Uutiset

Mainos

Ilmoittautuminen lasten ja nuorten kesätoimintaan on käynnissä

Perinteinen kesäesite lasten ja nuorten kesätoiminnasta on julkaistu osoitteessa www.nuorilohja.fi. Esitteessä on tiedot ja ilmoittautumisohjeet Lohjan kaupungin nuorisotyön kesäleireille, Karjalohja-Sammatin 4H-yhdistyksen kesäleireille sekä Lohjan Liikuntakeskuksen, lohjalaisten liikuntajärjestöjen, Lohjan seurakunnan ja Lohjanseudun kuvataidekoulun kesätoimintoihin.

Osaan toiminnoista on ilmoittautuminen jo täydessä käynnissä, kuten esimerkiksi Lohjan kaupungin nuorisotyön järjestämille kesäleireille. Luvassa on monenlaista mukavaa tekemistä, joten mukaan kannattaa ilmoittautua ajoissa.

Kuntalaiskysely kaupungin kasvustrategiasta

Lohjan kaupungin uusi strategiatyö käynnistyi kuntalaiskyselyllä, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa Lohjan kasvustrategian 2013-2021 onnistumisesta. Kysely antaa arvokasta tietoa kaupungin uuden strategian laadintatyön pohjaksi. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia. Vastaamisaikaa on 11.4.2017 saakka. Kysely löytyy osoitteesta https://www.webropolsurveys.com/S/C5FAE2ABA6327967.par Linkki kyselyyn löytyy myös kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.lohja.fi.

Tytyrin Elämyskaivoksessa yhdistyvät tiede, taide ja historia

Tytyrin Elämyskaivokseen kuljetaan Suomen nopeimmalla asiakashissillä ja alhaalla odottaa monipuolinen yhdistelmä tiedettä, historiaa ja taidetta. Katsottavaa riittää varmasti jokaiselle kaivoksessa aiemminkin vierailleelle.

kaivos1.jpg

Uudet valoteokset kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Kuvassa maistiaisia Keimo Valkosen ja Sammatin vapaan kyläkoulun oppilaiden tekemästä teoksesta Mustan valon hohde.

 

Tytyrin Elämyskaivos on ainutlaatuinen käyntikohde. Tämän totesivat Elämyskaivoksen avajaisissa 29.3. eri tahot aina elinkeinoministeri Mika Lintilää myöten. Erityisen ainutlaatuinen kohde on sen vuoksi, että siinä yhdistyvät toiminnassa oleva kalkkikaivos, maailman johtava High-rise-hissien testilaboratorio sekä matkailutoiminta. Lintilä näki Tytyrin aivan ainutlaatuisena monenlaisen teollisuuden ja matkailun yhdistävänä kiertotalouskohteena. Kiertotalous pyrkii maksimoimaan materiaalin ja tuotannon arvon.

-Tytyrissä vanhat kaivoskuilut on otettu tehokkaasti uuden High-rise-teknologian testauksen käyttöön. Tämän lisäksi vanhat kaivoskäytävät toimivat matkailijoiden ympärivuotisena vierailukohteena. Tytyri on innovatiivinen esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri osapuolten välillä ja juuri tällaisia ennakkoluulottomia avauksia 100-vuotias Suomi ja Suomen elinkeino tarvitsevat. Matkailu on globaalisti kasvava ala ja siihen panostaminen kannattaa. Matkailu on kasvanut merkittäväksi osaksi Suomen elinvoimaa ja vientiä, Lintilä sanoi.

-Elämyskaivos on kansainvälisestikin kiinnostava kohde. Maailmalla kiinnostus Suomea kohtaan on suurta, mutta me emme osaa tuotteistaa matkailua ja tehdä paketteja. Pitää miettiä, miten Helsinki-Vantaan lentokentälle laskeutuvat matkailijat saadaan viettämään pari päivää Lohjalla. Täällä on valtava potentiaali, Lintilä jatkoi.

kaivos7.jpg

-Tytyri on innovatiivinen esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri osapuolten välillä ja juuri tällaisia ennakkoluulottomia avauksia 100-vuotias Suomi ja Suomen elinkeino tarvitsevat, totesi avajaisissa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

 

-Tämä on hieno hetki, jota on odotettu. Paikkakunnalla pitää olla oma juttunsa, jolla se erottuu muista. Sen asian pitää olla aito. Lohja on vahva ja ylpeä teollisuuskaupunki, jossa malmien louhinta aloitettiin yli 500 vuotta sitten. Uusi Elämyskaivos on myös kunnianosoitus siitä raskaasta työstä, joka kaivosmiehet ovat täällä tehneet, sanoi avajaispuheessaan Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

Elämyskaivoksen ensimmäinen elämys on jo hissimatka alas, sillä se tapahtuu yhdellä KONEen pilvenpiirtäjähissien testauslaboratorion hisseistä. Hissi on Suomen nopein ja yksi maailman moderneimmista. Pakko myöntää, että sen rinnalla kerrostalojen hissit kalpenevat mennen tullen. Hissimatkaa seuraavat kaivokset käytävät, joilla aukeaa monipuolinen maanalainen matkailumaailma.

kaivos4.jpg

 

Uudet valoteokset

Alexander Reichsteinin teos Muodonmuutoksia käsittelee lapsen kasvua ja kehitystä. Allegoriana siihen toimii hyönteisten kehitys muna-, toukka-, kotilo- ja perhosvaiheineen. Teoksen teräslangasta valmistetut hahmot hohtavat sinisinä ja muistuttavat samaan aikaan sekä lapsia että hyönteisiä. Hahmot lörpöttelevät, laulavat, itkevät ja nauravat. Äänitiedoston on luonut äänitaiteilija Petri Laakso. Muodonmuutoksia on ollut esillä aiemmin Oulun LUMO 2016 -valofestivaalin yhteydessä.

Yksi elämyskaivoksen näyttävimmistä osioista on myös Keimo Valkosen ja Sammatin vapaan kyläkoulun oppilaiden yhdessä tuottama geometrinen tilataideteos Mustan valon hohde. Lähtökohtana on tyhjä tila, "musta aukko", johon taideteos tehdään käyttäen apuvälineinä mustaa valoa ja monivärisiä akryylilankoja.

-Tämä on jo kuudes mustanvalon työpaja, jonka olen tehnyt kyläkoulun oppilaiden kanssa. Ensimmäisen kerran näin tällaista taidetta Intiassa 28 vuotta sitten. Olin silloin 19-vuotias, kertoo Valkonen.

Hän on toiminut Tytyrissä oppaana viitisen vuotta.

-On todettava, että vaikeaa olisi panna enää paremmaksi. Ryhmien toiveetkin voidaan nyt ottaa huomioon sen mukaan haluavatko he painottaa kierrosta tieteeseen, historiaan vai taiteeseen. Tässä kohteessa voi vierailla useammankin kerran kuulematta samoja asioita, Valkonen kommentoi tyytyväisenä uutta Elämyskaivosta.

Valoteokset ovat esillä 30.9. asti.

kaivos6.jpg

Keimo Valkonen loi Mustan valon hohteen yhdessä koululaisten kanssa.

 

Kaivosteollisuus- ja historianäyttely

Kaivosmuseon osuudessa esitellään kaivosteollisuuden historiaa ja kehittymistä Lohjalla. Kaivosyhtiö Nordkalkin päivitetyssä näyttelyosuudessa perehdytään kalkinlouhintaan, kalkin käyttöön sekä jatkojalosteisiin. Lisäksi näyttelyssä on mm. vanhoja kaivostyökoneita ja työvälineitä, joita Tytyrissä on kalkinlouhinnassa ollut käytössä.

-Kalkkikiveä tarvitaan esimerkiksi maanviljelyssä, paperi- ja metalliteollisuudessa ja savukaasujen ja vesien puhdistamisessa. Tytyrin kaivos tuottaa myös kaukolämpöä ja juomavettä lohjalaisille, sanoi Nordkalkin toimitusjohtaja Hannu Hautala avajaisissa.

Kaivosyhtiö Nordkalk louhii kalkkia nykyään 200-350 metrin syvyydessä.

kaivos2.jpg

Ojamon ja Tytyrin kaivoksissa vuosikymmeniä työskennellyt ja sittemmin oppaana toiminut Aarre Olli kertoo, että kaivoksessa työnteko oli ennen pölyistä ja meluisaa. Mm. poraus,- kivenlastaus- ja putkitöitä tehnyt mies kertoo, että Lohjalla kaivoksen johdon kanssa on voitu aina puhua reilusti ja työpaikalla on ollut hyvä henki. Olli tietää, että aikoinaan vuoronvaihdossa testattiin linnun avulla, onko tunnelissa räjäytysten jäljiltä vaarallisia kaasuja. Kuvassa Ollin vieressä on pitkäreikäporauskone. Kaivosmiehiä hänen suvussaan on kolmessa polvessa.

 

Lasten kaivosalue

Lasten kaivosalueella on mm. Tytyrin Tyyra ja Kaivoksen Kalle aiheista maailmaa lohjalaisen graafikko Annastiina Mäkitalon Tytyrin Tyyra kirjan pohjalta. Elämyskaivokseen tulee varattavaksi Tytyrin Tyyra- teemakierros lapsille kevään kuluessa. Lisäksi lasten kaivosalueelta löytyy mielenkiintoisia kivikätköjä sisältävä suuri hiekkalaatikko. Aarteita etsitään lohjalaisen muovivalmistajan Plastexin leikkivälineillä. Lasten alueella on myös kaikenikäisille sopiva neppisautorata, jonne visioidaan maailman syvimpiä neppiskisoja.

kaivoa5.jpg

Maan alta löytyy hiekkalaatikko, josta voi kaivaa pieniä aarteita.
 

Tapahtumia pitkin vuotta

Tytyrin Elämyskaivokseen tulee erilaisia teemallisia tapahtumia kuluvan vuoden aikana. Huhtikuussa pidetään koko perheen pääsiäiskierrokset, ja toukokuussa vietetään valmistuvan geologisen näyttelyn avajaisia.

Toukokuussa 26.5. Elämyskaivos tarjoaa ainutlaatuiset tilat suunnistukselle maan alla, kun maailmancup-sprinttikilpailun välipäivänä kaivoksessa järjestetään kutsukilpailu maailman huippusuunnistajille yhteistyössä Kisakallion Urheiluopiston kanssa.

Syksyllä Tytyrissä esitetään Meidän Aika-näytelmää Joko-teatterin toimesta. Loppusyksyyn mahtuvat vielä Tytyrin Halloween sekä Tytyrin Joulu -teemat.

kaivos3.jpg

Susanne Sere ja Tuomo Laine näyttelevät Tytyrin Tyyraa ja kaivoksen Kallea. Heidän kanssaan lapset pääsevät etsimään kadonnutta kalsiittikorua.

 

Tie Elämyskaivokseksi

Tytyrin kaivosmuseo avattiin yleisölle vuonna 1988 ja vuonna 1997 KONE avasi ensimmäisen testilaboratorion Tytyriin. Laajennuslaboratorio avattiin maalikuussa 2017. Tie nykyisenlaiseksi komeaksi matkailuharvinaisuudeksi ei ole ollut kuitenkaan suoraviivainen, sillä välillä kaivosmuseo on pari kuukautta (2008-2009) suljettunakin.

Vuodesta 2009 on yhteistyössä kaivosyhtiö Nordkalkin ja hissiyhtiö KONEen kanssa selvitetty kaivosmuseon kehittämisen edellytyksiä, niin että kaikkien osapuolten toiminta voi kehittyä samassa kohteessa, hyvässä yhteistyössä ja ennen kaikkea turvallisuus huomioiden.

-Elämyskaivos nivoutui uskomattoman hienoksi kokonaisuudeksi. Vastaavaa ei ole missään, tiivistää Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala ajatuksensa.

Sisältöjen lisäksi Elämyskaivoksen aukioloajat laajentuvat, ja Elämyskaivokselle kuljetaan uutta tieyhteyttä pitkin (os. Kuilukatu 42). Kuilukadulle on valmistunut myös uusi vierastupa. Elämyskaivos on avoinna ympäri vuoden. Elämyskaivoksessa sijaitsee myös ainutlaatuinen juhlatila Tytyrisali, joka on vuokrattavissa tilaisuuksia varten ympäri vuoden.

kaivos8.jpg

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi monipuolista ohjelmaa Lohjalla

suomi.jpg

Leena-Maija Halinen (vas), Pauli Tamminen, Irene Äyräväinen ja Kalle Ryökäs kertoivat, että juhlavuoden kunniaksi järjestetään ohjelmaa ympäri Lohjaa.

 

Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa on Lohjalla pohdittu kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä, johon kuuluu mm. viranhaltijoita ja valtuustoryhmien puheenjohtajia. Myös asiantuntijoita ja yrittäjiä on kuultu.

-Ohjelmasta rakentui monipuolinen ja siitä löytyy jokaiselle jotain, kertoo työryhmän puheenjohtaja Irene Äyräväinen.

Juhlavuoden teemana on yhdessä tekeminen.

-Toiveena on, että eri ihmisryhmät ja ihmiset hakeutuisivat yhteen ja saisivat yhdessä aikaan jotain, joka lisää yhteneväisyyden tunnetta, Äyräväinen kertoo.

Virallisia Suomi 100 -tapahtumia on ympäri Lohjaa yhteensä 47, joista iso osa sijoittuu Sammattiin.

-Sammatissa on myös perustettu Sammatti 2017 ry, kertoo Lohjan kaupungin kulttuurituottaja Kalle Ryökäs.

Sammatissa järjestetään mm. Sampojuhlat 2.7. ja kansanmusiikkitapahtuma Sammon taonta 8.7.

Juhlavuoden monipuoliseen ohjelmaa kuuluu mm. tapahtumia, musiikkia, näyttelyitä, teatteria ja perinteitä, kuten ruisleivän valmistusta (R&R ruis & riihi -hanke).

-Hankkeessa opetellaan perinteisen ruisleivän valmistusta kylvöstä lähtien, kertoo Ryökäs.

Tapahtumia on pitkin vuotta eri puolilla Lohjaa. Esittelemme seuraavassa muutamia niistä.

 

Monikulttuurisuutta, konsertteja ja suunnistusta

Lohjan Monitoimikeskus järjestää 10.5. Lohjan Museolla monikulttuurisuustapahtuman.

-Lähdimme yhdessä vapaaehtoisten kanssa miettimään, miten voimme osallistua juhlavuoteen yhdessä tekemisen teeman kautta, kertoo järjestökoordinaattori Jana Sassakova Lohjan Monitoimikeskuksesta.

Tapahtuman teemana on Suomi uutena kotimaana ja ohjelmassa on mm. juhlapuheita, tanssia, kansainvälisen kuoron esiintyminen sekä teatteria kotoutumisesta ja sen herättämistä tunteista ja haasteista.

-Monelle suomalaiselle prosessi ei ole tuttu, joten haluamme tuoda sitä esille positiivisesti, Sassakova kertoo näytelmästä.

Lohjan alueen kuorotkin yhdistävät voimansa juhlavuoden kunniaksi ja järjestävät yhteensä yhdeksän konserttia ympäri Lohjaa. Joukosta löytyy myös lapsikuoron konsertti.

-Lohjalla on noin 20 kuoroa ja kaikki osallistuvat kuorotapahtumiin. Järjestämme kaksi pääkonserttia, joista toinen on viihteellinen ja toinen kirkkokonsertti sekä keväällä ja syksyllä keskiviikkoisin pienempiä kuorotapahtumia, kertoo Pauli Tamminen.

Seuraava kuorotapahtuma on luvassa 23.4.

Sprinttisuunnistuksen maailman cupin osakilpailu järjestetään Lohjalla 25.5.-28.5. Kilpailun välipäivänä kilpailijoita on kutsuttu suunnistamaan Tytyrin kaivosmuseoon.

-Tietääkseni missään muualla maailmassa ei ole järjestetty vastaavaa, eikä missään muussa suunnistuskilpailussa ole ollut kypäräpakkoa, toteaa Harri Hollo Kisakallion Urheiluopistosta, joka toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.

 

Teatteria, historiaa ja juhlia

Teatteritarjontaa edustaa Lohjan Teatterin fantasiamusikaalin Hiidenkartanon arvoitus, joka on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Juhlavuoden kunniaksi 7-luokkalaisille tarjotaan mahdollisuus nähdä musikaali maksutta. Musikaali saa ensi-iltansa 1.4.

Marraskuussa on luvassa Stop! Kohtaa menneisyytesi -näyttely Lohjan pääkirjaston Linderinsalissa. Näyttelyyn valittiin Lohjalta paikka, johon liittyy paljon muistoja ja kohtaamisia. Sellainen on Lohjan tori eli luvassa on ”toristoori”, joka esittelee torin historiaa ja tarinoita torilta.

-Näyttelystä löytyy mm. mielenkiintoisia suomalaisuuden ikoneja. Lohjalaiset ovat osa Suomen suurta tarinaa, ja haluamme kertoa siitä. Jokainen voi peilata omiakin muistojaan näyttelyn kautta, kertoo museoamanuenssi Leena-Maija Halinen Lohjan Museosta.

Juhlavuosi huipentuu joulukuussa, jolloin järjestetään 2.12. Suomi 100 -kansalaisjuhla. Kyseessä on Tennarissa pidettävät tanssiaiset, joihin kutsutaan kaikki lohjalaiset. 6.12. juhlistetaan Suomen itsenäisyyttä niin Laurentius-salin pääjuhlassa kuin aluetoimikuntien omissa juhlissa ympäri Lohjaa. Juhlia on tarkoitus yhdistää videoyhteyden avulla.

Juhlavuoden tapahtumista löytyy tarkempi ohjelma Lohjan kaupungin verkkosivuilta, Facebookista nimellä Suomi 100 Lohja ja valtakunnalliselta Suomi 100 -sivustolta. 

Lohjan seurakunnalle kuuluu hyvää

piispa_0.jpg

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma (vas) ja Lohjan seurakunnan kirkkoherra Juhani Korte.

 

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma vieraili viime viikolla Lohjan kantaseurakunnassa ja kaikissa alueseurakunnissa piispantarkastuksen merkeissä. Luoma tapasi vierailullaan mm. seurakuntien henkilöstöä ja eri sidosryhmien edustajia. Tarkastus oli myös seurakuntalaisille tuhannen taalan paikka käydä tarkastamassa piispa, kuten Lohjan seurakunnan kirkkoherra Juhani Korte muotoilee. Seurakuntalaisia piispa on tapasikin mm. vanhainkodeissa.

Edellisestä piispantarkastus tehtiin Lohjalla vuonna 2002. Piispantarkastuksessa tarkastellaan seurakunnan nykytilannetta ja etsitään uusia ratkaisumalleja muuttuvan ympäristön tarpeisiin. Piispantarkastuksella on kirkkolain mukaan sekä tavoitteellisen toiminnan vahvistamiseen että laillisuusvalvontaan liittyvä tehtävä.

-Seurakunnassa vieraillaan siis katsomassa, että kaikki on kunnossa, kysymässä, mitä teille kuuluu ja miten me tuomiokapitulissa voimme olla teille avuksi, Luoma selventää.

-Piispantarkastuksen näkyvin osa on tämä viikon vierailupätkä, mutta koko prosessi kestää pari vuotta, hän jatkaa.

Lohjan seurakunnalle vaikuttaa kuuluvat pääsääntöisesti hyvää.

-Perusasiat ovat kunnossa ja henkilöstö tietää, mitä tekee ja miksi. Työn tekemisen rakenteeseen toivotaan kuitenkin selkeyttä, kuten työajattoman työn rajaamiseen, Luoma kertoo.

-Seurakunnilla on tieto ja avaimet asioiden ratkaisuun, mutta mietimme niitä yhdessä, hän toteaa.

Myös yhteiskunnan muutokset tuovat omat haasteensa, esimerkiksi sote-uudistus luo painetta diakoniatyöhön.

Yksi iso seurakunta

Luoma toteaa, että Lohjan seurakunta on suuri niin alueellisesti kuin henkilöstömäärältäänkin. Sekä huolen että ilon aiheita ovat Lohjan seurakunnassa aiheuttaneet etenkin kuntaliitokset.

-Se vaikuttaa edelleen, kun pitkään itsenäisinä toimineet seurakunnat ovat nyt osa yhtä isoa seurakuntaa. Seinäjoella olen ollut mukana käymässä läpi samanlaista tilannetta ja siellä ilmeni aivan samoja huolia ja iloja, Luoma kertoo.

Kysymys on pitkälti identiteetistä.

-Moni ajattelee niin, että menköön kunta, kunhan seurakunta jää. Seurakunta on ollut täällä jo ennen kunnallishallintoa, joten se voi olla paikkakuntalaisten identiteetille merkittävä asia, Luoma sanoo.

-Monelle on tärkeää, että oman seurakunnan nimi säilyy. Seurakunta on tänä päivänäkin määrittävä tekijä, toteaa myös Korte.

Lääkkeeksi asiaan piispa tarjoaa avointa vuorovaikutusta, keskustelua ja aikaa. Kirkon merkitys näkyy myös siten, että moni kääntyy seurakunnan puoleen elämän kriisitilanteissa.

-Toivon, että osaamme pitää asiamme niin esillä, että ihmiset tietävät, mitä annettavaa meillä on, Luoma toivoo.

Tasa-arvoinen avioliittolaki ja kirkko

Myös tasa-arvoinen avioliittolaki nousi esiin keskustelussa.

-Uusi tilanne on ilman muuta haaste. Tämä haaste tulee ennen kaikkea siitä, että kirkon ja muun yhteiskunnan käsitys avioliitosta on ollut pitkälti samanlainen tähän asti. Nyt on nähtävissä kahtia jakoa kansakunnassa. Ihmettelen kuitenkin sitä, että vasta nyt kirkolliskokoukseen on tullut ensimmäinen ehdotus, että asiaa käsiteltäisiin laajamittaisesti, Luoma sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka keskustelu on nyt siirtynyt kirkon piiriin, ei esimerkiksi aito avioliitto -aloite ollut kirkon tekemä. Asian prosessointi kirkon piirissä tulee viemään aikaa.

-Esimerkiksi Norjassa tasa-arvoinen avioliittolaki tuli yhteiskunnan puolelle jo vuonna 2009, mutta kirkolliskokouksessa siitä tehtiin päätös vasta viime vuonna. Asialle pitää antaa aikaa meillä Suomessakin, Luoma sanoo.

Hän toteaa, että uusi avioliittolaki on kuitenkin otettu yllättävän luontevasti vastaan kirkon työntekijöiden parissa. Luoma veikkaa myös, että jossain vaiheessa tasa-arvoinen avioliittolaki tavoittaakin myös kirkon.

-Jos yleismaailmallisia trendejä seuraa, on todennäköistä, että meilläkin jossain vaiheessa vihitään kirkossa samaa sukupuolta olevia.

Hän toivoo kuitenkin, että asia etenee asiallisen keskustelun kautta.

-Se ei edistä keskustelua, jos papit alkavat mennä omia oikopolkujaan. Piispakaan ei voi antaa lupaa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen, vaan siihen tarvitaan kirkolliskokouksen päätös, Luoma selventää.

Palveluohjauksen avulla oikea apu yhdellä yhteydenotolla

DSC_0036_0.jpg

Palveluohjaajat Henrietta Ahlapuro-Hiekkavuo (vas) ja Noora Ehrström, etsivä nuorisotyöntekijä Janne Järvelä sekä verkkonuorisotyön hanketyöntekijä Ilkka Kilponen.

 

Lohjan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on panostettu matalan kynnyksen palveluohjauksen kehittämiseen. Kehittämistyön tuloksena syntyivät sähköinen pyydä apua -yhteydenottoväylä, puhelinpalvelu, perheohjaajan avovastaanotot sekä nuorille suunnattu chat-palvelu.

-Palveluohjaus kehittyi osittain hankkeiden kautta, mutta siitä on tarkoitus tulla pysyvä palvelumuoto. Lisäresursseja sen toteuttamiseen ei ole käytetty, vaan jokainen on ollut tässä mukana oman työnsä ohessa, kertoo Lohjan perhekeskuksen päällikkö Eija Tommila.

Palveluihin voi olla yhteydessä lapsi, vanhempi, läheinen tai nuori missä tahansa itseä askarruttavassa asiassa. Joku kaipaa tukea vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, joillakin arki ei suju ja tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Nuorilla taas voi olla monenlaisia kasvun ja elämän haasteita. Asiaan kuin asiaan pyritään löytämään yhdessä ratkaisu.

-Asiakkaan pompottamisesta luukulta toiselle on puhuttu paljon. Näillä palveluilla pyrimme nyt siihen, että avun saa yhdeltä henkilöltä. Ongelmat ovat voineet kasautua, eikä enää tiedä, mihin niistä pitäisi hakea apua. Kun yhdelle ihmiselle voi kertoa kaiken, palveluja on helppo lähteä kasaamaan, sanoo etsivä nuorisotyöntekijä Janne Järvelä.

 

Selvä reitti palveluviidakon halki

Kaikki aiemmat palvelut toimivat, kuten tähänkin asti, mutta palveluohjaus tarjoaa lisäavun, jos tuntuu siltä, että laajasta palvelutarjonnasta on vaikea löytää oikeaa paikkaa tai palvelua, johon ottaisi yhteyttä.

-Palvelut ovat moninaistuneet paljon viimeisen viidentoista vuoden sisällä, eikä palveluviidakosta ole välttämättä helppo löytää oikeaa palvelua ongelmaansa. Palvelut ovat osittain edelleen myös hajallaan, Tommila toteaa.

-Ennen ei ole ollut tällaista palvelua, että asiansa voi kertoa yhteen numeroon soittamalla ja me etsimme oikeat palvelut asiakkaalle, sanoo palveluohjaaja Noora Ehrström.

Palveluohjauksen tavoite on olla helposti saatavilla ja tarjota apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasaantuvat ja kynnys lähteä palveluiden piiriin kasvaa.

-Asiakkaan ei tarvitse itse soitella moneen paikkaan, vaan me etsimme hänelle oikeat palvelut. Esimerkiksi perhetyössä olemme huomanneet, että kun arjessa on paljon muutakin touhua, asiakkaalle on raskasta, jos hän joutuu selittämään saman asian yhä uusille ihmisille. Kaikki eivät jaksa siksi olla yhteydessä. Ongelmat kuitenkin jäisivät sitä pienemmiksi, mitä aiemmin niihin tartutaan, kertoo palveluohjaaja Henrietta Ahlapuro-Hiekkavuo.

-Myös päällekkäisyyttä saadaan pois, kun yksi ihminen koordinoi asiakkaan asiaan, toteaa Ehrström.

 

Apua lapsille ja vanhemmille

Puhelinpalvelu avattiin 15.3. Kun jättää vastaajaan yhteystietonsa, yksi soitto riittää, vaikka puhelimeen ei heti vastattaisikaan. Kyseessä ei ole päivystys, vaan yleiset päivystyspalvelut

toimivat entisellään. Vastaamisessa saattaa kestää pari päivää, ja oikean avun hakeminenkin ottaa aikansa.

-Pyrimme vastaamaan 1-3 päivässä, mutta soitto takaisin voi tulla jo vaikka kymmenen minuutinkin kuluttua. Viestin voi jättää milloin tahansa, Ehrström sanoo.

Pyydä apua -nappi on löytynyt verkosto jo kuukauden päivät ja kysymyksiäkin on jo saatu.

Kerran kuussa eri puolilla Lohjaa toimii myös perheohjaajan avovastaanotto, jonne voi mennä keskustelemaan kasvotusten ilman ajanvarausta. Vastaanotot järjestetään neuvoloissa, mutta sinne ovat silti tervetulleita nuorista aikuisiin kaikki muutkin kuin neuvolan omat asiakkaat.

 

Chatin kautta vastauksia nuorten pulmiin

Tässä kuussa on auennut myös chat-palvelu nuorilohja.fi-sivustolla. Chat on auki ma-to kello 14-16 ja pe kello 13-15. Viestin voi jättää muuhunkin aikaan.

-Nuori voi kysyä siellä anonyymisti asioita, jos tarvitsee apua tai tulla muuten vaan juttelemaan. Palvelussa voi kysyä luottamuksellisesti sellaisiakin asioita, joita ei uskalla ottaa esiin omalla nimellä. Jos asioita haluaa purkaa jollekin, mutta ei esimerkiksi omille vanhemmille, voi jutella meille, kertoo verkkonuorisotyön hanketyöntekijä Ilkka Kilponen.

-Etsimme nuorelle myös jatkopalveluja, jos hän haluaa. Harjulaan aukeaa syksyllä nuorisokeskus ja chat tulee olemaan myös yksi sen työvälineistä, Kilponen sanoo.

Palvelun avulla on tarkoitus tavoittaa yhä useampi nuori, sillä nuorista vain 5-10% käy esimerkiksi nuorisotiloissa. Nuorten lisäksi chatiin ovat tervetulleita juttelemaan myös esimerkiksi heidän vanhempansa.

-Yhteydenottoja tulee myös huolestuneilta isovanhemmilta, kertoo Järvelä.

Ylipäätään ei ole rajattu, kuka voi ottaa yhteyttä minkäkin väylän kautta.

-Perheen äiti voi esimerkiksi soittaa ja kertoa, että hänellä on hyvin eri-ikäisiä lapsia ja kaikille tarvittaisiin jonkinlaista apua. Etsimme sitten sopivan avun, Järvelä sanoo.

 

Palveluohjaus jalkautuu tulevaisuudessa

Se, että uudet palvelut saavuttavat käyttäjänsä vie aikaa, mutta palveluohjaukselle uskotaan olevan tarvetta, sillä asiakas ja palvelu eivät ole aina kohdanneet toivotulla tavalla.

-Palveluohjausta on hankkeiden kautta mallinnettu myös muissa kunnissa, sillä ongelma on ollut ammattilaisten tiedossa. Seuraamme nyt tarkkaan tätä ja kehitämme eteenpäin, Tommila sanoo.

-Ikähelppi on vastaavanlainen palvelu ikäihmisille. Vuosi meni ennen kuin ihmiset löysivät sen, mutta nyt siellä on jo jonoa, Tommila jatkaa.

Hän kertoo, että tulevaisuudessa palveluohjauksen on tarkoitus myös jalkautua sinne, missä ihmiset liikkuvat eli esimerkiksi kauppakeskuksiin.

Kehitettävää riittää aina, mutta Tommila toteaa, että paljon on onnistuttu tekemään oikein tähänkin asti, sillä esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lähtenyt Lohjalla laskuun.

 

Pyydä apua -nappi: www.lohja.fi/pyyda-apua

Puhelinpalvelu 044 369 1200

Chat: www.nuorilohja.fi

Avovastaanotot: Mäntynummen neuvola 3.4. ja 5.6. klo 12-14, Virkkalan neuvola 8.5. ja 12.6. klo 12-14, Aurlahden neuvola 24.3., 21.4., 19.5. ja 16.6. klo 10-12 ja Sammatin neuvola 30.3. ja 27.4. klo 12-14.

Asiakkaiden toiveita tulevaisuuden Neidonkeitaasta

Virkistysuimala Neidonkeidas on kävijämäärältään yksi Suomen suosituimmista uimahalleista. Suosion toinen puoli on kuitenkin ahtaus, joten Neidonkeidas kaipaa muutosta. Kehitystyö aloitettiin kysymällä asiakkailta, millaisen he haluaisivat tulevaisuuden Neidonkeitaasta.

ui.jpg

Neidonkeitaaseen kaivataan kipeästi lisää tilaa esimerkiksi vesiliikuntalajien harrastamiseen. (Kuva: Neidonkeidas)

 

Neidonkeitaan asiakkaat pääsivät osallistumaan uimahallin tarveselvitykseen viime syksynä Laurea Lohjan Startup Yrityslabran opiskelijoiden toteuttamien kyselyjen ja pajojen kautta. Tulokset ovat nyt valmiina. Niistä selvisi esimerkiksi, että Neidonkeitaasta ei haluta kylpylää, vaan kylpylämäinen uimahalli, jonne tullaan ennen kaikkea viihtymään ja rentoutumaan, eikä suorittamaan.

-Lohjalaisia varten ja heidän toiveitaan kuunnellen Neidonkeidasta pitää päivittää, toteaa Lohjan Liikuntakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Markku Saarinen.

-Yhteiskunnassa on alkanut nousta pinnalle asukkaiden kuunteleminen ja avoin keskustelu. Uimahallin kehittämisessäkin heitä haluttiin kuulla avoimesti. Saimme aika jalat maassa olevia ideoita, toteaa aluejohtaja Mika Kortelainen Laureasta.

 

Ulkoallas, teemapäiviä, saunamaailma...

Eri-ikäiset vastaajat toivoivat hiukan eri asioita, mutta kokonaisuudessaan paljon kannatusta saivat mm. saunamaailma, 50 metrin uima-allas, ulkoallas, eriytetyt harrastuspaikat eri toiminnoille, rentoutumisalue sekä ulkoliikuntamahdollisuuksien kehittäminen uimahallin ympärille. Uimahallin yhteyteen toivottiin kahvila-ravintolaa, hierojaa ja kuntosalia. Moni haluaisi myös, että harjulta järvelle aukeava maisema hyödynnettäisiin. Myös erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä ehdotettiin, kuten tropiikkiuintia sekä kynttilä- ja kuunvalouinteja. Yksittäisten ideoiden joukossa mainittiin myös mm. liikuntarajoitteisten helppo pääsy muihinkin kuin terapia-altaaseen sekä järjestelmä, josta voisi katsoa ennen uimahallille lähtöä, onko siellä sillä hetkellä hyvin tilaa.

Tilaa tarvitaan kipeästi mm. uimaopetukseen. Uimakouluja toivottiin kyselyssäkin lisää.

-Esimerkiksi illat olisivat hyvää aikaa uimakoulun järjestämiseen, mutta se ei onnistu, koska silloin lastenallas on muutenkin aivan täynnä. Emme voi päivälläkään ottaa isoja ryhmiä kerralla vastaan, kertoo uimaopettaja Mari Levänen.

Tavoitteena on saada myös nuoret innostumaan uimahallista.

-Keski-Euroopassa nuoret ovat yksi uimahallien merkittävimmistä käyttäjäryhmistä, mutta Suomen uimahalleista he puuttuvat pitkälti. Voisiko digitalisaatiosta olla apua tähän, pohtii Lohjan Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Vienonen.

DSC_0017_0.jpg

Laurean aluejohtaja Mika Kortelainen avasi asiakaskyselyn tuloksia.  

 

Neidonkeidas on asiakkailleen tärkeä

Vienonen toteaa, että Neidonkeidas on muodostunut brändiksi ja sen merkitys lohjalaisille on suuri. Lisäksi Neidonkeitaaseen saapuu uimareita myös muilta paikkakunnilta.

-Nykyiset palvelut ja toiminnot ovat saaneet kiitosta. Asiakkaille on jäänyt hyvä mieli ahtaudesta huolimatta, Vienonen kertoo tyytyväisenä.

Asiakkaat lähtivät innolla vastaamaan myös kyselyyn.

-Ajattelimme, että vastauksia tulisi ehkä 200-300, mutta Neidonkeitaan tärkeys asiakkailleen näkyi myös vastausten määrässä; yhteensä niitä tuli 749 kappaletta, kertovat Vienonen ja Kortelainen.

Saarinen kiittää etenkin Lohjan kaupungin johtoa siitä, että Neidonkeidasta ollaan nyt kehittämässä.

-Kaupungin nykyjohto on rohkaissut kehittämisessä ja näyttänyt sille vihreää valoa. Ilman heidän positiivista asennettaan, asia ei olisi nyt näin pitkällä. Tavoitteena on, että Lohjalla liikkuvat kaikki, painottaa Saarinen.

 

Kohti käytännön toimia

Kun toiveet ovat selvillä, on toiminnan vuoro.

-Kuntalaisten näkemykset luovat tarveselvitykselle selvän pohjan, jota täydennetään ammattilaisten näkemyksillä. Seuraavaksi tehdään tekninen tarveselvitys. Lisäksi on käynnistetty kiinteistön kuntotutkimus. Tarveselvityksen on tarkoitus valmistua kevään aikana ja sitten se viedään uusien päättäjien hyväksyttäväksi, Vienonen kertoo.

-Tarpeet tulee katsoa sen mukaan, että muutokset kantavat taas seuraavat parikymmentä vuotta eteenpäin, painottaa Saarinen.

-Apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi digitalisaatiota ja sen keinoja perustilojen muuntelussa eri tarkoituksiin, Vienonen lisää.

Moottoritieliittymiä halutaan kehittää Lohjalla

DSC_0869.JPG

Panostaminen E18-moottoritien liittymien kehittämiseen nähdään tärkeänä etenkin, kun liikenne suuntautuu Helsingistä entistä enemmän Turkuun päin.

 

E18-moottoritien liittymien kehittämistä pohdittiin Moottoritie on kuuma -hankkeen loppuseminaarissa viime viikolla. Kuusi kyseisen moottoritien liittymistä sijaitsee Lohjalla ja jokaista niistä halutaan kehittää. Seminaarissa suunnitelmia esitteli Lohjan kaupungin kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku.

-Olemme miettineet, millainen toiminta sopisi minkäkin liittymän alueelle, hän sanoo.

Karnaisten liittymää aiotaan kehittää matkailun, virkistäytymisen ja ulkoilun merkeissä, Muijalaan kaavaillaan yrityspuistoa ja Lempolaan sopisi esimerkiksi iso kauppa. Nummelle sopisivat erilaiset maaseutupalvelut, kuten kotieläinpuisto tai paikallisten tuottajien lähiruokamyynti. Haarjärven liittymän ympäristössä taas on tilaa ja varaa äänekkäämmällekin toiminnalle, kun taas Hevoskallion liittymä soveltuisi logistiikkakeskukseksi.

 

Ihmiset pitää saada pysähtymään

-Sijainti on tärkein liiketoiminnan edellytys, mutta ihmiset pitää saada myös pysähtymään. Helsingistä lähdettyä Karnaisissa on ensimmäinen selkeä huoltoasema, joka näkyy moottoritielle. Se on tuhannen taalan paikka, toivon, että polttoaineenjakelu säilyy siellä. Lempolassa taas moottoritielle ei näy muuta kuin tienviitta, jossa lukee Lohja. Lempolaa pitäisikin kasvattaa kohti moottoritietä, sanoi toimitusjohtaja Jukka Laurila Kiinteistötoimisto Jukka Laurila Oy:stä.

Myös toimitusjohtaja Eero Hettula Länsi-Uudenmaan kauppakamarista painotti etenkin Karnaisten liittymän kehittämistä.

-Siellä on jo nyt hyvä ABC-huoltoasema, johon voisi tukeutua enemmänkin. Kehittämistä voi pohtia Kisakallionkin osalta. Kyseinen alue pystyy erottumaan järven läheisyyden vuoksi monista muista myös asuntokaupassa, Hettula pohti.

Liittymien suunnitelmia viedään eteenpäin vaiheittain ja suunnitelmissa huomioidaan myös mahdollinen junaradan rakentaminen alueelle.

-Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu, vaan kehittämistä voidaan pohtia yhdessä. Resurssit eivät myöskään riitä kaikkeen kerralla. Kehittäminen edellyttää esimerkiksi paljon maahankintoja, kertoi Iso-Markku.

Keskustelussa nousi esiin myös yhteistyö Vihdin kanssa.

DSC_0034.jpg

Lohjan kaupungin kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku esitteli eri liittymiä varten tehtyjä suunnitelmia. E18-moottoritien liittymistä kuusi sijaitsee Lohjalla. 

 

Keskeinen sijainti on Lohjalle eduksi

Seminaarissa oltiin vahvasti sitä mieltä, että moottoritieliittymien kehittämiseen kannattaa panostaa, koska Lohja sijaitsee keskeisessä paikassa.

-Kaikkien mittausten mukaan Turun seutu on lähtenyt kasvuun. Se on meidän kannalta hyvä. Helsingissä on mennyt aina hyvin ja liikenne on suuntautunut sieltä Tampereelle. Nyt se alkaa suuntautua myös Turkuun, joten on oleellista miettiä, miten väyliä kehitetään, perusteli Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

-Mielikuva on se, että moottoritietä mennään Lohjan ohi, mutta siinä on myös aikamoinen mahdollisuus, jos pienikin määrä moottoritien käyttäjistä kääntyisi Lohjalle, Sivula jatkoi.

Laurila puolestaan muistutti, että E18 on merkittävä väylä myös laajemmin ajateltuna, koska se sijaitsee Tukholma-Pietari välillä. Moottoritien tuntumassa kulkevat myös valtatiet 2 ja 25. Kasvu tarkoittaa mm. uusia yrityksiä. Yrityksien saaminen Lohjalla taas riippuu siitä, haluavatko yrittäjät asettua tänne. Heitä varten saatavilla pitää olla esimerkiksi sopivaa työvoimaa, hyvät liikenneyhteydet, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, sekä toimivat palvelut, kuten koulut ja päiväkodit, jotta arki toimii sujuvasti. Yrittäjät tarvitsevat yrityksilleen myös valmiita tontteja, joille voi alkaa rakentaa. Valmis tontti houkuttelee enemmän kuin kuusimetsä, kuten seminaarissa todettiin.

-Pitää ajatella etukäteen ja investoida, silloin rahat tulevat jälkikäteen. Muuten voi olla, että ne eivät tule lainkaan, totesi Sivula.

Lohjan kaupunki etsii ikääntyneiden perhehoitajia

Lohjan kaupungin perusturvalautakunta hyväksyi perhehoidon toimintaohjeet tavoitteena mahdollistaa ikääntyneiden perhehoidon käynnistyminen Lohjalla. Ikääntyneiden perhehoitajia on jo muutamia, mutta erityisesti kiertäviä perhehoitajia tarvitaan. Perhehoidon kehittäminen ja laajentaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Voisitko sinä olla etsimämme henkilö?

Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka antaa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitolaissa tarkoitettua perhehoitoa kodissaan tai hoidettavan kotona joko pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien henkilöiden kanssa, mutta toki se voi olla myös osapäiväistä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

 

Ennakkovalmennus käynnistymässä Järvenpäässä

Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään. Kunta järjestää perhehoitajan tehtävää harkitseville ennakkovalmennuksen joko omana toimintana tai esimerkiksi yhteistyössä muiden kuntien tai oppilaitosten kanssa. Lohjalla pyrimme tekemään valmennuksen järjestämisesä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Lähin valmennus on alkamassa 6.4.2017 Järvenpäässä, johon voimme lähettää soveltuvia perhehoitajaksi haluavia.

Valmennuksen käynnistymisvaiheessa ei tarvitse tietää tai olla varma halustaan tai kyvyistään ikäihmisten perhehoitajan tehtävään. Valmennuksessa saadut tiedot perhehoitajan tehtävästä auttavat tietoisen päätöksen tekemisessä ryhtymisestä perhehoitajan tehtävään.

Mikäli kiinnostuit ja pohdit, voisiko tämä olla sinun työtäsi tulevaisuudessa, ota rohkeasti yhteyttä!

Yhteyshenkilö: Marja-Liisa Karjalainen, palveluohjauksen päällikkö, Lohjan kaupunki,  puh. 050 548 1147

 

Lohjan kaupungille chat-palvelu

Lohjan kaupunki on ottanut chat-palvelun käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi. Lohjan kaupungin nettisivuilta Chat-palvelua klikkaamalla asiakkaat tavoittavat kaupungin yleisen asiakaspalvelun, matkailun, nuorisopalvelun ja yrityspalvelun henkilöstön. Chat-palvelu toimii puhelin-, tiski- ja sähköpostipalvelun lisäksi yhtenä asiakaspalvelun työvälineenä.

Lohja.fi-sivuilta asiakkaat pystyvät valitsemaan yleisen asiakaspalvelun tai yrityspalvelun. Visitlohja.fi-sivuilta asiakkaat saavat vastauksia matkailun ja vapaa-ajan kysymyksiin. Nuorisopalvelun henkilöstö puolestaan vastaa nuorilohja.fi-sivuilla. Yleinen asiakaspalvelu ja matkailun chat ovat avoinna asiakaspalvelun aukioloaikoina, nuorisopalvelun chat iltapäivisin. Yrityspalvelun chatin aukiolo vaihtelee päivittäin. Mikäli chat on kiinni, voi sitä kautta jättää kysymyksen asiakaspalvelijalle ja siihen vastataan sähköpostilla heti palvelun seuraavan kerran avautuessa.

Chat-palvelun on tuottanut Lohjan kaupungille Ninchat. Chat on otettu käyttöön neljän eri toiminnon sivuilla puolen vuoden kokeilujaksoksi, mutta tarkoitus on, että tulevaisuudessa vastaavanlainen palvelu laajenee myös kaupungin muihin toimintoihin tarpeen ja resurssien mukaan.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset