työkokeiluajalta saa työmarkkinatukea, ja työkokeilujakson jälkeen meille voi myös työllistyä puoleksi vuodeksi, jolloin saa palkan ja työtodistuksen, Hukkanen sanoo.

Kierrätyskeskuksessa nuoret saavat kokemusta kaupanalan töistä, asiakaspalvelusta ja varastotyöstä. Pajaverstaalla taas tehdään uusiotuotteita ohjaajan opastuksella ja opitaan logistiikkapuolta tavarankuljetusten ja muuttoavun kautta. Työelämän perusteita opitaan työssä kuin työssä.

-Uutena meillä on luovantoiminnanpaja, jossa käytetään nukketeatterimenetelmää. Suunnitteilla on myös aloittaa Lohjan Kansalaistoiminnan keskuksen kanssa mediatoimintaa, koska Lohjalla on paljon työttömiä datanomeja ja media-assistentteja, kertoo Hukkanen.

 

Elämänsuunnan löytyminen ottaa oman aikansa

Hukkanen painottaa, että Tuumassa voidaan auttaa vaikeissakin elämäntilanteissa olevia nuoria.

-Meillä on siihen osaamista, joten toivoa ei kannata heittää, apua löytyy kyllä.

-Tuumassa voi keskittyä työkokemuksen ja työelämävalmiuden saamiseen tai laittaa muuten elämäänsä järjestykseen. Käytän yksilötapaamisessa keskustelun ohella erilaisia toimintamuotoja, kuten kuvallista ilmaisua ja kirjoittamista. Sitä menetelmää käytetään, mikä tuntuu nuoresta luontevalta työskentelytavalta. Käymme läpi nuoren elämäntilannetta ja pohdimme seuraavaa siirtoa, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Tiina Heikkilä.

He painottavat sitä, että elämänsuunnan löytäminen ottaa oman aikansa.

-Moni nuori on kiirehtinyt tähän mennessä elämässään jo paljon ja mennyt esimerkiksi koulutukseen, vaikka ei edes halua kyseistä ammattia. Opiskelu keskeytyy ja nuori ajelehtii. Tässä kohtaa pysähdytään miettimään, sanoo Hukkanen.

-Viisaus löytyy nuorista itsestään, kun he saavat keinoja pohtia tulevaisuuttaan, toteaa Heikkilä.

He kertovat, että moni nuori kokee voimaantuneensa ja vahvistuneensa Tuumassa.

-Tilastoimme, missä nuoret ovat vuoden kuluttua työpajajakson päätyttyä. Suurin osa on töissä tai opiskelemassa, Heikkilä sanoo.

Nykymaailman koulutus- ja työpaineet voivat laittaa nuoren pään pyörälle.

-Asiat vievät aikansa, ei paniikkia, tiivistää Heikkilä.

-Kannattaa edetä rauhassa asia kerrallaan, eikä kiirehtiä. Ei asioita tarvitse saada heti aikaan, elämä vie kyllä eteenpäin ja asiat järjestyvät. Usein käy niin, että kun alkaa tehdä jotakin, asiat etenevät, Hukkanen sanoo.

Tuuman tavoitteena on, että työpajalla olisi yhtä aikaa 30 nuorta.

-Siihen ei ole ihan päästy, meille ei ole ohjautunut tarpeeksi nuoria. Nyt olisi avoinna paikka 15 nuorelle, Hukkanen sanoo.

Hän kertoo, että Tuumassa työyhteisön merkitys on suuri.

-Sillä on suuri vaikutus, kun tehdään töitä ja eletään arkea yhdessä. Täällä moni nuori kiinnittyy porukkaan, vaikka olisi kokenut ajelehtineensa ajopuuna. Täällä voi olla rehellisesti se, mikä on, Hukkanen kertoo.

Tuuman kautta löytyy ohjelmaa myös vapaa-ajalle. Porukalla on käyty mm. Heurekassa ja Paavolan tammella. Nyt suunnitteilla on teatteriin meno.

 

Tuuman kautta eteenpäin

21-vuotias Jaakko Jääskeläinen on ollut Tuumassa vuoden.

-Tulin tänne etsivän nuorisotyön kautta kuntouttavaan työtoimintaan. Minulla oli masennusta, mutta sain sen pois. Kuukausi sitten aloitin palkallisen työn täällä. Teen mm. varastotyötä, hinnoittelua ja asiakaspalvelua, Jääskeläinen kertoo.

Hän kokee hyötyneensä Tuuman tarjoamasta toiminnasta.

-Jos itse jaksaa panostaa, se auttaa kyllä omaan elämäntilanteeseen. Ensin minua arvelutti, mikä paikka tämä on, mutta työyhteisöön pääsi nopeasti mukaan. Isoin hyöty on ollut se, että pääsin masennuksesta. Huomasin täällä, että asiat voivat olla paremmin. Mieleni on nyt hyvä ja voin tehdä töitä, ei tarvitse murehtia. Vuosi sitten en olisi pystynyt menemään suoraan töihin. Olen saanut täällä sekä valmiuksia työelämään että työkokemusta.

Tuumasta Jääskeläinen aikoo suunnata työelämään mahdollisesti varastotyöhön. Tuumaa hän suosittelee muillekin nuorille.

-Tänne kannattaa tulla, jos ei tiedä, mitä tekisi. Täältä saa apua. Kotiin ei kannata jäädä istumaan. Täällä on paljon muitakin, joten tietää, ettei ole yksin näiden asioiden kanssa, Jääskeläinen toteaa.

Aleksi Pursiainen puolestaan on ollut Tuumassa nyt neljä kuukautta. Työpaja saa kiitosta häneltäkin.

-Autan täällä kuljettamaan huonekaluja ja saan työkokemusta. Työilmapiiri on hyvä ja paikka viihtyisä, Pursiainen kertoo.

Seuraavaksi hän aikoo lähteä opiskelemaan. Mietinnässä on mm. autoala.

Syksyn erikoisteemoja Ykkös-Lohjassa

hmm.png

 

Syksy pimenee ja päivät kylmenevät. Nyt on aika aktivoitua myös mainostajana, ja kutsua paikalliset kuluttajat käymään vieraisilla.
Laita mainoksesi siihen oikeasti ja todella paikalliseen, ykistyiseen mediaan, Ykkös-Lohjaan - joka viikko vähintään 34 000 lehteä lähtee kauttamme maailmalle.

 

vko 41 Hiukset ja muoti 11.10

vko 42 Raha&talous 18.10 OstaLohjalta

vko 43 Pikkujoulu 25.10 Lohjantähti

marraskuu

vko 44 SuurLohja Laaja jakelu 44 000 taloutta Siuntiosta Karkkilaan! 1.11

vko 45 Senioriteema 8.11

vko 46 Autoilu 15.11
vko 47 Energia ja lämmitys ja black friday 22.11

Maailman ensimmäisen ekologisen maksukortin juuret ovat Lohjalla

kortti1.jpg

Lohjalaisen Mahogany Oy:n ekologinen maksukortti sisältää suomalaista koivua. Kortin on Suomessa ottanut ensimmäisenä käyttöön Säästöpankki. Maailmalla ekologisia maksukortteja on käytössä jo 6 miljoonaa. 

 

Lohjalainen Mahogany Oy on kehittänyt yhdessä yhteistyötahojensa kanssa maailman ensimmäisen ekologisen maksukortin. Viidesosa kortista on valmistettu suomalaisesta koivusta ja loput maissitärkkelyksestä, joka tekee kortin pinnasta kiiltävän. Sirua lukuun ottamatta kortti on ekologinen. Kortti on herättänyt kiinnostusta etenkin Aasiassa. Maailmalla kortteja onkin käytössä jo 6 miljoonaa. Suomessa Säästöpankki on ottanut ensimmäisenä pankkina käyttöön kyseisen maksukortin.

-Säästöpankkiryhmä lähti mukaan Suomen juhlavuoden kunniaksi. Halusimme tehdä jotain uutta, kertoo pankinjohtaja Adrian Candolin Länsi-Uudenmaan Säästöpankista.

Säästöpankista ekologisen kortin on voinut saada 19.9. lähtien. Loppu vuoden ajan kortin saa ilmaiseksi, sen jälkeen 10 eurolla. Candolin kertoo, että kortti on saanut hyvän vastaanoton.

-Kortti on herättänyt kiinnostusta, ja palaute on ollut kannustavaa ja pelkästään positiivista. Kysyntä on ollut valtavaa jo nyt. Melkein kaikki korttimme saa puisina, Candolin kertoo.

Kiinnostus ekologista vaihtoehtoa kohtaan herää pikkuhiljaa.

-Olemme tarjonneet tätä korttia kaikille pankkiryhmille, mutta muutos ottaa oman aikansa. Tarvitaan edelläkävijä, toteaa Mahogany Oy:n toimitusjohtaja Markku Tamminen.

-Uskon, että muutkin pankit tulevat mukaan. On paha perustella, miksi käyttäisi muovia, jos ympäristöystävällisempikin vaihtoehto on olemassa, sanoo Candolin.

Myös Tamminen odottaa, että yhä useampi haluaa ekologisen kortin.

-Olemme toimittaneet nyt 6 miljoonaa korttialustaa, mutta se on vasta pintaraapaisu. Voimme tehdä myös esimerkiksi avain- ja henkilökortteja, Tamminen kertoo.

kortti2.jpg

Mahogany Oy:n toimitusjohtaja Markku Tamminen (vas) ja Länsi-Uudenmaan Säästöpankin pankinjohtaja Adrian Candolin esittelevät ohuita koivuviiluja, joita korttialustan valmistuksessa käytetään.

 

Koivu kestää

Suomalaisesta koivusta tehty pankkikortti kestää.

-Kun kortti hyväksytään pankkikortiksi, se käy läpi mittavan testiohjelman, johon kuuluvat esimerkiksi kulutus-, kosteus- ja pakkastestit. Puun kuitu antaa kortille lujuutta. Muovikortissa ei ole muuta kuin muovimassa. Visa ja MasterCard hyväksyivät korttimme vuonna 2014 todettuaan, että se kestää, kertoo Tamminen.

-Itselläni tällainen kortti on ollut testikäytössä kolme vuotta. Paremmin se on kestänyt kuin muovikortit, hän jatkaa.

Kyse on merkittävästä saavutuksesta, sillä aiemmin ekologisen kortin valmistaminen ei ole onnistunut, vaikka sitä on yritetty.

-Kortinvalmistajat ovat yrittäneet käyttää puuta korteissa jo aiemmin, mutta eivät onnistuneet siinä. Meillä tehdään ohuista viiluista erikoistuotteita, ja olemme ajatelleet kortin valmistusta jo 1990-luvulta lähtien. Silloin tehtiin ensimmäiset testit, mutta sirua ei saatu kiinnitettyä korttiin niillä laitteilla, jotka oli tarkoitettu muovikorttien valmistukseen. Asia unohtui sitten pitkäksi aikaa, kunnes asiaa alettiin lähestyä eri näkökulmasta materiaalin ehdoilla ja tehtiin kone puupohjaa varten, Tamminen kertoo.

Mahogany tekee korttiin viilustaan alustan, loput kortista valmistetaan muualla. Yhteistyötä tehdään mm. yhden maailman suurimpiin lukeutuvan kortinvalmistajan kanssa.

 

Ympäristöarvoja kunnioittaen

Ympäristömerkitys nousee esiin etenkin koko maailman mittakaavassa.

-Maailmassa uusitaan 16 miljardia maksukorttia joka vuosi. Suomessa kortteja on liikkeellä 9 miljoonaa. Kortti uusitaan kolmen vuoden välein, minkä jälkeen se on jätettä. Kaikki muovi poissa ympäristöstä on hyvä asia, sanoo Candolin.

-Uskon, että varsinkin nuoret arvostavat ekologisuutta. Muovista pyritään eroon, koska se aiheuttaa laajoja ongelmia. Pankit voivat olla tässä suunnannäyttäjiä, Candolin jatkaa.

Hän vakuuttaa myös, ettei kortti oli maksuvälineenä katoamassa vielä minnekään.

-Mobiilimaksaminen ei ole vielä lyönyt itseään läpi korttien tavoin, joten erilaiset maksukortit tulevat säilymään lompakoissa pitkään.

Mahogany aikoo jatkaa ekologisten tuotteiden kehittämistä. Suunnitteilla on useita uusia tuotteita ja valmiina on jo mm. tiettävästi maailman ensimmäinen ekologinen tarjotin, jonka sisällä on ”älyä”.

-Sen avulla voi esimerkiksi paikantaa tarjottimen linjastolla. Lähes kaikilla on nykyään käytössään älypuhelin, joten tämän teknologian avulla voisi mm. tehdä tilauksen ja maksun ravintolassa ja saada heti tiedon, kuinka kauan ruuan valmistumisessa kestää, Tamminen kertoo.

Asunnottomien yön tulet syttyvät Lohjalla jo kuudennen kerran

Asunnottomien yöhön kaikki voivat tulla tasavertaisina. Tapahtumassa voi mm. nauttia nokipannukahvit, testata lehtiroskista asuntona ja kuunnella live-musiikkia.

DSC_0087_0.jpg

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sytyttämässä tulia viime vuoden tapahtumassa. (Kuva: Leena Anttila)

 

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Tapahtuma järjestetään Lohjalla jo kuudetta kertaa Lohjan seurakuntakeskuksessa ja kirkkokentällä kello 17.00-21.00. Tänä vuonna teemana on samanarvoisuus – yhdenvertaisuus.

Asunnottomien yön vietto sai Lohjalla alkunsa, kun Gunilla Wikberg (Apuomena ry), Jarkko Stirkkinen (kaupungin nuorisotoimi) ja Arja Majuri (ent. Penttinen, Lohjan seurakunta) rohkeasti päättivät polkaista tapahtuman käyntiin Helsingin tapaan vuonna 2012. Tapahtuma vetää vuosi vuodelta enemmän väkeä paikalle ja tapahtumasta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Viime syksystä vapaaehtoisten mieleen jäivät mm. kiitosta saaneet valkoiset pöytäliinat.

-Ihmiset söivät hernekeittoa ja ihailivat valkoisia liinoja. He kokivat, että heitä arvostetaan. Pienillä asioilla voi vaikuttaa, Majuri kertoo.

asunnot.jpg

Asunnottomien yön tapahtuma järjestetään yhteisvoimin. Mukana on Lohjan kaupungin ja seurakunnan lisäksi parikymmentä yhdistystä. Tapahtumapäivänä vapaaehtoisia on paikalla 40-50.

 

Monipuolista ohjelmaa kaikille

Ohjelmassa on mm. live-musiikkia ja paneelikeskustelu kello 17.30-19.00. Keskustelemassa samanarvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ovat Jani Meling, Henry Manni ja Paula Nordström. Juhlapuheen kello 19.00 pitää Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula. Cafe posterestantessa on kakkukahvit kello 17.00-19.00. Tarjolla on myös nokipannukahvit, makkaraa ja soppatykin antimia. Tapahtumassa voi kokeilla, miltä tuntuu nukkua lehtiroskiksessa, ja tutustua konttikirkkoon. Noutonurkka on avoinna kello 17.00-21.00. Sieltä saa mm. vaatteita, leluja ja hygieniatarvikkeita. Lapsille ohjelmassa on askartelua. Tapahtumassa on myös leivän jakoa. Puistokonsertti pidetään kello 19.30-20.00 ja kirkossa on musiikkia kello 20.00-21.00. Tapahtuman päätteeksi kello 20.45-21.00 kirkossa pidetään lyhyt hartaus. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

-Jotkut sanovat, että eihän Lohjalla ole asunnottomia ja mieltävät, että tapahtuma olisi suunnattu heille. Tämä on kuitenkin kaikille tarkoitettu tapahtuma, johon on helppo tulla, ja jolla halutaan herättää keskustelua eriarvoisuudesta. Esimerkiksi nuorten asunnottomuus on näkymätöntä, mutta nykypäivää, sanoo Wikberg.

DSC_0054_1.jpg

(Kuva: Leena Anttila)

 

Hyvän mielen tapahtuma yhteisvoimin

Järjestäjien mielestä tapahtumassa on aivan omanlaisensa henki ja tunnelma. He kuvaavatkin Asunnottomien yötä Lohjan parhaaksi tapahtumaksi, joka saa ihmiset keskustelemaan niin kahvikupin ääressä kuin keittojonossakin.

-Kun ilta hämärtyy, on koleaa ja ihmiset kerääntyvät hehkuvien nuotioiden ympärille lämmittelemään ja juomaan nokipannukahvit. Silloin syntyy mielenkiintoisia keskusteluja, sanoo Esa Sohlberg.

-Ohikulkijat ja koiranulkoiluttajat ovat pysähtyneet etenkin viime vuosina tapahtumaan ja jääneet juttelemaan. Viime vuonna paikalle tuli nuoriakin mopoilla, iloitsee Katri Tamminen.

-Tämä on tapahtuma, jossa halutaan välittää hyvää mieltä ja antaa ilmaiseksi, sanoo Samuel Suokko.

-Aina ei olla rahan perässä, lisää Sohlberg.

-Täällä kävijöistä pidetään huolta. Kyllä ihminen huomaa, kun hänellä on hyvä olla, tiivistää Raimo Friberg.

-Kirkon sanoma on tässä konkreettisena läsnä. Kirkko antaa tapahtumalle puitteet, mutta ketään ei aleta käännyttää, vaan kaikki ovat täällä yhdenvertaisia, sanoo Majuri.

Asunnottomien yön teemaan sopien tapahtumastakin kannetaan vastuu yhdessä. Lohjan kaupungin ja seurakunnan lisäksi tapahtumaa järjestämässä ovat mm. Lohjan Seudun Työttömät ry, A-Kilta, Martat, Virkkalan VPK, Lohjan kaupungin nuorisopaja, Kulttuuripaja, Kierrätyskeskus ja Peltomaa. Itse tapahtumassa vapaaehtoisia on 40-50 henkeä.

-On hienoa nähdä, miten samat ihmiset tykkäävät olla mukana sekä järjestämässä että kävijöinä tapahtumassa yhä uudelleen, Wikberg iloitsee.

-Mukana on noin 20 yhdistystä. Joka vuosi mukaan tulee myös jokin uusi toimija. Tänä vuonna uutena on Rikosuhripäivystys, kertoo Majuri.

DSC_0113.jpg

Ministerit Pirkko Mattila (sosiaali- ja terveysministeri) ja Jari Lindström (työministeri) kokeilivat lehtiroskista viime vuoden tapahtumassa. (Kuva: Leena Anttila)

 

Asunnottomuus Suomessa

Asunnottomien yötä koordinoi Asunnottomien yö -kansalaisliike, joka tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon ja omaan kotiin.

-Vuoden 2016 lopulla Suomessa oli yhteensä noin 7 500 asunnotonta. Asunnottomuuteen johtavat yleisimmin maksamattomat vuokrat tai parisuhteen kariutuminen. Asunnottomuuden taustalla on yleensä monia muitakin tekijöitä, kuten erilaiset asumishäiriöt, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, velkakierre tai merkintä luottotiedoissa. Asunnottomuus on fyysisesti ja psyykkisesti erittäin kuluttavaa. Köyhyys näyttäytyy paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan juuri asunnottomuutena. (Lähteet: Asunnottomat 2016 -tutkimus, Ara sekä Köyhyys – syitä ja seurauksia, toim. Niko Eskelinen ja Jiri Sironen, 2017)

 

Tuli- ja kynttiläperinne

Asunnottomien yön symbolina on tuli ja kynttiläperinne. Asunnottomien yön tulissa sytytetään nimensä mukaisesti tulet tynnyreihin esimerkiksi torilla. Lohjalla tulet syttyvät kirkkokentällä kello 19.00. Viime vuonna tulia sytyttämässä oli kaupunginjohtaja Mika Sivulan lisäksi kaksi ministeriä, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Ministerit kokeilivat myös lehtilaatikossa asumista.

Toinen Asunnottomien yön perinne on kirkonkellojen soittaminen. Ne soivat kautta maan kaikissa Asunnottomien yön tapahtumissa viiden minuutin ajan kello 18.55 alkaen.

Yhteistyöseminaarissa rakennettiin verkostoja ja yhdistysohjelmaa

Yhditykset.jpg

Yhdistykset esittelivät toimintaansa Yhteistyössä tulevaisuus 4 -seminaarissa. (Kuva: Satu Hämäläinen)

 

Puu-Anttilan isossa salissa järjestettiin lohjalaisten yhdistysten ja Lohjan kaupungin Yhteistyössä tulevaisuus 4 -seminaari keskiviikkona 27.9. Tilaisuus jakaantui aamupäivän yhdistysten ja verkostotoimijoiden esittelyihin sekä iltapäivän varsinaiseen seminaariosuuteen.

Aamupäivän avasivat verkostovieraat Uudeltamaalta, joista ensimmäiseksi esittäytyi valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunta. Neuvottelukunta on kansalaisjärjestöjen ja julkisten palveluiden digitalisoinnista vastaavan valtiovarainministeriön vuoropuhelukanava. Julkisten palveluiden siirtyessä digitaalisiksi on tärkeää huolehtia siitä, että kaikilla kansalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet palveluiden hyödyntämiseen. Digitalisaatiossa on paljon mahdollisuuksia, joita myös yhdistysten tulisi hyödyntää toiminnassaan. Digi arkeen -neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Marianne Heikkilä, joka on myös Marttaliiton toiminnanjohtaja. Hän kertoi Marttojen ottaneen käyttöön sähköiset viestintävälineet ja saavuttaneen runsaasti uusia jäseniä toimivien nettipalveluiden avulla.

Toisena verkostoesittelynä oli uusi Kumaja-hanke, jonka aluekoordinaattorit olivat tulleet tutustumaan Lohjan yhdistystoimijoihin. Kumaja eli Uudenmaan kumppanuus ja resurssiverkosto -hanke kokoaa yhteen alueen sosiaali- ja terveysalan järjestöjä valmistautuen tuleviin sote-uudistusten haasteisiin. Neljä aluekoordinaattoria toimii eri puolilla Uuttamaata. Länsi-Uudenmaan sote-verkostoa kokoava koordinaattori Turto Saarniniemi työskentelee Lohjalla Länsi-Uudenmaan järjestöjen yhteisön tiloissa. Kumajan toiminta on vielä alkuvaiheessa, mutta nimensä mukaisesti tulee kumajamaan monin eri tavoin koulutusten ja keskustelutilaisuuksien järjestäjänä, lupasi kokonaisuuden hankevastaava Jaana Pirhonen.

Apuomena ry:n Kansalaistoiminnan keskuksesta ja yhdistysten viestinnän tueksi rakennetusta lohjalaiset.fi -järjestöportaalista oli kertomassa Ulla Korhonen. Keskus tukee yhdistysten toimintaa ja kansalaisten aktiivisuutta tapahtumien järjestämisen, koulutusten ja viestinnän keinoin. Lohjalaiset.fi -sivusto on siirretty uudelle alustalle ja tavoitteena on saada kaikki lohjalaiset yhdistykset tuomaan tietonsa ja toimintansa yhteiselle sivustolle kiinnostuneiden löydettäväksi.

Lohjalle on valittu syksyllä uudet aluetoimikunnat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toimikuntien edustajia oli saapunut runsas joukko paikalle esittäytymään seminaariväelle. Alueiden johtokunnan tuore puheenjohtaja Arja-Leena Puhakka Pusulasta kertoi aluetoimikunnissa käsiteltävien asioiden monimuotoisuudesta Lohjan eri alueilla.

Janne.jpg

Sitran asiantuntijan Janne Kareisen viesti oli, että tulevaisuus antaa suunnattomia mahdollisuuksia, jos osaamme löytää tasa-arvoista kehitystä tukevia ratkaisuja. (Kuva: Kati-Hannele Koivula)

 

Megatrendejä ja muutoksia

Seminaarin pääpuhuja Sitran asiantuntija Janne Kareinen kertoi tulevaisuuden kehityslinjoista, joita voi tarkastella sekä mahdollisuuksien että uhkien, ja yhteistyön rakentamisen näkökulmista. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kaikkia mukaan yhteiseen keskusteluun siitä, millaista tulevaisuutta olemme rakentamassa. Kun robotit ja keinoäly muokkaavat eri toimialojen tehtäviä, miten käy työn ja toimeentulon? Tulevaisuus antaa suunnattomia mahdollisuuksia, jos osaamme nyt löytää ratkaisuja, jotka tukevat tasa-arvoista kehitystä.

Sitran Erätauko-hankkeessa kehitetään työvälineitä yhteisen rakentavan keskustelun tueksi. Kulmakivinä uusien ratkaisujen löytämisessä ovat huolellinen yhteinen valmisteluvaihe ja yhteisen ymmärryksen ja kielen löytäminen. Lopuksi yhteinen ymmärrys paketoidaan päätöksiksi. Aktiivinen tulevaisuuden tekeminen on avainkysymys.

-Älä mene komeroon, vaan tee tulevaisuudesta hyvä, tiivisti Kareinen esityksensä lopuksi.

Kaupungin johdon terveiset seminaariväelle toi Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, joka korosti muutosten ja uudistusten keskellä säilyvän yhteisöllisyyden ja välittämisen merkitystä. Kuntalaiset muutoksissa otsikon alla käsiteltiin kahta suurta muutosaihetta: digitalisaatiota ja sote-sektoria. Teemoihin esitettiin sekä lohjalaisten yhdistysten ja Lohjan kaupungin että valtakunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden näkökulmia.

 

Yhdistysohjelma yhdistysten ja kaupungin yhteistyön tueksi

Lohjan kaupungin yhdistysohjelmaa on ryhdytty valmistelemaan osaksi kaupungin strategiaa. Apuomena ry:n puheenjohtaja Ari Pitkämäki uskoi ohjelmasta syntyvän konkreettisen työkalun yhdistysten ja kaupungin yhteistyöhön. Lohjan asiakkuuspäällikkö Juha Lemberg kertoi ohjelman valmistelun jatkuvan työryhmässä, joka kootaan laajentaen useiden yhdistysten muodostamaa Kansalaistoiminnan keskuksen ohjausryhmää. Tavoitteena on, että yhdistysohjelma on esiteltävänä helmikuussa 2018. Seminaarissa jaettiin yhdistysohjelmaluonnosta, jossa on esitelty yhteistyön lähtökohdat ja keskeisimmät aiheet, joita eri ryhmissä jatkossa tarkastellaan lähemmin. Tavoitteena ohjelmalle on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen yhdessä palveluja kehittämällä ja uudenlaisia ongelmien ratkaisumalleja löytämällä. Yhdistysten toimintaedellytysten paraneminen edistää kansalaisten aktiivisuutta ja yleistä hyvinvointia. Ohjelmatyön edistymisestä tullaan tiedottamaan sidosryhmille syksyn aikana.

Vaikka seminaaripäivän teemoissa oli korostunut erityisesti sote-yhdistysten verkostot ja muutokset niin kaikkien muidenkin yhdistysten merkitys ja osallisuus yhdistysohjelmassa on yhtä oleellinen. Lohjalaisista yhdistyksistä suuri osa on erilaisia harraste- ja monitoimiyhdistyksiä sekä asukas- ja kyläyhdistyksiä.

Päivän aikana seminaariväkeä myös riemastutti fagotti ja basso -musiikilla maalarihaalareissa esiintyvä Duo Fasso. Seminaarin päätteeksi kuultiin upeita tunnelmapaloja Mustalaisruhtinatar ja Paganini -opereteista Jyrki Anttilan ja Jenni Hietalan esittäminä.

Teksti:Ulla Korhonen

Paras pomo 2017

Suomen Autokoululiiton Valtakunnallisilla Autokoulupäivillä Hämeenlinnassa Trendi Liikennekoulun yrittäjä Maarit Lintukorpi palkittiin – PARAS POMO 2017 – palkinnolla.

Huomionosoituksen kunniaksi Trendi Liikennekoulu tarjoaa kakkukahvit keskiviikkona 4.10.2017 klo 13-17 tiloissaan Laurinkatu 28.

trendi.jpg

Suomen Autokoululiitto ry on autokouluyrittäjien valtakunnallinen toimialajärjestö, jonka päätehtävät ovat liikenneturvallisuuden edistäminen sekä edellytysten luominen vastuullisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten kuljettajien kouluttamiseksi. Autokoululiitto kehittää alan ammattitaitoa ja toimintaedellytyksiä. Autokoululiiton arvot ovat turvallisuus, vastuullisuus ja avoimuus. Jäsenyrityksiä Autokoululiitolla on yli 400.

Suomen Autokoululiiton Valtakunnallisilla Autokoulupäivillä Hämeenlinnassa Trendi Liikennekoulun yrittäjä Maarit Lintukorpi palkittiin – PARAS POMO 2017 – palkinnolla.

Huomionosoituksen kunniaksi Trendi Liikennekoulu tarjoaa kakkukahvit keskiviikkona 4.10.2017 klo 13-17 tiloissaan Laurinkatu 28.

trendi.jpg

Suomen Autokoululiitto ry on autokouluyrittäjien valtakunnallinen toimialajärjestö, jonka päätehtävät ovat liikenneturvallisuuden edistäminen sekä edellytysten luominen vastuullisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten kuljettajien kouluttamiseksi. Autokoululiitto kehittää alan ammattitaitoa ja toimintaedellytyksiä. Autokoululiiton arvot ovat turvallisuus, vastuullisuus ja avoimuus. Jäsenyrityksiä Autokoululiitolla on yli 400.

Pusulan kirjastosta omatoimikirjasto

ki3.jpg

Kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen (vas), Pusulan ja Saukkolan kirjastojen johtaja Mirka Riento ja isännöitsijä Esa Säntti esittelivät remontoitua kirjastoa. Omatoimiaika lisää merkittävästi Pusulan kirjaston aukioloaikaa.

 

Pusulan kirjasto aloitti omatoimikirjastona 25.9. Omatoimikirjaston myötä palveluaika, jolloin henkilökunta on tavattavissa, on 20 tuntia viikossa aiemman 25 tunnin sijaan. Omatoimiaikaa on lisäksi 52 tuntia viikossa, joten kokonaisuudessaan kirjaston aukioloajat kasvavat huomattavasti. Omatoimiajan myötä kirjastoon pääsee myös viikonloppuisin.

Omatoimikirjastot liittyvät Lohjan kaupunginvaltuuston vuoden 2015 linjaukseen, jonka mukaan Lohjan kirjastoverkko tullaan säilyttämään, mutta kirjastot luokitellaan kolmen eri tason mukaan.

-Pääkirjastossa ja Virkkalan kirjastossa on laajimmat palvelut. Haja-asutusalueilla joudutaan supistamaan palveluaikaa, mutta sitä korvataan mm. omatoimiratkaisulla, kertoo Lohjan kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen.

Omatoimiratkaisun käyttöönotto jännittää osaa kirjaston asiakkaista. Pusulan ja Saukkolan kirjastojen johtaja Mirka Riento vakuuttaa kuitenkin, että ensimmäisten viikkojen ajan joku päivystää kirjastolla ongelmien varalta ja laitteita voi opetella käyttämään rauhassa henkilökunnan kanssa.

Omatoimiratkaisun myötä Pusulan kirjaston henkilökunnalta vapautuu keskiviikko muihin töihin, koska se on kokonaan omatoimipäivä.

-Virkailija voi silloin esimerkiksi sijaistaan muissa kirjastoissa tai tehdä kirjavinkkausta, Turunen kertoo.

Omatoimiratkaisu on Lohjalla käytössä myös Mäntynummen ja Karjalohjan kirjastoissa. Mäntynummelta on saatu varsin hyviä kokemuksia, mutta Karjalohjalla odotellaan vielä vauhtiin pääsyä.

-Mäntynummessa sekä kävijämäärät että lainaukset lisääntyivät heti noin 20%. Karjalohjalla taas omatoimikirjaston etuja ei ole vielä ihan ymmärretty. Kesäasukkaat kuitenkin ottivat omatoimikirjaston hyvin vastaan ja heidän ansioistaan heinäkuun kävijämäärä kaksinkertaistui, Turunen kertoo.

ki1.jpg

Omatoimiajalla kirjastoon pääsee kirjastokortin ja tunnusluvun avulla.

 

Kirjastot kehittyvät

Omatoimiaikana kirjastoon pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla, joka näppäillään ulko-oven vieressä olevaan kortinlukijaan. Tunnusluku on sama kuin verkkokirjastossa ja lainausautomaateissa käytössä oleva, joten kirjastoon päästäkseen ei tarvitse hankkia uutta.

Vähintään 13-vuotiaat voivat tulla kirjastoon itsenäisesti omatoimiajalla, sitä nuoremmat aikuisen kanssa. Jokaisen kirjastoon tulijan (paitsi pienet lapset aikuisen kanssa) täytyy kirjautua erikseen ovella.

-Siten voimme laskea kävijämäärät ja tiedämme, ketkä kirjastossa ovat käyneet. Tässä asiassa on ollut opettelemista, sillä toinen on tapana päästää ovesta jo kohteliaisuudesta, sanoo Turunen.

Kirjastossa on tallentava kameravalvonta, ja tuulikaapissa kävijöistä napataan valokuva, joten mahdolliset ilkivallan tekijätkin saadaan helposti kiinni. Kirjastoväki kertoo kuitenkin, että tähän asti kävijät ovat osanneet käyttäytyä omatoimikirjastoissa hienosti.

Kun palveluaika päättyy ja omatoimiaika alkaa, kirjastossa olijoiden täytyy piipahtaa ulkona kirjautumassa sisälle. Omatoimiaikana ei voi maksaa maksuja tai ottaa kopioita, mutta lainaus ja palautus toimivat automaattien avulla ja varauksetkin voi hakea itse koodin avulla. Päivän lehdetkin voi kipaista itse hakemassa laatikosta. Kirjastonhenkilökunta opastaa kävijöitä mielellään ja myös automaatit neuvovat. Palautusautomaatti esimerkiksi kertoo, mikä kirja laitetaan kaappiin, johon kuuluvat varattu sekä muiden kirjastojen aineisto. Väärää varaustakaan ei voi hakea, sillä automaatti ei anna lainata sitä.

-Ihmiset ovat oppineet hyvin toimimaan omatoimikirjastossa, ja koemme, että tämä on palvelun parantamista, Riento sanoo.

-Haja-asutusalueisiin panostamisesta on tullut kiitosta, lisää Turunen.

Palvelut kehittyvät kirjastoissa edelleen.

-Kirjastoista olohuoneiksi -hankkeen kautta kirjastoista ollaan tekemässä paikkoja, joissa voi mm. kokoontua. Pusulassakin on nyt tilaa kokoontumiselle, Turunen sanoo.

-Esimerkiksi Saukkolassa kävijämäärät ovat nousseet asiakaspalvelupisteen myötä. Sieltä saa mm. teatteri- ja konserttilippuja sekä kuntosalikortteja. Niitä hakiessaan kävijät ovat huomanneet, että täällähän on hieno kirjasto, Riento kertoo.

Asiakaspalvelupiste saadaan tulevaisuudessa mahdollisesti myös Pusulan kirjastoon.

 

Kirjastoa remontoitiin samalla

Omatoimikirjastoon siirtymisen myötä 1930-luvulla rakennettua kirjastorakennusta remontoitiin muutenkin.

-Tänne on lisätty automatiikkaa, kuten automaattiovet. Liikuntaesteiset on huomioitu, kaiteet ja invaluiska remontoitu ja julkisivua korjattu. Sokkeli on maalattu ja ikkunat vaihdettu. Lisäksi kaupungin puistopuoli putsasi pihan ja parkkipaikan, joten nyt kirjasto on ulkoakin päin siisti, kertoo Lohjan kaupungin isännöitsijä Esa Säntti.

Ikkunoiden vaihdolla oli iso merkitys niin energiatalouden kuin mukavuudenkin kannalta.

-Vanhoista ikkunoista veti niin, että täällä saattoi olla talvella vain 10-15 astetta lämmintä sisällä, Riento sanoo.

Säntti kertoo, että remontti onnistui hyvin.

-Kun remontoidaan vanhaa taloa, tehdään mahdollisimman vähän näkyviä lisäyksiä. Se vaati paljon suunnittelua. Monta kertaa urakan aikana huomattiin jotain uutta juuri, kun luulimme, että on päästy maaliin, mutta hyvin tämä meni.

Kirjaston henkilökunta sai myös uuden sähköisesti nousevan palvelutiskin. Samoin asiakaskoneita voi nyt käyttää myös seisten.

-Se on merkittävä parannus työergonomiaan. Saimme myös henkilökunnalle työtilan, iloitsee Riento.

Palveluaika on jatkossa Pusulan kirjastossa ma ja to klo 14.00-19.00, ti ja pe klo 10-15 ja aattoina klo 10.00-15.00. Omatoimiaika on ma-to klo 8.00-20.00, pe klo 8.00-18.00 ja la-su klo 8.00-15.00.

ki2.jpg

Maritta Turunen esittelee lainaus- ja palautusautomaattia.  

Hammashoitoa halutaan keskittää jatkossa sairaalan yhteyteen

ann.jpg

Annmarie Kuurto muistutti moniammatilliseen yhteistyön mahdollisuudesta, jos hammashoito keskitetään sairaalan yhteyteen.

 

Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 20.9. suun terveydenhuoltoa Lohjalla ja asiasta tehtyä tarveselvitystä, joka käsittelee hoidon keskittämistä Lohjan sairaalan yhteyteen.

Suun terveydenhuollon uuden yksikön tarveselvityksen taustalla vaikuttavat kaupunginvaltuuston tekemä palveluverkkopäätös kahden vuoden takaa sekä suun terveydenhuollon muuttuvat tarpeet sote-uudistuksen myötä. Tarveselvityksessä esitetään, että Lohjan koko suun terveydenhuolto keskitetään Oinolan hammashoitolaa lukuun ottamatta Lohjan sairaalaan.

Aiemmin esillä on ollut myös uudisrakennuksen rakentaminen keskustan terveysaseman yhteyteen, mutta osin muuttuneiden tarpeiden, maakuntauudistuksen, rakennusten tilan ja taloudellisuuden kannalta todetaan olevan järkevämpää keskittää suun terveydenhuoltoa sairaalan yhteyteen. Myöskään keskusaukion hammashoitola ei tilojensa puolesta palvele asiakkaita enää tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla mm. esteettömyyden osalta, eikä sen kunnostaminen ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

-Hammashoitolaratkaisuihin etsittiin useita eri vaihtoehtoja. Nykyiset Lohjan keskustan hammashoitolan tilat eivät täysin palvele nykykäsityksen mukaista hoidon toteuttamista. Uusien toimitilaratkaisujen myötä voidaan kehittää työnjakokäytäntöjä, joissa eri suun terveydenhoidon ammattiryhmien osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja ottaa huomioon muuttuvat palvelutarpeet, sanoi vihreiden valtuutettu Annmarie Kuurto.

Meidän Lohjan valtuutettu Jan Tallqvist muistutti hammashoidon saavutettavuudesta.

-Tässä esityksessä ollaan siirtämässä keskustan hammashoitolaa Lohjan sairaalaan. Kun palveluverkkopäätöksiä tehtiin, silloin linjattiin, että keskustan hammashoitola säilyy. Tilat ja kulut on arvioitu, mutta asiakasnäkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Yksi suuri käyttäjäryhmä ovat Lohjan keskustan koululaiset. Tämän yksikön siirtäminen pois keskustasta tulee vaikuttamaan monen koululaisen hammashoitoon erityisesti saavutettavuuden osalta. Tuleeko kaupunki järjestämään kuljetuksen koulupäivän aika vai odotetaanko, että vanhemmat kuljettavat. Tämä ei esityksestä selviä, mutta lienee, että se jää vanhempien kontolle, Tallqvist arveli.

Vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja oli eri mieltä Tallqvistin kanssa.

-Maailma on muuttunut. Ei vanhuksia raahata enää toiseen ja kolmanteen kerrokseen, mikä meillä on tällä hetkellä tilanne. Ja vaikka palveluverkossa tehtiin niin, että terveysaseman yhteyteen laajennetaan, niin tällaista investointia ei kannata tehdä nyt missään tapauksessa. Se on aivan hölmöläisten hommaa. Jos sote tulee, niin kaikki toiminta pitäisi keskittää Lohjan sairaalaan, kaikki mitä meillä on mahdollista. Ei Tynninharjukaan kaukana ole, Pajuoja sanoi.

 

Kokonaisvaltaista hoitoa moniammatillisesti

Ihmisen kokonaisvaltainen hoito ja moniammatillinen yhteistyö nousivat myös esille.

-Suun terveys on olennainen osa jokaisen terveyttä ja suun sairauksilla on monia vaikutuksia yleisterveyteen, toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Sillä on suoria vaikutuksia myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle koituviin kustannuksiin. Väestötutkimusten mukaan suun sairaudet Suomessa ovat vielä yleisiä. Suun terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää niille, jotka ovat terveydentilansa takia tavallista alttiimpia infektioille. Tehokkaan hoidon puuttuminen tai viivästyminen voi johtaa infektion kehittymiseen henkeä uhkaavaksi. Akuuttien ja kroonisten suun tulehdusten hoito edellyttää toimivia palvelujärjestelmäratkaisuja ja suun terveydenhuollon linkittämistä vahvemmin sosiaali- ja terveydenhoidon rakenteisiin ja palveluihin, muistutti Kuurto.

-Lohjan sairaalan yhteyteen toteuttava suunhoidon yksikkö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden moniammatilliseen yhteistyöhön. Huomattavaa synergiaetua voidaan saada esimerkiksi heikkokuntoisten vanhusten tai monivammaisten tapaturmapotilaiden hoidossa, Kuurto tiivisti.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset