Uutiset

Mainos

Esisopimus Luksian ja Harjun koulun vaihtokaupasta

valt_0.jpg

Vanhan valtuuston viimeinen kokous pidettiin Päiväkummussa.

 

Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 17.5. Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppaa. Valtuusto päätti hyväksyä Luksian koulutuskuntayhtymän ja Lohjan kaupungin välisen esisopimuksen kiinteistöjen luovuttamisesta vaihtona. Asia jakoi valtuutettujen mielipiteitä.

Sosiaalidemokraattien valtuutettu Markku Saarinen esitti asian pöydällepanoa, koska hän pitää koulujen vaihtoa kaupungin edun vastaisena.

-Tavoite ja tahtotila on varmasti ollut vilpitön yhdessä Lohjan historian suurimmassa ja kauaskantoisimmassa kouluasiassa. Asian valmistelu on edennyt lähtöasemaltaan lohjalaisena kaupunkijunana, jonka kyytiin pääsivät alussa kaikki halukkaat kuntalaiset, mutta kun vauhti kiihtyi luotijunan nopeuteen, niin mukana eivät olleet enää pääteasemalle tultaessa kuin ne, jotka uskovat tämän esityksen olevan paras mahdollinen. Matkan aikana vauhdin kasvaessa kuntalaisten osallistumista ei juurikaan enää toivottu, ainakaan niiltä, jotka ovat jo eläkeikäisiä ja ovat tehneet ammattiuransa opetustoimen palveluksessa, Saarinen sanoi.

-Helmikuussa 2016 sivistystoimi esitti valmistelunsa tausta-aineistossa Anttilan ja Harjun yläkoulujen keskittämistä Harjun koulun tontille. Toukokuussa 2016 valtuusto teki yksimielisen päätöksen siitä, että Luksian on ostettava Harjun koulu. Silloin oli vahva tahtotila siitä, että valtuusto ei halua vaihtaa ”tervettä” Harjun koulua Nummentien, huhujen mukaan ”epäterveeseen” kiinteistöön. Perusteluina ostolle oli myös tuloja kaupungille. Nyt esitetään kuitenkin vaihtokauppaa. Millä valtuutuksella kouluverkkotyöryhmä aloitti vaihtokauppavalmistelut vastoin valtuuston voimassaolevaa päätöstä Harjun koulun myymisestä, ei vaihtamisesta? Saarinen kysyi.

-Pohjaesityksen taakse sisältyy paljon vastaamattomia kysymyksiä ja valmisteluvajetta. Kaupungilla ei ole mitään suunnitelmaa Nummentien kiinteistön käytöstä. On selvää, että Luksialle sopii hyvin saada Harjun koulu integroitumaan olemassa olevaan kampukseen täydennyksenä, mutta siitä huolimatta olisin halunnut nähdä ja kuulla ihan rehellisesti nykyisen yläkouluverkon toimivuuden arvioinnin ja tulevaisuuden kuvan. Pohjaesityksen hyväksyminen käynnistää todella mittavat koulurakennuskohteet, Laurentiustalon rakentaminen 900 oppilaalle ahtaalle paikalle, Ojamon koulun laajennus 700 oppilaan yhtenäiskouluksi ja Järnefeltin koulun tarpeet.
Vihreiden valtuutettu Paula Nordström oli samoilla linjoilla.

-Molemmissa rakennuksissa on rakenteellisia ongelmia. Ilman isoa remonttia kumpikaan ei sovellu enää kauaa siihen käyttöön, mihin ne on suunniteltu. Kaupungilla ei ole Luksian kiinteistölle järkevää käyttöä, ja Harjua tarvitaan vielä niin kauan, että saamme muut koulurakennuksemme kuntoon. Vasta sen jälkeen on vaihtokauppojen aika, Nordström totesi.

-Tässäkin salissa on kuultu, että Luksia kyllä haluaa jatkossakin toimia sekä Lohjan että Vihdin kampuksillaan ja tarjota alueemme nuorille keskiasteen opetusta ajanmukaisissa tiloissa. Kyllä Luksia haluaa. Ehdin ennen tätä nyt päättyvää valtuustokautta istua Luksian hallituksessa kahdeksan vuotta. Tuolloin Luksia joutui muistaakseni kolme kertaa antamaan Opetusministeriölle selvityksen siitä, miksi emme halua fuusioitua Omniaan. Ei ole välttämättä meidän käsissämme, onko Lohjalla ammatillista koulutusta vai ei. En usko, että Espoossa monella eri kampuksella sijaitseva suuri koulutuskuntayhtymä haluaisi kehittää sekä Vihdin että Lohjan kampuksia ja ylläpitää pirstaleista kiinteistömassaa. Niinpä meidän on viisainta tehdä itse hyviä päätöksiä, jotta nuoremme voivat jatkossakin opiskella kotipaikkakunnallaan.

-Tarvitseeko Lohja Luksia Nummentien kiinteistöjä? Niissä kaikissa on paljon vikaa. Rakennukset ovat hyvällä paikalla, mutta esimerkiksi mahdollinen rata asemineen on vielä vain pilke virkamiehen silmäkulmassa, Nordström kysyi.

Saarisen esitystä ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana. Meidän Lohjan valtuutettu Hannele Maittila puolestaan uusi kaupunginhallituksessa tekemänsä vastaesityksen, että esisopimusta ei uusita lainkaan. Valtuutetut Pekka Ilmarinen ja Toni Hägg kannattivat vastaesitystä, joten asiasta äänestettiin. Vastaesitys hävisi äänin 43 – 7 (1 tyhjä).

Palveluliikenteen ilmainen matkustusviikko

Lohjan kaupunki haluaa saada palveluliikenteen tutuksi kaikille sen vaikutuspiirissä asuville kaupunkilaisille ja tarjoaa viikon 22 (30.5. - 2.6.2017) kuljetukset ilmaiseksi kaikille käyttäjille.

Lohjalla liikennöi neljänä päivänä viikossa matalalattiainen palveluliikenteen auto, joka on kaikille avointa joukkoliikennettä. Autolla palvellaan asiointiyhteyksiä Lohjan keskustaan mm. Jantoniemestä, Keskilohjalta, Lehmijärveltä, Paunista, Mynterlästä ja Lohjansaaresta. Lisäksi palveluliikenteellä pääsee Lohjan sairaalaan sekä tarvittaessa Lohjan torilta Neidonkeitaaseen.

Palveluliikenteen aikatauluja saa Lohjan kaupungin kotisivuilta, Matkahuollosta, Kaupungin asiakaspisteestä ja palveluautosta. Palveluliikenteen kuljettajalle voi myös soittaa suoraan autoon, mikäli on epävarmaa, missä ja mihin aikaan voi päästä mukaan kuljetukseen tai haluaa pientä poikkeamaan reitistä lähemmäksi kotiositetta. Palveluauton puhelinnumero on 045 7750 9255.

Hyvä kiertämään - OP Länsi-Uusimaalta 30 000€ lasten ja nuorten hyväksi

Pankki toteutti keväällä 2016 ensimmäisen kerran #hyväkiertämään -kampanjan. Saadun positiivisen palautteen perusteella tänä vuonnakin tukitoimintaa jatkettiin kampanjan merkeissä.

OP Länsi-Uusimaa on jakanut 30 000 euroa Karkkilan, Kirkkonummen, Lohjan, Siuntion ja Vihdin kunnissa toimiville seuroille ja yhdistyksille.

Hakuaika yhdistyksillä oli 13.3.-13.4. ja hakemuksia tuli runsaasti. Tukea myönnettiin 49 yhdistykselle mm. erilaisiin tapahtumiin, lasten ja nuorten urheilu- ja kulttuuritoimintaan ja muuhun yleishyödylliseen toimintaan lapsille ja nuorille.

-Perustehtävämme mukaisesti olemme luomassa kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkaillemme ja toimintaympäristöllemme. On tärkeää yhdessä saada aikaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ja alueellisesti vaikuttavia tekoja. Tätä kautta haluamme olla mukana paikallisesti seurojen ja yhdistysten arjessa helpottamassa ja edesauttamassa erittäin arvokasta työtä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää meillekin. On ilo jakaa 30 000 euroa todella hyvään käyttöön ja tarpeeseen, toteaa pankinjohtaja Markus Sillanaukee OP Länsi-Uusimaasta.

Tukea saaneet yhdistykset olivat 16.5. kutsuttuina tapaamiseen Lohjan finanssimyymälään. Tutustumisen ja verkostoitumisen lisäksi heille esiteltiin mm. pankin maksuliikepalveluita yhdistyksille, Pohjola Sairaalan palveluja, OP Kulku -palvelua ja sähköautoja sekä #OPLiikenneteko-virtuaalimaailmaa 11-vuotiaan lapsen silmin.

op tuki.jpg

Tukea saaneiden yhdistysten jäsenet vierailivat OP:n finanssimyymälässä. Siellä heille esiteltiin mm. #OPLiikenneteko-virtuaalimaailmaa 11-vuotiaan lapsen silmin.

 

Lapsille ja nuorille muitakin aktiviteetteja

OP:n Hippokisoihin on osallistuttu jo monessa sukupolvessa ja kisat jatkuvat edelleen tulevana kesänä elokuun aikana pankin toimialueella. Lasten ja nuorten kansainvälinen kuvataidekilpailu käytiin talven aikana ja alueellisesti parhaat palkittiin Lohjalla 3.5.

OP on perustanut Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vapaaehtoistyön välityskanavan, hiiop100.fi-sivuston. Sivustolla yhdistykset ja seurat voivat kutsua apukäsiä toimintaansa ja vapaaehtoistyöhön halukkaat voivat ilmoittautua mukaan tarjottuihin vapaaehtoistöihin.

-Varmasti seuroilla ja yhdistyksillä on tarvetta apujoukoille. Vapaaehtoistyöhön voi tekijöitä kutsua vaikka kisoihin järjestelijäksi. Se ei vaadi kuin pari tuntia avustajalta, mutta on iso apu järjestelyissä. Mielellämme me osallistujat helpotamme yhdistyksen tai seuran työtaakkaa, innostaa Sillanaukee.

Nuoret kesätöihin Kesäduuni 2017 -kampanjan avulla

Kesäduuni 2017-kampanjasta hyötyy sekä nuori että yksityishenkilö, yhdistys tai yritys - tekemätöntä työtä on kaikkialla.

Vilpoisista säistä huolimatta alle kuukausi enää ja kesä (ja kesätyöt) ovat taas täällä. Lomailun lisäksi koulujen loma-ajat ovat nuorille erinomainen mahdollisuus kartuttaa omaa työkokemusta ja miettiä, mikä olisikaan se oma ala tulevaisuudessa. Vastaavasti perheille, yhdistyksille ja yrityksille kesä on mitä mainiointa aikaa saada apuvoimia esimerkiksi arkistointiin, tapahtumiin, mansikoidenpoimimiseen, lastenhoitoon, aidan maalaukseen tai vaikkapa terassin kunnostamiseen.

Kesäduunikampanjan tavoitteena on työllistää 50 lohjalaista 15-17-vuotiasta nuorta. Tällä hetkellä tavoite tulee täyttymään ennätyksellisen nopeasti, sillä intoa ja kiinnostusta oman kotikaupungin nuorten työllistämiseen on ollut paljon niin yrityksissä, yhdistyksissä kuin perheissäkin.

Kesäduunikampanjan ideana on yhdistää nuoret työnhakijat ja apuvoimia tarvitsevat työnantajat. Työnantajat hyötyvät nuorten työpanoksesta, sillä nuorilta sujuu esimerkiksi somen käyttö näppärästi, monelle nuorelle myös lastenhoito ja pihatyöt ovat tuttuja työtehtäviä.

Kesäduunikampanjan kesätyökoordinaattorit haastattelevat jokaisen hakijan, jotta nuorille kertyy haastattelukokemusta, vaikka työpaikkaa ei tällä kertaa saisikaan.

-Haastattelemamme nuoret ovat olleet erittäin reippaita ja motivoituneita työntekoon. Haastateltavat tuovat usein esille sen, että mikä tahansa työ käy, jotta saisi kokemusta työelämästä, toteaa kesätyökoordinaattori Minna Peltomaa.

Monelle nuorelle Sijaishaltija Oy:n pyörittämän Kesäduunikampanjan kautta saatu työ on ensimmäinen kesätyö ja sen kautta voi avautua kesätyöpaikkojen ovet tulevinakin kesinä.

-Tekemätöntä työtä löytyy varmasti monen ihmisen kodista, nuori kannattaakin ottaa avuksi esimerkiksi aidan maalaukseen, terassin kunnostamiseen, autotallin rakentamiseen, lastenhoitoon tai vaikka ikkunanpesuun, sanoo Peltomaa.

Ihan suin päin nuoria ei kuitenkaan työelämään päästetä, vaan ennen kymmenen päivän työrupeaman alkamista, nuorille kerrataan työelämän pelisäännöt, jotta työt sujuisivat mahdollisimman mutkattomasti heti alusta lähtien. Yhteinen tilaisuus järjestetään kaikille työpaikan saaneille nuorille kevään aikana.

pikaduuni.jpg

Kesätyökoordinaattorit Jonna Saarinen (vas) ja Minna Peltomaa ovat haastatelleet jo noin 100 nuorta.

 

Miten kesäduunikampanja toimii?

Nuori tekee työtä 10 päivää, 6 tuntia kerrallaan. Työnantajan ei tarvitse tehdä muuta, kuin ilmoittaa työvoiman tarpeestaan ja tarjolla olevista työtehtävistä. Kesäduunikampanja hoitaa loput eli haastattelee hakijat ja ehdottaa sopivaa työntekijää työnantajalle. Työnantaja sitoutuu vasta siinä vaiheessa, kun päättää ottaa töihin ehdottamamme työntekijän. Halutessaan työnantaja voi vielä

haastatella nuoren ennen päätöstä töihin ottamisesta. Nuori saa työrupeamasta palkkaa 360 euroa ja työnantajalle jää maksettavaa 248€ (sis.alv. 24%) summa on kotitalousvähennyskelpoinen, mikäli työnantajana toimii yksityishenkilö. Muita kuluja ei 248 euron lisäksi tule, sillä Sijaishaltija oy hoitaa työnantajamaksut ja nuori tekee työsopimuksen yrityksen kanssa.

Sijaishaltija toteuttaa Kesäduuni 2017 -kampanjan myös Helsingissä, Oulussa, Kemissä, Järvenpäässä ja Sodankylässä. Tavoitteena on työllistää koko Suomessa yhteensä 1000 nuorta. Nuorelle soveltuvan kesätyöpaikan voi myös ilmoittaa helposti osoitteessa pikaduuni.fi tai soittamalla Minna Peltomaalle numeroon 050 350 66 70.

Vesipelastustaidot tutuiksi

Kaikille Lohjan alakoulujen 5-6-luokkalaisille opetetaan keväisin vesipelastustaitoja silmällä pitäen lähestyvää kesää. Uimataidon lisäksi on tärkeää oppia pelastautumaan ja pelastamaan veden varaan joutunut.

pelastus1.jpg

Koululaiset harjoittelivat mm. pelastusrenkaan ja väsyneen uimarin kuljettamista. (Kuva: Virkistysuimala Neidonkeidas)

 

5-6 -luokkalaisten vesipelastusviestit uitiin keskiviikkona 17.5. Neidonkeitaalla. 14 joukkuetta neljästä koulusta kilpaili viestissä, joka sisälsi vesipelastuksen eri osa-alueita. Neljän hengen joukkueessa oli kaksi uimaria, yksi heittäjä ja yksi pelastushyppääjä/sukeltaja. Uimareista toinen kuljetti pelastusrenkaan ja toinen suoritti väsyneen uimarin kuljettamisen. Heittäjän tehtävänä oli pelastaa kanisterilla sekä pelkällä köydellä ja pelastushyppääjä hyppäsi pelastushypyn, ui pelastusuinnilla ja sukelsi upporenkaan pohjasta.

Kilpailu käytiin 25 metrin radalla, ja voittoon tarvittiin sekä taitoa että nopeutta. Voiton vei Metsolan koulun tyttöjoukkue Metsolan Kingit. Toiseksi kiri Ojamon 5D ja kolmanneksi kauhoi Ojamon 5C.

Tänä vuonna vesitaitoja harjoiteltiin myös Vesisankarit-tapahtumassa, jossa alakoulujen 4-6-luokkalaiset pääsivät kiertämään kuudella eri pisteellä pelastautumis- ja pelastamistaitoja harjoitellen. Tehtävänä oli mm. hätäilmoituksen tekeminen ja kylkiasentoon kääntäminen, kanisterin ja pelastusrenkaan heittäminen, pelastusliivien pukeminen ja pelastuslautalle kiipeäminen.
Lohjan tapahtumassa mukana olivat Lohjan SPR:n osasto, Meriturva, Kisakallion urheiluopisto ja Lohjan Liikuntakeskus Oy.

pelastus2.jpg

Vesipelastusviestiin ja Vesisankarit-tapahtumaan osallistui Lohjan alakoulujen oppilaita. (Kuva: Virkistysuimala Neidonkeidas)

Vesisankarit -hanke
Vesisankarit -hankkeessa (2015-2017) opetellaan vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Hanke tarjoaa oppimateriaalia uimataidosta ensiaputaitoon ja navigointitaitoihin. Materiaalin avulla vesillä liikkumisen taitoja on helppo ja hauska oppia toiminnallisesti osana eri oppiaineita. Tärkeimpänä tavoitteena on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin. Hankkeen mahdollistaa Reijo Rautauoman säätiö. Lisätietoja www.vesisankarit.fi.

 

Neidonkeitaan vesipelastusviestin tulokset:

1. Metsolan Kingit: Emilia Niemi, Henna Keränen, Pinja Heikkilä, Marla Sinisaari, 1.13,48
2. Ojamo 5D: Leevi Lindgren, Veera Leinonen, Linnea Jutila, Julia Ruotsalo, 1.14,78
3. Ojamo 5C: Vilma Lahtinen, Vilma Meriläinen, Lotta Tenkanen ja Tiia Viramäki, 1.21,38

"Ojamon Vesipelastajat: Sofia Forsström, Laura Heikura, Aino Ylistö ja Viivi Pihlainen, 1.22,89
Risti 6. lk:n pojat: Kasper Nyman, Tuomas Helstelä, Eeti Virolainen, Ville Ojainmaa, 1.27,31
"Pullin Pingut: Neea Eriksson, Tiia Eriksson, Julia Pohjolainen, Aapo Lindgren, 1.28,32
Pullin Puolisukeltajat: Silja Ryhänen, Anni Nousiainen, Evert Juntunen, Aleksanteri Järvinen, 1.29,20
Ojamo 5A1: Jesse Aaltonen, Luka Lindström, Anna Ovaska ja Hanna Kattelus, 1.31,34
Ojamo 5A2: Emmi Ovaska, Miia Pääjoki, Silja Silvennoinen ja Cristina Ekman, 1.32,02
6AC: Joonas Purtola, Jesse Tuominen, Markus Lauriala ja Ilpo Holopainen, 1.33,07
Ojamo 5B: Vilma Suvanto, Martta Jokela, Jenna Lehtola ja Reeta Javanainen, 1.33,82
Risti 6. lk:n tytöt: Vilma Saarinen, Fanny Ylikangas, Kiia Kokko, Iida Heinäaro, 1.35,28
Risti 5A: Sonja Rinne, Oona-Sofia Holm, Miila Keränen, Pinja Ansas, 1.39,19
Risti 5B: Sanni Järvinen, Veera Leppänen, Venla Heimberg, Viola Keinänen, 1.50,12

pelastus3.jpg

(Kuva: Virkistysuimala Neidonkeidas)

Irvankosken sillan peruskorjaustyöt aiheuttavat muutoksia Mt 110 liikenteeseen Nummi-Pusulassa

Irvankosken sillan korjaaminen sekä sen päällysrakenteen uusiminen aiheuttaa muutoksia Nummi-Pusulassa Mt 110 liikennejärjestelyihin. Työt alkavat kesäkuussa ja ne valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.

Työt aloitetaan toukokuun lopulla valmistelevilla töillä. Tässä vaiheessa ei ole liikennehaittaa.

Sillan päällysrakenne uusitaan ajalla 1.7.2017 – 31.10.2017, jolloin on liikennehaittaa Mt 110:llä. Tiellä on yksi kaista liikenteelle tänä aikana liikennevaloin ohjattuna lukuun ottamatta sillan laakerityötä, jolloin liikenne katkaistaan noin yhden viikon ajaksi kokonaan maantieltä 110 ja liikenne ohjataan teiden 125 ja 1253 kautta työmaan ohitse. Tämä työvaihe ajoittuu heinäkuun alkuun. Nopeusrajoitus sillalla on 30 km/h.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) / Eteläinen hankinta-alue toimii kohteen rakennuttajana. Valvontakonsulttina toimii Sweco PM Oy ja urakoitsijana Destia Oy, joka vastaa työn toteutuksesta.

Linkki siltapaikalle
Irvankosken silta

Yhdessä ilkivaltaa vastaan

Ilkivalta on viime aikoina merkittävästi lisääntynyt Lohjan alueella töhrimisen, roskaamisen ja suoranaisen paikkojen tuhoamisen muodossa. Mm. spray-maalilla tehtyjä sotkuja on havaittu ympäri Lohjaa rakennusten seinissä, roska-astioissa, liikennemerkeissä jne. Myös koulujen ja päiväkotien piha-alueet ovat olleet roskaamisen ja ilkivallan kohteena.

Lisääntynyt ilkivalta on erittäin harmillista ja Lohjan koulujen vanhempainyhdistykset sekä muut kampanjaan osallistuvat haluavat haastaa kaikki perheet käsittelemään aihetta kotona lasten ja nuorten kanssa ja näin ennaltaehkäisemään lisävahinkojen tapahtuminen.

Jo pelkkä töhriminen aiheuttaa vuosittain mittavat kustannukset julkishallinnolle ja näin myös meille veronmaksajille. Kaikenlainen ilkivalta on rikoslaissa kiellettyä. Vahingonteosta voi saada sakkoja, mutta rikoslain mukaan myös vankeutta. Jopa töhrimiseen soveltuvien aineiden hallussapito julkisilla paikoilla on järjestyslain mukaan kielletty. Töhriminen, roskaaminen ja paikkojen rikkominen vaikuttavat yleiseen viihtyvyyteen ja antavat erityisen valitettavan kuvan Lohjasta.

Usein tekijät ovat yläkouluikäisiä, mutta jopa alakouluikäisiä lapsia on saatu kiinni ilkivaltaan syyllistymisestä. Vaikka alaikäinen ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan, vahingonkorvausvastuu on olemassa ja siten kaikki töhrijät voidaan saattaa korvausvelvolliseksi tekemästään ilkivallasta. Yleinen kanta onkin, että läpisormien katsomista ei voida enää hyväksyä, siksi tämä yhteinen ennaltaehkäisevä kampanja on perustettu.

Koulujen, vanhempien ja kaikkien lohjalaisten yhteistyötä toivotaan töhrimisen lopettamiseksi ja lisävahinkojen välttämiseksi. Ei töhryille -kampanjassa ovat mukana: Sammatin koulun Vanhempainyhdistys Viidakkorumpu, Anttilan koulun vanhempainyhdistys KoKo, Moision päiväkodin vanhempainyhdistys, Pusulan koulun vanhempainyhdistys, Roution koulun vanhempainyhdistys ry Rokova, Muijalan mutterikoulun vanhempainyhdistys, Ojamon koulun vanhempainyhdistys, Lohjan Liikuntakeskus, Lohjan kaupungin nuorisotyö, Securitas Oy, Avarn Security Oy ja Lohjan Poliisi.

Sammatissa istutettiin juhlapuut itsenäiselle Suomelle

Paikkarin torpan ja Miinan mökin pihalle ja istutettiin juhlapuut 100-vuotiaan Suomen kunniaksi 12.5.

paik1.jpg

Sammatin koulun oppilaat osallistuivat juhlapuiden istutukseen.

 

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi on suositeltu juhlapuun istuttamista 12.5. Tuolloin juhlapuita istutettiin ympäri Suomea ja suositukseen tartuttiin myös Lohjalla. Paikkarin torpan tuki istutti juhlapuun Paikkarin torpalle ja Sammattiseura Miinan mökille. Sammatin koulun oppilaat osallistuvat istutustilaisuuteen.

-Tuhannet koulut, yhdistykset ja yritykset istuttavat tänään puita ympäri Suomea. Suomi on noussut näiden 100 vuoden aikana elintasoltaan kymmenen maailman parhaan maan joukkoon. Olemme maailman parhaiden joukossa mm. koulutuksessa ja turvallisuudessa, sanoi tilaisuudessa Paikkarin torpan tuen ja Sammattiseuran puheenjohtaja Risto Piekka.

-100 vuotta on historiassa lyhyt aika. Itsenäisyys tarkoittaa sitä, että saamme päättää itse asioistamme, voimme mennä ja tulla niin kuin haluamme ja meillä on oma kieli ja kansalliset tunnukset, Piekka jatkoi.

paik2.jpg

Sammatin koulun rehtori Tuula Laima ja Sammattiseuran ja Paikkarin torpan tuen puheenjohtaja Risto Piekka istuttavat juhlapuun.

 

Elias Lönnrot opiskeli koivun oksalla

Paikkarin torpalle istutettiin koivu. Puuvalintaan löytyy syy paikan historiasta.

-Lapsena Elias Lönnrot kiipesi syntymämökin takana olevaan koivuun lukemaan ja opiskelemaan, Piekka kertoo.

Paikkarin torppa sopii hyvin juhlapuun istutuspaikaksi, koska Elias Lönnrot oli mm. Suomen kirjakielen toinen isä ja Kalevalan luoja, joka rakensi siten keskeisiä säikeitä Suomen itsenäisyydelle.

-Elias Lönnrot kehitti esimerkiksi sanat äänioikeus, itsenäisyys, pöytäkirja, viesti, kirjallisuus ja aloite. Ne ovat keskeinen osa tämän päivän sanastoa. Lönnrotin sanakirjassa oli yli 200 000 sanaa, Piekka toteaa.

Miinan mökille istutettiin kuusi. Puiden istutus on kunnianosoitus 100-vuotiaan Suomen lisäksi myös niille, jotka saivat aikaan itsenäisyyden sekä niille, jotka ovat sen säilyttäneet. Itsenäisen Suomen kunniaksi on istutettu puita ennenkin.

-Puu on elämän tunnus. Ensimmäinen itsenäisyyden puu istutettiin vuonna 1917 Helsingin Kaivopuistoon. Sen käpyjen siemenistä on istutettu yhteensä yli 30 000 kuusta ympäri Suomea. Puita istutettiin myös silloin, kun Suomi täytti 50 vuotta. Pienimuotoisemmin on istutettu kolme kertaa sen jälkeenkin, Piekka tietää.

paik3.jpg

Risto Piekka puhuu Sammatin koulun oppilaille juhlapuun istuttamisen jälkeen.

 

Historiamatkailua

Paikkarin torppaa on kunnostettu viime aikoina.

-Uuni ja piippu on peruskorjattu ja torpasta on poistettu mädät hirret. Myös aitta on korjattu ja vanhan vahtimestarin talon kuisti uusittu, Piekka kertoo.

-On upeaa, että torppaa kunnostetaan nyt. Aikanaan saimme sen niiden 19 museon joukkoon, joista valtio ei luovu. Haluamme yhdistyksen puolesta esitellä torppaa, jotta siitä tulisi uudelleen suomalainen käyntikohde, Piekka sanoo.

Matkailukohteena torpalle kuuluukin nykyään hyvää.

-Lohjan matkailussa on tehty hyvää työtä ja väkeä on alkanut tulla. Lisäksi Paikkarilla vierailee koululuokkia ja uusmaalaiset kotiseutuyhdistykset tekevät tänne retkiä.

Putous-hahmot osallistuivat Jalavan koulun Elämyspäivään

jal4.jpg

Ratiomies Murosen Kari ja Hansvilivili Hansvälimäki.

 

Jalavan koululla vietettiin viime maanantaina Elämyspäivää, johon saapuivat vieraiksi mm. Putouksen sketsihahmot Ratiomies Murosen Kari ja Hansvilivili Hansvälimäki. Lasten yllätykseksi koulu oli koristeltu sirkukseksi. DJ Dennis Kosken soittama musiikki raikui koulun käytävillä ja lasten hymyistä päätellen päivä oli oikein onnistunut. Putous-hahmojen jakamat nimikirjoitukset näkyivät riemuna lasten kasvoilla ja useampikin heistä kertoi hahmoille katsoneensa Putouksen loppuun asti.

-Aika energinen päivä on ollut. Putous-hahmot ja tanssivat koirat olivat parasta. Aion käydä kaikki pisteet läpi, kertoi Aleksi Kulmalainen, joka oli ehtinyt jo käydä herkkupisteessä.

-Päivä on mennyt todella hyvin ja kaikki on ollut kivaa. Taikuri oli paras, myös Putous-hahmot oli kiva nähdä, kommentoi Andreas Lindholm.

Juho puolestaan piti sekä tanssimisesta, musiikista että sketsihahmoista. Pojat toivovat, että Elämyspäivä järjestettäisiin uudelleenkin.

Myös sketsihahmot viihtyivät Jalavan koululla.

-Hyväntekeväisyyskeikat ovat parhaita. Lapset ovat niin vilpittömiä. Sanoin heti, että totta kai olen mukana, kun kysyttiin, kertoo Hansvilivili Hansvälimäkeä esittävä näyttelijä Kaisa Hela.

-On ihanaa, että tällaista järjestetään, ja että on aktiivisia vanhempia ja koulujen henkilökuntaa. Tämä on spesiaali juttu. Osallistuimme mielellämme päivään, sanoo Ratiomies Murosen Karia näyttelevä Minka Kuustonen.

Heidän mielestään on myös ihanaa tavata ihmisiä, jotka ovat katsoneet Putousta.

-Ihmisten kohtaamisessa konkretisoituu se, että hahmoilla voi luoda niin paljon iloa. Aika monta aikuistakin saimme täällä lapsenmielisiksi, Hela kertoo.

-Kohtaamiset ovat olleet ihania. Tässä tuntee, että työllämme on merkitystä, sanoo Kuustonen.

jal2.jpg

Andreas Lindholm (vas) ja Aleksi Kulmalainen pitivät Elämyspäivästä ja toivoivat, että tapahtuma järjestetään uudelleenkin.

 

Lapsille iloa yhteisvoimin

Oppilaat haluttiin palkita jotenkin, koska koulua on käyty pitkään remontin keskellä. Siitä alkoi tapahtuman suunnittelu.

-Nämä oppilaat ovat eläneet jo kaksi vuotta työmaan ja remontin keskellä. Halusin järjestää jotain kivaa ja mietin, mikä olisi sellaista lasten mielestä, kertoo tapahtuman alulle pistänyt Sari Kulmalainen.

-Jalavan erityiskoulua käyvä poikani Aleksi on monesti kysynyt minulta, miksi meidän koulussa ei ikinä käy ketään. Eräänä lauantaina kotisohvalla istuessani ja katsellessani Putousta sain ajatuksen, että olisi mahtavaa, jos sketsihahmot tulisivat käymään koululla. Siltä istumalta kirjoitin kirjeen ja kuudennella lähetyskerralla se meni oikeaan osoitteeseen Yellow Filmin Olli Haikalle, joka lähes saman tien vastasi minulle, että: ”Kyllä tämä onnistuu”. Siinä kohtaa meinasin tipahtaa sohvalta, Kulmalainen jatkaa.

Kulmalainen pyysi mukaan myös muita yhteistyökumppaneita, jotka olivatkin heti valmiina. Mukana tapahtumassa olivat taikuri Kim Wist, JP Pirinen (Pallontaikaa), Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico, valokuvaaja Jimi Österberg Photography, DJ Dennis Koski, Dekotel Coating Oy, Kauneushoitola Uniikki ja Lohjan liikuntakeskus. Suurin osa oli mukana hyväntekeväisyystyönä. Sponsoreina olivat Hartela, Ramirent, Medel Oy, Sähkö-Sinssi Oy, Peltomaa Lohjan puhtaanapito Oy ja Lohjan Naisten Lastenavustussäätiö.

-Olen aivan sanaton näiden kaikkien hyväsydämisen ihmisten takia, joiden kanssa yhdessä saimme aikaan tällaisen tapahtuman, Kulmalainen tiivistää.

jal5.png

Lauri Latva sai nimikirjoituksen Hansvilivili Hansvälimäeltä.

 

Piristystä remontin keskelle

Jalavan koulu on erityiskoulu, jonka oppilailla on erilaisia ja eritasoisia haasteita. Oppilaita on tällä hetkellä 76. Osalla lapsista on kehitysvamma tai kehitysviive, osa lapsista on autistisia, osa taas ei pysty liikkumaan itsenäisesti tai he tarvitsevat liikkumiseen apuvälineitä.

Kulmalainen kertoo, että koulupäivien järjestely remontin keskellä on ollut haasteellista. Koulun oppilailla on mm. aistiyliherkkyyttä, keskittymisvaikeutta ja oppimisvaikeuksia, joten remontin keskellä oppiminen ei ole ollut helppoa. Henkilökunnaltakin on vaadittu luovuutta, jotta koulunkäynti on saatu järjestettyä pienissä tiloissa. Esimerkiksi liikuntasali, puutyöluokka, tietotekniikkaluokka ja ruokala ovat puuttuneet, joten mm. ruokailu on hoidettu omissa luokissa. Piha-aluekin on kutistunut minimaaliseksi rakennustyömaan viedessä tilaa.

-Tämä on elämää ja aina kaikki ei suju täydellisesti, mutta kiitokseksi jaksamisesta ja tsemppaukseksi vielä loppumetreille halusin järjestää tämän päivän, Kulmalainen tiivistää.

jal1.jpg

Jalavan koulua käyvä Juho piti tapahtumassa etenkin tanssista, musiikista ja sketsihahmoista.

jal6.jpg

Tapahtuma järjestettiin yhteisvoimin ja pitkälti hyväntekeväisyytenä.

Tellus Festeillä huippuartisteja ja monenlaista ohjelmaa

Tellus Fest on kaksipäiväinen tapahtuma toukokuun 12.-13. päivänä Vihdin kirkonkylällä. Ohjelma on laaja ja voit tulla nauttimaan kiinnostuksesi mukaan esimerkiksi liikunta, taide, sirkus, musiikki, puutarha, kädentaito tai eläinohjelmasta. Festivaali tarjoaa myös useamman huikean esityskokonaisuuden kuten Sirkus tähden juhlashown, yllätyksellisen Valojuhlan, Jazz Kahvilan, Elämän basaarin sekä huippuartisteja kuten Diandra ja Uniikki terästettynä paikallisilla kyvyillä!

tel5.jpg

(Kuva: Maija Huitu)

 

Festarit avautuvat perjantaina

Tapahtuman avaa perjantaina 12.5. klo 16:15 riehakas kevätkarnevaalikulkue, jonka iloista ja värikästä menoa voi tulla seuraamaan kirkonkylälle tai liittyä itse mukaan. Tellus Festin avajaiset klo 17:15 Kirkonkylän hiekkakentällä. Tämän jälkeen ohjelmassa on kaksituntinen Sirkus Tähden juhlasirkus sekä myöhäisillassa koko perheen tunnelmallinen Valojuhla. Suuressa sirkusteltassa pidettävissä juhlissa pääsee nauttimaan pientä iltapalaa sekä sähäkkäästä ohjelmasta, jossa koetaan mm. Tulilimbo sekä Tulihäkki. Liput 10,-.

tel2.jpg

Diandra (Kuva: Mikko Harma)

 

Lauantaina ohjelmaa aamusta puoleenyöhön

Lauantain 13.5. ohjelman aloittaa monimuotoinen Elämän basaari klo 9:30-14. Vihdin kirkonkylän hiekkakentän täyttävä basaari tarjoaa Katutaideseinän maalausta, valomaalausta, valokuvauksen funbox, hennatatutointeja, keppinukkeworkshop ja useita sirkusworkshoppeja: ilma-akrobatiaa & jonglöörausta sekä Martial Arts Ninjatyöpajan klo12-14. Basaarissa myös eksoottisia eläimiä, järjestöjä, yrityksiä, herkkuja ja paljon muuta. Alueelle on maksuton pääsy.

Tulevaisuuden Suomi 100- juhlakuusia saa alueen taimi- ja siementorilta, Sirkusteltassa koiratanssia klo 11 (ilmainen), Taikuri Samirin taikashow (5,-) klo 12 ja naperodisko 2-9 vuotiaille klo 12:45 -13:20 (2,-). 

Lauantai illan ohjelmassa on nuorten Disko suuressa sirkusteltassa upeissa valoissa ja hyvällä äänentoistolla (2,-) ja Vikke ry:n bändikatselmuksessa klo 19 alkaen vihtiläisiä bändejä: Specter, Rytmittömät & Tree. Kirkonkylän Tawernassa Jazzkahvila, jossa Duo Margarita eli vibrafonisti Ilkka Uksila ja pianisti Lassi Kouvo viihdyttävät klo 17:30-20.

tel3.jpg

Uniikki

 

Lauantaina myös Anna Ijäs, Diandra ja Uniikki!

Lauantai-ilta huipentuu klo 21:15 alkavaan keikka-iltaan. Lämmittelijänä laulaa vihtiläinen Anna Ijäs. Tämän jälkeen suuren sirkusteltan lavalla nähdään Diandra ja Uniikki. Liput voi varata ennakkoon Tellus Festin verkkosivuilta osoitteesta www.tellusfest.com. Sivuilla voi tutustua myös tarkemmin tapahtuman ohjelmaan ja workshoppeihin.

tel4.jpg

Taikuri Samir

 

Mikä Tellus Fest?

Tellus Fest on Ykkösakselin kautta hankkeistettu Vihdissä järjestettävä kaksipäiväinen tapahtuma, jossa nuoret saavat tilaisuuksia opiskella ja esitellä osaamistaan tapahtumatuotannon eri osa-alueilla. Toiminnasta vastaa Vihdin 4H-Yhdistys ry ja mukana tuotannossa on Vihdin nuorisotyön edustajisto sekä Vihdin kunnan nuorisopalvelut.

Klikkaa itsesi mukaan verkkosivuille www.tellusfest.com ja Tellus Festin Facebookiin ja tule paikan päälle nauttimaan tunnelmasta sekä hyvästä ohjelmasta!

tel1.jpg

Anna Ijäs

tel6.jpg

Ilkka Uksila

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset