Uutiset

Lohja hakee asuntomessuja

Lohjan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 15.3., että Lohja hakea vuoden 2021 asuntomessuja. Valtuutetut olivat ratkaisusta varsin yksimielisiä, eikä vastaesityksiä tehty.

-Reilu vuosi sitten tehdyn kuntaliiton tutkimuksen mukaan suuri osa kuntapäättäjistä luottaa siihen, että alueen elinvoimaisuutta edistetään parhaiten onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla sekä elinkeinojen aktiivisella tukemisella. Huomattavasti harvempi uskoo, että elinvoima lisääntyy esimerkiksi markkinoinnilla tai veroja alentamalla, sanoi puheenvuorossaan sosiaalidemokraattien valtuutettu Taina Lackman.

-Lohjan kaupungin imagon ja elinvoiman parantaminen ovat molemmat kovin tärkeitä asioita tulevaisuudessa. Elinvoima riippuu pitkälti siitä, kuinka elinvoimaisia lohjalaiset ja lohjalaiset toimijat ovat. Asuntomessujen yhtenä tavoitteena on vahvistaa Lohjan identiteettiä viihtyisänä järvikaupunkina, Lackman jatkoi.

-Kaikki työ, jota tehdään, että saadaan uusia asukkaita, on mahdottoman tärkeää, korosti myös perussuomalaisten valtuutettu Heikki Linnavirta.

Kokoomuksen valtuutettu Päivi Kuitunen puolestaan muistutti, ettei vielä ole varmaa, saako Lohja asuntomessut, vaikka niitä haetaankin.

-Messuja on suunniteltu kauan. Ei ole vielä sanottua saadaanko messut, mutta kyllä minulla on positiivinen kutina, että meidän virkamiehemme ovat olleet yhdessä asuntomessuorganisaation kanssa suunnittelemassa, arveli Kuitunen ja totesin sen olevan ihmeellistä, että Helsingin lähellä sijaitseva Lohja on näinkin pitkään onnistunut välttämään messuja.

-Messut ovat tärkeä asia ja elinkeinoelämä piristyy tästä. En usko, että tässä valtuustossa ollaan messuja vastaan, täällä on hyvin järkeviä valtuutettuja. Yleensä messujen tontit on menneet kaupaksi, totesi vasemmistoliiton valtuutettu Matti Pajuoja.

la_0.jpg

Valtuutettu Taina Lackman kertoi, kuntaliiton tutkimuksesta, jonka mukaan suuri osa kuntapäättäjistä luottaa siihen, että alueen elinvoimaisuutta edistetään parhaiten onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla sekä elinkeinojen aktiivisella tukemisella.

 

Talot pystyyn ja nurkat kuntoon

Hiidensalmi on valtuutettujen mielestä hyvä paikka asuntomessuille.

-Hiidensalmi on huikea paikka ja se on jonkun aikaa odottanutkin, että siellä tapahtuisi jotain. Siinä on hieno tie, valaistus ja jalkakäytävät, mutta vain pusikkoa ympärillä, kommentoi Kuitunen.

-Hiidensalmi on kompakti, hyvänkokoinen alue tämän kaupungin messualueeksi. Vuodesta 2013 Lohjan asukasluku on laskenut, totesi Linnavirta.

Lackman muistutti, että kyseessä on iso taloudellinen päätös, jonka saldo näyttää tällä hetkellä reilua neljää miljoonaa.

-Jos jotain aiotaan tehdään, niin ensin pitää investoida ja sitten aletaan kerätä tuloksia. Asukasluku on laskenut monena vuonna, ja keskusta kaipaa uutta vetoa, kommentoi keskustan valtuutettu Markku Lehtonen.

-Tonttien rakentamiseen nämä menot menisivät joka tapauksessa. Muutenkin rakennetaan asuntoalueita, mutta ei ole takeita, milloin joku rakentaa niihin. Tässä rakennetaan asunnotkin samalla, totesi Kuitunen.

Meidän Lohjan Hannele Maittila puolestaan oli huolissaan rakennusaikataulusta.

-Rakentamiseen varattu puolivuotta on kohtuuttoman lyhyt aika. Lisäksi rakentaa aiotaan talvella. Kiire on suuri riski asioissa ja silloin kosteusongelmia tulee helposti.

Asuntomessuja varten myös ympäristön pitäisi olla laajemminkin kunnossa.

-Onko meillä venesatamat siirretty Aurlahdesta Hiidensalmeen ja Taimisto-Tennarin liikuntapuisto siihen mennessä? Kysyi Meidän Lohjan valtuutettu Pekka Ilmarinen.

Myös Vihreiden valtuutettu Annmarie Kuurto muistutti, että Lohjan keskustan on oltava kunnossa ja nurkkien siistit, sillä messut voivat tuoda Lohjalle 250 000 vierasta.

 

Ympäristöarvoja ja Lohjan pippuri ja suola

Kuurto muistutti ympäristöarvojen huomioimisessa messuja suunniteltaessa.

-Messut tuovat myönteistä näkyvyyttä, jota nyt kovasti kaivataan. Ne tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa uudenlaisia asumisympäristöjä sekä ekologista rakentamista. Olemme saaneet kuulla liikaa sisäilmaongelmista ja homeiden pilaamista rakennuksista. Muovipussitalojen sijasta voimme saada hengittäviä taloja luonnollisista materiaaleista.

-Messualue tulisi suunnitella niin, että se olisi mahdollisimman omavarainen energian suhteen ja hyödyntää energiantuotantomenetelmiä ennakkoluulottomasti aurinkoenergiasta pientuulivoimaan. Yhteistyökumppaneita ekologisille asuntomessuille varmasti löytyy, Kuurto sanoi.

Vihreiden Birgit Aittakumpu puolestaan kaipasi messusuunnitelmiin vielä ripausta Lohjaa. -On tärkeää, että Lohja tuo suolan ja pippurin eli omannäköisen juttunsa mukaan messuihin. Pitäisi tuoda esimerkiksi laajasti vihreää teknologiaa ja kaikkea sellaista, mitä Suomessa on tällä hetkellä kehitetty pitkälle. Käytetään se neljä miljoonaa innovatiivisesti ja tehdään jotain sellaista, jolla tuodaan tänne ympäristöasiat ja maailman kovat trendit.  

Valtuustoaloitteita

Valtuutettu Paula Nordström esittää Vihreiden valtuustoryhmän puolesta, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin etsivän ja löytävän vanhustyön aloittamiseksi Lohjan kaupungissa.

Valtuutettu Markku Saarinen esittää tekojääradan tekemistä Lohjan torille.

Valtuutettu Matti Pajuoja esittää valtuustoryhmänsä puolesta, että vuoden 2018 talousarvioon varataan määräraha Lohjan Liikuntakeskus Oy:lle, jotta se voi selvittää aikataulun Neidonkeitaan laajennukselle. Myös alustava kustannusarvio ja investoinninlaajuus tulisi selvittää.

Valtuutettu Markku Lehtonen esittää, että Lohjan kaupunki valmistelee päätösesityksen Karjalohjan hammashoitolan pysyvästä säilyttämisestä Karjalohjan terveyskeskuksen nykyisissä tiloissa ja huolehtii, että hammashoito on mahdollista Karjalohjalla lähipalveluna toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.

Valtuutettu Alfonso Parnetti esittää, että Hiiden Opiston toimikausi pidennetään yhtä pitkäksi kuin peruskoulun ja lukionkin toimikaudet.

Majakka Yhdistyskeskus sote-järjestöjen tukena

DSC_0032_0.jpg

Aune Autio (vas) Lohjan Seudun Invalidit ry:stä, Sirpa Andersson Lohjan Reuma ja Tules ry:stä, Seppo Brandt Lohjan Sydän ry:stä, Jarko Jokinen Länsi-Uudenmaan Näkövammaiset ry:stä ja Taina Piispa Länsi-Uudenmaan Neuris ry:stä.

 

Länsi-Uudenmaan Järjestöjen Yhteisö ry on nimennyt Sepänkadun toimitilansa Majakka Yhdistyskeskukseksi.

-Tarvitsimme brändin, joka antaa positiivisen mielikuvan. Nimiehdotuksia oli yli 20. Niistä maakravut valitsivat Majakan, kertoo LJY:n puheenjohtaja Reijo Perkiömäki.

Majakka valittiin, koska se on suunnannäyttäjä, joka loistaa valoa ja antaa toivoa. Lisäksi Lohjanjärvi on lähellä, joten nimi sopii senkin vuoksi. Yhdistyskeskusta halutaan tuoda helpomman nimen avulla konkreettisesti esille.

-LJY ei ole oikein lausuttava lyhenne. Ennen järjestöaktiivit kohtasivat kaupan kassalla, mutta nyt Majakka voisi olla se kohtaamispaikka, toteaa Perkiömäki.

LJY:n jäsenjärjestöjä ovat Lohjan Seudun Invalidit ry, Lohjan Reuma ja Tules ry, Länsi-Uudenmaan Neuris ry, Länsi-Uudenmaan Näkövammaiset ry ja Lohjan Sydän ry.

-Tarkoituksenamme on laajentaa jäsenkantaa myös muualle kuin Lohjalle. Toimintamme koskee koko Länsi-Uuttamaata, Piispa sanoo.

Toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön, mutta Majakassa on kaksi palkkatuettua järjestöjen tukipalvelutehtävissä. Suurin osa Majakan kalusteista ja tietokoneista on saatu lahjoituksina. Pitkäaikaisia vapaaehtoisia kaivataan kipeästi lisää.

-Tarvitaan enemmän yhteen hiileen puhaltamista. Ihmiset lähtevät nykyään mukaan esimerkiksi Facebook-tempauksiin, mutta eivät ole tottuneet sitoutumaan järjestötoimintaan pidemmäksi aikaa. Yhdistysten hallituksiin on vaikea saada väkeä, kertoo Piispa.

-Toisaalta järjestötoiminta on nykyään varteenotettava vaihtoehto palkkatyöksikin alanvaihtajille, hän jatkaa.

 

Yhteistyö on valttia

LJY on perustettu palvelemaan sote-jäsenjärjestöjä, joilla on yhteisiä ja omia erityistarpeita yhdistystoiminnan eri osa-alueilla. Toiminta koostuu terveyden edistämisestä, vertais-, virkistys- ja kuntoutustoiminnasta sekä sote-alueen edunvalvonnasta ja yhteistyöstä. Apua saa mm. laskutukseen, rahoitushakemusten tekemiseen, jäsenrekisterin hoitoon ja ilmoitusten hoitamiseen. Myös yhdistyksen postiosoite voi olla Majakassa.

-Silloin sen ei tarvitse olla kenenkään kotona, eikä osoitetta tarvitse vaihtaa samalla, kun hallitus vaihtuu, kommentoi Taina Piispa Länsi-Uudenmaan Neuris ry:stä.

-Nykyään järjestöjen avaintehtäviin on vaikea löytää vapaaehtoisia, joten palvelut pitäisi ostaa. Siihen järjestöillä ei kuitenkaan ole varaa, Perkiömäki toteaa.

-Maailma on myös monimutkaistunut esimerkiksi viestinnän osalta. Siihen tarvitaan sellaista osaamista, jota vapaaehtoisilla ei välttämättä ole, lisää Piispa.

Majakka tarjoaa myös tilan esimerkiksi kokousta varten sekä arkistointimahdollisuuden.

-Arkistointimahdollisuus on tärkeä. Meillä pöytäkirjat on tallennettu sekä paperiversiona että sähköisinä, kertoo Jarko Jokinen Länsi-Uudenmaan Näkövammaiset ry:stä.

-Tämä toiminta on yhteisöllistä yhteistyötä ja kulujen jakamista. Hyödynnämme myös toistemme osaamista. Kaikki erityisryhmät ovat täällä edustettuina, joten tarjoamme palveluja heidän erityistarpeensa huomioiden, Piispa sanoo.

-Voimme esimerkiksi järjestää yhteisiä koulutuksia niin, että kulut jakautuvat yhdistysten kesken. Esimerkiksi samat Kelan asiat koskevat eri erityisryhmiä, sanoo Jokinen.

Toimintaan kuuluu myös erilaisia retkiä ja kerhoja, kuten käsityö- ja painonhallintakerho. Kerhotoiminnassakin yhteistyö on valttia, sillä sen myötä jokaisen eri yhdistyksen ei tarvitse järjestää omaa toimintaa.

-Lohja on sen verran pieni kaupunki, ettei ole mielekästä järjestää kaikille tapahtumaa erikseen, Piispa toteaa.

-Välillä myös valitellaan, että tapahtumia ei ole, mutta sitten, kun niitä on, niihin ei osallistuta, Piispa harmittelee.

 

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten, kuten Keskuspuiston ammattiopiston, Laurean ja Luksian, kanssa.

-Luksiasta meillä on juuri nyt kolme opiskelijaa työssä oppimassa ja Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijat ovat tehneet mm. it-tukitöitä. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan oikeita töitä ja me saamme tekijöitä, Piispa kertoo tyytyväisenä.

-Molemmat hyötyvät, vahvistaa Jokinen.

Perkiömäki kertoo, että tulevaisuudessa on tarkoitus yhteishankkeessa kouluttaa vertaisohjaajia, jotka voisivat tehdä yhteistyötä Lohjan sairaalan henkilökunnan kanssa.

-Se on tulevaisuutta, mutta yhteisön pitää olla tiiviimpi, jotta sellainen hanke voidaan toteuttaa, Perkiömäki pohtii.

-HUS käyttää jo kokemusasiantuntijoita ja vertaisia mm. Meilahdessa ja Jorvissa. Heillä on hoitoon oma näkökulmansa, joka huomioidaan, Piispa lisää.

Metsästäjä huomio, aselupa kuntoon hyvissä ajoin

Kevät on paras aika hoitaa asehakemukset kuntoon ennen metsästyskauden ruuhkia. Asehakemuksen jättäminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä poliisin lupapalvelussa. Varaa aika kotipaikan poliisille asehakemuksen jättämistä varten (www.poliisi.fi). Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella asehakemuksia otetaan vastaan Espoon pääpoliisiasemalla sekä Lohjan ja Raaseporin poliisiasemilla.

Aselupa voidaan myöntää henkilölle, joka on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva aseen hallussa pitämiseen. Aseen käyttötarkoituksen tulee olla hyväksytty ja aseen tulee olla käyttötarkoitukseen hyvin soveltuva. Hakijan tulee tietää aseen toimintatapa ja kaliiperi.

Mukaan tarvitset voimassa olevan poliisin myöntämä henkilökortin tai passin tunnistusta varten (ajokortti ei ole virallinen henkilötodistus), sotilaspassin, todistuksen siviilipalveluksen suorittamisesta tai todistuksen asepalveluksesta vapautuksesta mikäli olet asevelvollinen (alle 60-vuotias), erilliselle lomakkeelle kirjatut perustelut (lomake www.poliisi.fi-sivulta). Jos käyttötarkoitus on metsästys, tulee metsästäjätutkinto olla suoritettuna. Ota mukaan myös kuitti voimassa olevasta riistanhoitomaksusta.

OP Länsi-Uusimaa tukee lasten ja nuorten hyvinvointia 30 000 eurolla

hippo.jpg

-OP Länsi-Uusimaa on vuosikymmenten ajan ollut mukana paikallisten yhdistysten ja seurojen toiminnassa. Lasten ja nuorten kuvaamataitokilpailu tai Hippo-kisat esimerkiksi ovat jo monen sukupolven yhteisiä, kertoo markkinointiasiantuntija Tiina Tenlenius OP Länsi-Uusimaasta.

-Haluamme toimia yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa alueemme aktiivisten toimijoiden kanssa ja samalla tukea heidän arvokasta työtään. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää meillekin, Tenlenius jatkaa.

Asiakasomisteisena palveluntarjoajana OP:lla on oma tehtävänsä ja yhteisöllinen roolinsa omistaja-asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä taloudellisen menestyksen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. On tärkeää saada yhdessä aikaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ja alueellisesti vaikuttavia tekoja.

 

Tukea hakemaan

OP Länsi-Uudenmaan toimialueella (Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti) toimivat yhdistykset voivat hakea tukea toimintaansa, joka tähtää eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvointiin. Pankki tukee toimialueen yhdistyksiä vuonna 2017 yhteensä 30 000 eurolla, summa tulee jakautumaan tukea saavien yhdistysten kesken.

Tukea voi hakea esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin, lasten ja nuorten urheilu- ja kulttuuritoimintaan tai muuhun edellä mainittua kohderyhmää tukevaan yleishyödylliseen toimintaan.

Hakuaika yhdistyksille on 13.3.-13.4.2017 ja yhdistys voi ilmoittautua mukaan linkin www.lyyti.in/hyvakiertamaan2017 kautta. Tuen saavien yhdistysten valintaan vaikuttavat mm. yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu sekä kohderyhmän määrä.

Tuen saaville yhdistyksille ja seuroille ilmoitetaan valinnasta huhtikuun aikana.

 

Vapaaehtoistöitä hiiop100.fi-sivustolla

OP on perustanut Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vapaaehtoistyön välityskanavan, hiiop100.fi-sivuston. Sivustolla yhdistykset ja seurat voivat kutsua apukäsiä toimintaansa ja vapaaehtoistyöhön halukkaat voivat ilmoittautua tarjottuihin vapaaehtoistöihin.

-Toivomme sivustolle lisää paikallisia vapaaehtoistöitä, varmasti yhdistyksiltä ja seuroilta tehtäviä löytyisi. Mielellämme me osallistujat helpotamme yhdistyksen tai seuran työtaakkaa, innostaa Tenlenius.

Lämpötilan vaihtelut rikkovat tienpinnan

tie1.jpg

Tienpinnan huono kunto on huomattu etenkin Muijala-Lempola välillä tiellä 1125. Päällystekorjaus on luvassa ensi kesänä.

 

Etenkin näin keväisin moni tie saa pintaansa kuoppia ja halkeamia. Kysyimme Lohjan kaupungin tiemestarilta Timo Salorannalta, missä kunnossa Lohjan tiet ovat.

-Kaupungin kadut ovat normaalissa kevätkunnossa. Sääolot ovat vaihdelleen nopeasti ja vuorotellen sataa vettä ja on pakkasta, se tuo kuoppia. Huoltoryhmämme on saanut mennä vilkkaasti paikasta toiseen viime viikkojen ajan, Saloranta kertoo.

Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että teitä on saatu hyvin kunnostettua edellisinä kesinä. Korjauksia on tehty ympäri Lohjaa, mutta tekemistä riittää tulevaisuudessakin. Saloranta toteaa myös, että tiet ovat samanlaisessa keväisessä tilassa kaikkialla Lohjalla. Sosiaalisessa mediassa keskustelua on herättänyt kuitenkin etenkin tie 1125 Lempolasta Muijalaan.

-Se on valtion tie, joka on ELY-keskuksen hoidossa. Olemme olleet kyseisestä tiestä useammankin kerran yhteydessä ELY-keskukseen, mutta siellä ei ilmeisesti ole tähän asti ollut euroja korjauksiin, Saloranta toteaa.

Kyseisen tien osalta näyttää kuitenkin nyt hyvältä, sillä Tuomas Vasama ELY-keskuksesta kertoo, että kyseisen välin päällyste uusitaan ensi kesänä. Päällystettä uusitaan myös tiellä numero 25 Virkkalasta Mustion suuntaan vajaan kymmenen kilometrin pätkä.

Lohjan vastuulla olevien teiden kunnostuksen sen sijaan ei pitäisi jäädä rahasta kiinni.

-Olemme saaneet tilanteen tyydyttävästi hallintaan olemassa olevilla varoilla. Talvet ovat olleet suhteellisen helppoja, joten auraukseen ja hiekoitukseen varattua rahaa on voitu käyttää teiden päällystämiseen. Päättäjiltäkin on saatu rahaa, Saloranta kertoo.

Lohjalla on myös tehty katuverkon kunnon inventointi.

-Olemme sen ansiosta nyt hyvin ajan tasalla katuverkon kunnosta, Saloranta sanoo.

 

Korjauksia tehdään jatkuvasti

Vaihtelevat sääolot aiheuttavat teihin esimerkiksi päällysteen reikiintymistä ja runkorakenteen pettämistä. Siitä seuraa verkkohalkeamia, joihin vesi pääsee ja jäätyessään murentaa päällystettä vähitellen.

-Liikenne tuo vielä hydraulista painetta, kun autot ajavat märällä tiellä, Saloranta sanoo.

Saloranta kertoo, että huoltoryhmä kiertää Lohjan teillä pari kertaa viikossa tarkastamassa teiden kunnon ja vaurioita korjataan sitä mukaan, kun niitä ilmaantuu ja niistä saadaan tieto. Akuutit, suuremmat vauriot pyritään korjaamaan heti.

-Jos emme kuitenkaan heti ehdi korjata, laitamme paikalle tötterön tai muun varoituksen, Saloranta sanoo.

Perustavanlaatuisempien korjausten kohdalla pitää miettiä laajemminkin tien tilannetta.

-Teiden alla menee vesijohtoja ja viemäreitä, jotka täytyy huomioida. Kovin hienoa ei siis kannata tehdä, jos tie pitää kaivaa kohta auki. Silloinhan koko tienkorjauskin menee uusiksi, Saloranta selventää.

tie2.jpg

Kevät ja vaihtelevat sääolot murtavat tien päällysteen.

 

Korvaukset ja Tienkäyttäjän linja

Saloranta sanoo, että routavauriot aiheuttavat autoihin yleisimmin vaurioita vanteisiin ja ohjausniveliin.

-Vauriot jäävät täällä pieniksi, koska suurella osalla Lohjan teistä ei ajeta suuria nopeuksia. Kovassa vauhdissa vauriotkin ovat pahempia.

Jos vaurioita kuitenkin tulee, Lohjan kaupungin verkkosivuilta löytyy lomake, jolla voi hakea korvauksia. Esimerkiksi kuva vaurion aiheuttajasta on hyödyksi.

-Perustelujen pitää olla hyvät, koska asia tutkitaan tarkkaan, eikä korvauksia makseta kevyin perustein, Saloranta toteaa.

Valtion teillä sattuneista vaurioista voi hakea korvauksia ELY-keskukselta. Jos tiessä huomaa suuremman vaurion, joka vaarantaa liikenteen, kannattaa ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjaan numeroon 0200 2100.

-Se on hyvä palvelu, josta saa ympäri vuorokauden ohjeita, kuinka toimia. Sieltä tieto vauriosta lähtee myös alueen urakoitsijalle, Saloranta sanoo.

-Jos kyseessä on niin paha vaurio tai muu ongelma, että se vaarantaa tienkäyttäjien hengen tai terveyden, tulee ottaa yhteyttä hätänumeroon. Se on jokaisen tienkäyttäjän velvollisuus, Saloranta muistuttaa.

Mahdollisuus kotiäänestykseen

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Mikäli äänioikeutettu voi mennä äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle omin neuvoin taikka kuljetuspalveluita ja äänestysavustajaa hyväksikäyttäen, ei kotiäänestystä järjestetä.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Muu äänioikeutetun perheenjäsen, joka ei täytä kotiäänestykselle asetettuja edellytyksiä, ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä.

Henkilön, joka haluaa äänestää ennalta kotonaan, on ilmoitettava siitä kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi myös tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Jos samassa taloudessa asuva omaishoitaja aikoo äänestää kotiäänestyksen yhteydessä, se on mainittava ilmoituksessa.

Ilmoitus on tehtävä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 28.3.2017 klo 16:00 mennessä. Puhelinilmoittautumiset pyydetään tekemään Lohjan kaupungin asiakaspalveluun puh. (019) 369 4300. Kotiäänestysaika ilmoitetaan äänestäjälle etukäteen puhelimitse 28.3-29.3.2017.  

Isä-lapsi-toimintaa odotetaan innolla

Lohjalla aloitettiin toukokuussa 2016 isä-lapsi-toiminta osana Iloa vanhemmuuteen -hanketta. Toiminta on kerännyt positiivista palautetta niin isiltä kuin lapsiltakin. Seuraavaksi luvassa on isien ja lasten yhteinen elokuvanäytös Kino Vaakunassa.

isälapsi1.jpg

Isto ja Melissa Simiö (vas), Jouni ja Lotta Määttä, Sami Sassi sekä Timo ja Lilli Sahlström ovat olleet tyytyväisiä isä-lapsi-toimintaan.

 

Isä-lapsi-toiminta on Lohjan kaupungin järjestämä pilottihanke, jonka ideana on tarjota yhteistä tekemistä isille ja lapsille.

-Äideillä on monenlaista toimintaa, mutta isät ovat jääneet tähän asti taka-alalle, toteaa toimintaa osallistunut Sami Sassi.

Isä-lapsi-toiminnan puitteissa kokoonnutaan 2-3 viikon välein. Tapaamiset pyritään järjestämään tasaisesti sekä viikonloppuisin että arkipäivinä, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. Osallistujat ovat lisääntyneet mukavasti, kun aktiviteetteja on suunniteltu tavallista puistossa tapaamista toiminnallisemmiksi.

Tapaamissa on ollut keskimäärin kymmenkunta isää lapsineen, mutta lisää porukkaa toivotaan mukaan.

-Uusien ihmisten myötä voimme saada lisää toimintaideoitakin, sanoo Isto Simiö.

Tähän mennessä on esimerkiksi leivottu pipareita, laskettu pulkkamäkeä, paistettu makkaraa, uitu ja tehty kortteja. Toiminnan parissa ovat viihtyneet hyvin niin isät kuin lapsetkin

-Kyllä minä ja likka ollaan tykätty. Toiminta on hauskaa, eikä se velvoita mihinkään. Sellaista vaivatonta yhdessä oloa, kuvailee Jouni Määttä.

-Isätkin pääsevät juttelemaan keskenään, sanoo puolestaan Timo Sahlström.

-Tämä on hyvää verkostoitumista ja vertaistukea, kun muutkin ovat samassa tilanteessa. Muualta muuttaneetkin löytävät täältä sosiaalisia suhteita, Sassi toteaa.

Selväksi tulee myös, että lapset odottavat tapaamisia innolla.

-Kun kerron, mihin ollaan menossa, vaatteet menevät vauhdilla päälle, Simiö kertoo.

 

Rohkeasti mukaan

Monet ovat olleet mukana toiminnasta alusta saakka.

-Neuvolassa joskus totesin, että isille ei ole mitään toimintaa. Sieltä sitten ohjattiin tänne, kertoo Simiö.

Sahlström puolestaan löysi toiminnan avoimen päiväkodin kautta ja Sassi ja Määttä toiminnan aloitukseen liittyvän nettikyselyn kautta. He rohkaisevat myös muita isiä lähtemään toimintaan mukaan lastensa kanssa.

-Jollain voi särähtää korvaan askartelu, mutta hyvin sekin meni. Voi kyllä olla, että naiset olisivat eri mieltä. Pipareitakin paistoimme, eikä edes palokunta tullut paikalle, Sahlström vitsailee.

-Jokainen voi tulla sellaisena kuin on ja tuoda lapset mukanaan. Ei tarvitse jännittää, me ollaan ihan tavallisia ukkoja kaikki, Määttä kannustaa.

He muistuttavat, että myös mm. isoisät ja enot ovat tervetulleita mukaan.

-Jos esimerkiksi lapsen oma isä asuu toisella paikkakunnalla, mukaan voi tulla jonkun muun kanssa, Sassi sanoo.

 

Tuki loppuu, mutta toiminta jatkuu

Lohjan kaupunki on tukenut isä-lapsi-toimintaa mm. antamalla tilat, uimaliput sekä kustantamalla makkarat. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta toiminta on osallistujille ilmaista. Keväällä kaupungin tuki hankkeelle kuitenkin loppuu.

-Kyllä me tätä toimintaa silti jossain muodossa jatkamme, miehet vakuuttavat.

Osa kevään ohjelmasta on jo tiedossa. Ensi sunnuntaina 12.3. kello 10.00 isät ja lapset ovat tervetulleita Lohjan Kino Vaakunaan katsomaan elokuvaa Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen. Osallistujia on jo saatu hyvin, mutta lisää mahtuu. (Isä+1 lapsi on 12€ ja lisälapset +5€.)

-Koitamme aktivoida mahdollisimman monia isiä lähtemään lasten kanssa mukaan tähänkin tapahtumaan, Sassi toteaa.

Kevään aikana on luvassa myös paljon muita tapahtumia ja toimintaa, kuten uintia, HopLop-vierailu 29.3. sekä retki, jolla tutustutaan Paavolan tammeen ja paistetaan makkaraa. Touko-kesäkuussa on tarkoitus järjestää yksi isompikin ulkotapahtuma, mutta sen osalta suunnittelu on vielä vaiheessa ja sponsoreitakin kaivataan.

-Kartoitamme, millainen tapahtuma voisi olla ja yritämme saada seurojakin mukaan, Sassi kertoo.

Isä-lapsi-toiminnasta löytyy lisätietoa Facebookista nimellä isä-lapsi-toiminta Lohjalla.

isälapsi.png

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vuosi tilastoissa

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen toiminnan tuloksellisuus parani, vaikka rikoslakirikosten ja hälytystehtävien määrä nousi.

Poliisilaitoksen toimintaympäristö vilkastui poliisin työn näkökulmasta vuoden 2016 aikana. Toimialueen väestömäärä sekä hälytystehtävien että tehtyjen rikosten määrä kasvoivat. Alueen väestömäärä kasvoi. Hälytystehtävien määrä nousi 3,7 % ja kaikkien ilmoitettujen rikosten määrä 8,14 %.

Länsi-Uudenmaan alueelle perustetuista turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista ja hätämajoitusyksiköistä useita lakkautettiin ja turvapaikanhakijoiden määrä väheni, kuten muuallakin Suomessa. Poliisilaitoksen toimialueelle majoittuu kuitenkin muihin Suomen poliisilaitoksiin verrattuna henkilötyövuosimäärään suhteutettuna eniten turvapaikanhakijoita Suomessa.

Poliisilaitoksen henkilöstövoimavarat olivat vuonna 2016 yhteensä 549,3 henkilötyövuotta. Määrässä oli noin puolen prosentin nousu vuoteen 2015 verrattuna. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on pyrkinyt vastaamaan kansalaisten turvallisuusodotuksiin tarkalla tietojohtoisella rikosten analysoinnilla ja reagoimalla ajantasaisesti havaittuihin ilmiöihin yhteistyössä kansalaisten, muiden viranomaisten, kolmannen sektorin ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen hälytyspartioiden toimintavalmiusajat nousivat hieman vuonna 2016, mutta tulostavoitteet sekä A, että AB-kiireellisyysluokan hälytystehtävien osalta saavutettiin. Vuonna 2016 Länsi-Uudenmaan poliisilla oli yhteensä noin 70 500 hälytystehtävää.

 

Liikennerikkomukset

Liikennevalvontaan käytetty työaika on Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella vähentynyt vuonna 2016, sillä voimavaroja on suunnattu muiden poliisitehtävien hoitamiseen. Liikennerikosten määrä on vähentynyt -7,46 %, mutta automaattivalvonnan tehostuminen on lisännyt liikennerikkomusten määrää 25,08 %. Kasvu kertoo perinteisen valvonnan painopisteen suuntaamisesta vakavampaan liikennerikollisuuteen.

 

Kaikkien rikosten määrä nousi, mutta rikoslakirikosten määrä väheni

Länsi-Uudenmaan alueella ilmoitettiin vuonna 2016 yhteensä 58 826 rikosta. Määrä on noin 8,14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) määrä nousi 1,99 %. Nousua on ollut erityisesti omaisuusrikoksissa, joista volyymin osalta keskeisimpiä ovat vahingonteot ja petokset.

Rikosten selvitystaso parani vuonna 2016, vaikka rikosten määrä kasvoi. Keskimääräinen selvitysprosentti oli 50,1 %. Se oli 5,3 % parempi kuin vuonna 2015.

Poliisilaitoksen toimintavalmius vakavien rikosten tutkinnassa on hyvällä tasolla, mm. useita laajoja asuntomurtosarjoja on selvitetty. Kyseiset rikokset liittyivät merkittävältä osaltaan kansainväliseen liikkuvaan rikollisuuteen.

 

Nettipetokset ajan ilmiönä

Erimuotoisia petoksia kirjattiin vuoden 2016 aikana yhteensä 2687 kpl. Petosrikoksia kirjattiin lähes 8 % vähemmän kuin vuonna 2015. Netissä tapahtuvia petoksia tästä kokonaismäärästä oli noin 36 %. Nettipetoksia voitaisiin kuitenkin tehokkaasti ennaltaehkäistä kansalaisten omalla toiminnalla. Postiennakkotoimitus tavarantarkastusoikeudella on tehokkain tapa välttyä huijatuksi tulemiselta. Kuva ei todista, että tavara on olemassa, ja liian halpa on yleensä liian hyvää ollakseen totta. Kalliit tavarat olisi syytä noutaa ja maksaa paikan päällä. Nettifirmojen superhalvat tarjoustuotteet sitovat sinut usein kestotilaajaksi kalliilla kuukausimaksulla ja tilauksesta on vaikea päästä eroon. Kyseessä on kuitenkin yleensä yksityisoikeudellinen riita-asia, jos pienellä präntättyä erityisehtoa ei ole tullut luetuksi.

Surullisin ilmiö ovat sitkeästi netissä rakkautta etsivän pauloihinsa saavat "amerikkalaiset sotasankarit" tai parikymppiset vanhemmilta miehiltä lentolippu-, viisumi- ja omaisen sairaskuluja penäävät "morsiamet".

 

Väkivaltarikosten kokonaismäärässä kasvua

Poliisilaitoksen tietoon tuli vuonna 2016 yhteensä 2 703 väkivaltarikosta. Kasvuja vuoteen 2015 verrattuna on lähes 16 %. Erityisesti nousivat pahoinpitelyiden ja törkeiden pahoinpitelyiden määrä. Perheväkivallasta tehdyt ilmoitukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla. Ilmoituksia tehtiin 522 kappaletta. Henkirikosten ja niiden yritysten määrä nousi 52 %. Kuolemaan johtaneita henkirikoksia näistä oli kuitenkin 3, joka on sama määrä kuin vuonna 2015.

 

Talousrikokset

Poliisilaitoksessa tutkittavana olevien talousrikosten määrä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 199. Päätökseen saatiin 148 talousrikosjuttua. Tutkinta-aikaa onnistuttiin aikaisemmista vuosista lyhentämään. Tutkintaan tulleiden verorikosten määrä kasvoi vuoden 2016 aikana. Talousrikostutkinnassa onnistuttiin hyödyntämään harmaan talouden torjunnan tehostamiseen kohdennettua erityisrahoitusta.

Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on jatkanut nousuaan

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen tietoon vuonna 2016 tuli 336 seksuaalirikosta. Tämä on noin 34 % enemmän kuin vuonna 2015. Raiskausrikosten määrä nousi noin 17 %. Kyseisiä rikoksia ilmoitettiin poliisille 126 kappaletta. Suhteellisen uusi rikosnimike, seksuaalinen ahdistelu, jatkaa myös nousuaan ilmoitettujen rikosten määrässä. Nyt niitä tehtiin 49 kappaletta. Tämä on noin 113 % enemmän kuin vuonna 2015 ja selittää omalta osaltaan kokonaistilastossa seksuaalirikosten kasvua.

Huumausainerikokset

Törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin ja tutkittiin vuonna 2016 yhteensä 61. Määrä laski edellisestä vuodesta, mutta huumerikostorjunnassa onnistuttiin silti tuloksellisesti. Erityisesti takaisin saadun rikoshyödyn määrä nousi selvästi ja rikoshyötyä takavarikoitiin huumausainerikoksissa yhteensä noin 280 000 euroa. Huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi edelleen, mikä selittyy mm. tehostuneena katukaupan valvontana ja huumausaineiden käytön tunnistamisena tieliikenteessä. Myös huumausaineiden nettikauppiaita paljastettiin yhteistyössä muiden poliisiyksiköiden ja tullin kanssa.

 

Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten kokonaismäärä väheni

Poliisilaitoksen tietoon tulleissa rikoksissa, joissa epäillyn henkilöllisyys on selvillä, on ulkomaan kansalaisten osuus vuonna 2016 vähentynyt selkeästi. Se oli nyt 6,3 % verrattuna vuoden 2015 noin 9 %:iin. Asianomistajaksi vuonna 2016 Länsi-Uudenmaan poliisin tietoon tulleista rikoksista kirjattiin 220 tapauksessa turvapaikanhakija. Näistä puolet eli 110 kpl olivat pahoinpitelyrikoksia ja 43 kpl laittomia uhkauksia. Epäillyksi kirjattiin turvapaikanhakijoita 302 kpl. Yleisimpinä rikosnimikkeinä olivat näpistelytlyt, pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle ilmoitettiin vuonna 2016 yhteensä 336 seksuaalirikosta, joista 241 tapauksessa rikoksesta epäillyn henkilöllisyys tuli poliisin tietoon. Näissä rikoksissa ulkomaalaisten osuus oli 28 %. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2016 yhteensä 68 seksuaalirikoksessa rikoksesta epäilty oli ulkomaan kansalainen. Näissä rikoksissa 12 epäiltyä oli turvapaikanhakija.

Poliisin palvelukyky pysynyt hyvällä tasolla

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksessa käsiteltiin vuonna 2016 yhteensä 106 804 lupa-asiaa. Edelliseen vuoteen verrattuna suurin kasvu on ollut myönnettyjen matkustusasiakirjojen määrissä, joissa lisäystä oli yli 6 %. Vuoden 2016 toimivaltasiirroissa ajolupamenettely siirtyi poliisilta Trafin vastattavaksi.

Sähköisen asioinnin määrä on tasaisesti kasvanut. Se tuo joustavuutta asiakkaiden lupamenettelyyn ja on mahdollistanut siirtymisen yhä enenevässä määrin kevennettyyn lupapalvelukonseptiin. Poliisilaitos suosittelee hoitamaan passin uusimisen hyvissä ajoin. Sen voi laittaa vireille poliisin verkkosivuilla sähköisessä asioinnissa. Verkkosivuilla on myös linkki sähköiseen ajanvaraukseen.

Varas voi iskeä pukuhuoneessa

Lompakkoa tai muuta arvo-omaisuutta ei kannata jättää valvomattomaan ja lukitsemattomaan pukuhuoneeseen. Länsi-Uudenmaan alueella, erityisesti Espoossa ja Kirkkonummella on koulujen ja vastaavien tilojen pukuhuoneista varastettu sinne jätettyjen takkien taskuista viime aikoina useita eri kertoja mm. ajokortteja.

Esimerkiksi 3.3.päivän aikana on Porkkalan koulukeskuksesta ilmoitettu poliisille kuudesta tapauksesta, joissa pukutiloista on varastettu ajokortteja ja muuta omaisuutta. Rikokset ovat tapahtuneet päivän aikana, koulun ollessa normaalissa opetuskäytössä. Poliisi epäilee, että näitä henkilöllisyystodistuksia tullaan tulevaisuudessa käyttämään muiden rikosten, mahdollisesti petosten yhteydessä.

Asianomistajia neuvotaan harkitsemaan omaehtoisen luottokiellon ottamista, jos henkilöllisyyttä todistava asiakirja on varastettu. Henkilöllisyyden todistavan asiakirjan kadotessa tai jos sellainen varastetaan, on siitä aina syytä ilmoittaa poliisille. Poliisille ajoissa tehty ilmoitus helpottaa asioiden selvittämistä, jos kadonnutta tai varastettua henkilöllisyystodistusta käytetään jonkin rikoksen yhteydessä myöhemmin.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset