Uutiset

Mainos

Virkkalan päiväkotilapset viettivät jalkapalloilun täyteisen päivän

Tänään hiekka pöllysi ja maaliverkot viehuivat kun ViTa ja Virkkalan päiväkodit pelasivat Virkkalan santamontulla jalkapalloa. Juttua keskiviikon lehdessä, mutta tässä tapahtumasta kuvakoostetta - katso, löydätkö oman lapsesi kuvista. Pelaamassa oli lähes 60 Virkkalan päiväkotilasta.

DSC_0002.JPG

DSC_0003.JPG

DSC_0020.JPG

DSC_0021.JPG

DSC_0004.JPG

DSC_0006.JPG

DSC_0022.JPG

DSC_0023.JPG

DSC_0007.JPG

DSC_0008.JPG

DSC_0025.JPG

DSC_0028.JPG

DSC_0009.JPG

DSC_0011.JPG

DSC_0032.JPG

DSC_0033.JPG

DSC_0012.JPG

DSC_0035.JPG

DSC_0013.JPG

DSC_0014.JPG

DSC_0037.JPG

DSC_0039.JPG

DSC_0017.JPG

DSC_0018.JPG

DSC_0047.JPG

DSC_0049.JPG

DSC_0081.JPG

DSC_0080.JPG

DSC_0079.JPG

DSC_0076.JPG

DSC_0052.JPG

DSC_0053.JPG

DSC_0055.JPG

DSC_0060.JPG

DSC_0061.JPG

DSC_0062.JPG

DSC_0064.JPG

DSC_0065.JPG

DSC_0070.JPG

DSC_0071.JPG

DSC_0072.JPG

DSC_0074.JPG

Limpanpuun ryhmäpuutarha Siuntiossa on varmasti erilainen kuin muut

Ekokylän talot on tehty täysin luonnonmukaisista materiaaleista

halli.png

Linnuntietä noin 35 km Helsingin keskustasta Siuntioon, Karhujärven etelärannan jylhiin kulttuurimaisemiin nousee uusi Ekokylä 25 hehtaarin yksityisille maille.  Ranta-asemakaavaan on vahvistettu kuusi asuntoa, 40 ryhmäpuutarhamökkiä, kaksi toimisto- ja verstasrakennusta sekä yhteistiloja.  Rakennukset rakennetaan ekologisista luonnonmateriaaleista.

Ekokylän tilan omistaa espoolainen Seppo Mannermaa, joka on aiemmin toiminut Norjassa ja Hong Kongissa yrittäjänä muun muassa puu- ja kalustealoilla.

- Nykyaikainen rakentaminen käyttää niin paljon teollisesti valmistettuja materiaaleja, ettei ne ole vielä ”yhtä” luonnon kanssa ja se saa aikaan esimerkiksi homeongelmia, kertoo Seppo.

Ryhmäpuutarhan kaksi ensimmäistä mökkiä on jo pystyssä, muut rakennetaan lähivuosina aina kysynnän mukaan. Mökit tehdään miltei kokonaan luonnonmukaisista materiaaleista, kuten järviruo’osta puusta ja savesta. Mökkien runko on mannermaista tyyliä edustavaa tamminauloilla kokoonpantua pilaripalkkirakennetta, jonka väleissä on kalkitut järviruoko-savilaastipaneelit. Aitojen ja puhtaiden luonnonmateriaalien ansiosta asunnot sopivat hyvin myös allergioista ja yliherkkyyksistä kärsiville ihmisille.

lasikatto.png

- Mökit kestää kymmeniä vuosia pitkälti huoltovapaina. Esimerkiksi mökkeihin tehty lasikattoharja lisää katon huoltovapautta vuosikymmeniä verrattuna, jos se olisi tehty pääosin ruokokattona. Mökit ei ole tarkoitettu läpi vuoden asumiseen, mutta tarvittaessa niiden lämmittämiseen riittää esimerkiksi yksi ilmalämpöpumppu. Vastaavanlaisella menetelmällä pidetään savihallikin talvisin lämpimänä.

Tilalle on vuonna 2011 rakennettu Euroopan tiettävästi suurin olkipaali ja savihalli. Tilavuutta 10,5 metriä korkealla hallilla on n. 2000 m3 ja sen kolmeen tasoon rakennettu kerrosala on 480 m2. Sen sisällä voi rakentaa vaikka kokonaisia taloja. Energiatehokkaat seinät ovat 80 cm paksut, ja eristeenä toimii lähipelloilta niitetty olki. Omalta tilalta kaadetut mahtavat täyspitkät kuusi, haapa ja mäntyrungot rakennuksen sisäosissa kantavat kerros- ja kattokuormia.

Ryhmäpuutarha on oivallinen tapa viettää kesää saman henkisessä, luontoa kunnioittavassa yhteisössä. Mökkiläisille on varattu yhteisranta, josta pääsee kalaisalle Karhujärvelle soutelemaan, uimaan ja onkimaan.

- Ryhmäpuutarhan osaketontit ovat 200-800 m2 ja osakkeet maksavat noin 7-12 tuhatta. Tontille voi rakentaa 28-56 m2 mökin, jonka kustannukset ovat noin 3000€/ m2. Toivon, että suurin osa tonteista tulee lähialueen asukkaille, sillä se takaisi elävän yhteisön päivittäin. Mikäli osakkeenomistajat tulevat kauempaa, tarkoittaisi se vähemmän päivittäisiä oleskelijoita ja vähemmän hakemaani yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä ilman kiirettä, kertoili Seppo.

Ihminen ja tulevaisuus

Seppo Mannermaan Ekokylä on hyvä esimerkki nykyaikaisesta projektista, jossa otetaan huomioon myös luonto ja tulevaisuus. Suomen luonto on vielä hyvässä kunnossa, mutta sen jatkoa varten Suomi tarvitsee vastaavia ekotekoja kuin mitä Siuntion Ekokylä esimerkillisesti meille tuottaa.

Savupiipputeollisuus on pitkälti Suomessa historiaa ja pieni maamme tarvitsee uusia ajatuksia ja uusia toimenpiteitä tulevaisuudelle. Puhutaan greentech-liiketoiminnasta, puhutaan viennistä ja tuonnista. Mitä jos pidettäisiin huoli omasta maastamme, itsestämme ja maamme luonnosta. -ko

seppo_ja_mokki.png

www.mannermaa.net

25ha.png

Roution koululla tehdään hyvää uudella tavalla

Tenori Jyrki Anttila ja Roution koulun 1B-luokka järjestävät vappukonsertin 1.5

Paljon puhutaan koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyöstä ja siitä mitä se voisi olla. Tämä Roution koulun vappukonsertti-projekti lähti liikkeelle koulun joulujuhlista. Jyrki Anttila oli paikalla isänä ja huomasi ilokseen, kuinka koulun joulujuhla toteutettiin täysin ilman mikrofoneja, ja kuinka lapset eri ikäryhmissä olivat hyvin innokkaina mukana laulamassa ”korkealta ja kovaa”.

- Mikrofonin käyttö pilaa monet tilaisuudet  ja toimii äänen ”surmana. Tuosta joulujuhlasta lähti ajatus jonkinlaisesta tapahtumasta koululla ja lasten kanssa lentoon, kertoo Jyrki itse alkutilanteesta.

Tavallista on että kouluissa vanhempainyhdistykset järjestävät discoja, myyjäisiä ja muita tempauksia, mutta tämä Jyrkin, vanhempien ja koulun sekä lasten kaikkien yhteinen tempaus on jotain aivan uutta. Luokan opettajakin, jo kymmenen vuotta opettajana toiminut Heidi Lehtinenkin sanoo, ettei vastaavaa ole koskaan järjestetty ainakaan hänen aikanaan ja kaikki järjestelyt ovat menneet hyvin ja tapahtumaan liittyvät tunnit ovat olleet iloisia.

- Oppilaat ovat innolla mukana sekä laulamassa että koristelemassa itse konsertissa ja konserttia varten, kertoi Heidi.

Myös lasten vanhemmat ovat kaikki lähteneet mukaan yhteiseen projektiin ja konserttiin on tulossa jokainen lapsi myös paikanpäälle. Lapset laulavat itse yhden kokonaisen kappaleen ja kaksi kappaletta yhdessä Jyrkin kanssa, jonka lisäksi Jyrki laulaa operettisävelmiä ja italialaisia lauluja. Kuvauspäivänä saapuessamme koululle, luokan oppilaista iso osa toivotti Jyrkin nimellä ja ilolla vastaan. Sieltä täältä kuului lauseita: minä olen opetellut jo kaikki laulut, niin minäkin, minä olen harjoitellut just eilen jne – luokallinen oppilaita toivotti Jyrkin tervetulleiksi ja samassa hetkessä lapset juoksivat pihalle, oli pitkän puolituntisen välitunnin vuoro.

- Alussa tietenkin sai vähän aktivoida vanhempia, mutta aika nopeasti ja loppujen lopuksi helpostikin vanhemmat lähtivät projektiin mukaan, vaikka onhan tämä hieman erilaista kuin piparilaatikoiden ostaminen, kertoo projektissa aktiivisesti mukana ollut Eija Akiyama.

Hieno uusi tapa tehdä yhteistyötä

Jyrkin ja Eijan alulle laittama projekti on loistava esimerkki uudenlaisesta ajattelusta. Ajattelusta, jossa yritys, vanhemmat ja lapset sekä koulu tekevät yhdessä töitä lasten hyväksi.

- Ensinnäkin suuri kiitos Roution koululle joulujuhlasta, jota ilman tätä ajatusta ei välttämättä olisi edes tullut ja todella iso kiitos myös kaikille vanhemmille ja eritoten Eijalle hänen tekemästään työstä. Koko konsertti on esimerkillinen yhteisprojekti tärkeän asian eli lasten puolesta ja voi vain toivoa että 1.5 paikalla on paljon ihmisiä kuuntelemassa ja näkemässä mitä olemme saaneet aikaan, kertoo Jyrki.

Jyrkin vaimo Maija Anttila on luonnollisesti myös mukana projektissa ja hänen mielestään tällaisia vastaavia yhteistyömuotoja pitäisi ja kannattaisi kehittää edelleenkin ja lisää. Tällainen yhteistyö on oikeasti kehittävää molempiin suuntiin, sekä kouluille että vanhemmille- tarvitaan vain niitä aktiivisia vetäjiä.

- Yhdessä tekemällä aikuiset varmasti oppisivat toisiltaankin ja yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on aina hienoa. Samalla vanhempien ja opettajien yhteys saisi aivan uuden ulottuvuuden..

Lippuja on vielä jonkin verran jäljellä ja niitä kannattaa kysellä suoraan Eijalta numerosta 040-9674 674. Konsertti alkaa klo 13 Roution ala-asteen juhlasalissa. Tapahtumaan kuuluu isojen show-esitysten ja konserttien tapaan väliaika, jolloin katsojat pääsevät nauttimaan virvokkeista.

jyrki_ja_lapset.PNG

Kuvassa Jyrki Anttilan Roution koulun 1B luokan sekä Eija Akiyama, Heidi Lehtinen ja Maija Anttila.

www.operart.fi

www.jyrkianttila.fi

www.miljart.fi

konsertti.png

Mustion Linnan uusi nousukausi

Mustion Linnan kesänäyttely keskittyy Magnus Linderin aikaan 1930-luvulta nykypäivään

mustionkartano.PNG

Kesänäyttely on avoinna koko kesän nyt 23.4 lähtien syyskuun 15.päivään ja esittelee kartanon yli 200 vuotisesta historiasta sen viimeisempiä vuosikymmeniä. Mustion Linnan historia on täynnä tapahtumia ja muutoksia niin käytön kuin omistuksen suhteen, mutta tämän kesännäyttely on kunnian osoitus Magnus Linderille, joka hankki Mustion Linnan takaisin suvun omistukseen 1985. Magnus Linder aloitti heti 80-luvulla laajamittaiset restaurointityöt.

- Tervetuloa isäni elämäntyönnäyttelyyn, toivotti Mustion Linnan nykyinen isäntä Filip Linder kevätauringon paisteeseen saapuneet vieraat. Puheessaan Filip kiitteli vuolaasti Museovirastoa ja varsinkin Pentti Pietarilaa tämän panoksesta talon restauroinnissa.

Näyttelyn juhlavierasavajaisissa oli paikalla myös Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, joka muisteli sanoissaan omia ensimmäisiä kohtaamisia Linderin kokoelmiin ollessaan töissä Turun museossa. Hän myös kertoi, ettei ollut vaikeata lähteä yhteistyöhön Mustion Linnan kanssa, sillä niin hieno kohde on kyseessä. Juhani myös kertoi, että tällaisten kohteiden elvyttäminen tapahtuu nykyään pääsääntöisesti kahteen suuntaan: osa vanhoista kartanoista restauroidaan matkailukäyttöön ja osaa palautuu takaisin siihen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli maanviljelyyn.

Restaurointi 1985-2014

Mustion Linnan kiinteä alkuperäinen sisustus konservoitiin ja restauroitiin, olihan siitä kirjoitettu jo vuonna 1940 kuinka hyvässä kunnossa sisustus olikaan, mutta jo 1947 toisessa kirjoituksessa pahoiteltiin pahoja vaurioita. Tuolloin 1947 rakennukselle annettiin antiikkitieteelliseltä toimikunnalta kaksi vaihtoehtoa: täydellinen restaurointi tai sisustuksen luovutus ja rakennuksen antaminen rappeutua hoitamattomana. Rakennus menikin kohtuullisen huonoon kuntoon seuraavien vuosikymmenien aikana, mutta kiitos Magnus Linderin voimakkaan halun ja tahdon sekä Museoviraston yhteistyön, on tämän kesän näyttely mahdollinen.

peristaja.png

Mustion Linna rakennettiin vuosina 1783–1792 Magnus Linder II toimesta.

Näyttely on päärakennuksessa yhteistyössä Museoviraston kanssa ja kaikissa näyttelyn huoneissa on pyritty mahdollisimman lähelle 1930-60 lukuja, riippuen huoneesta. Itse huoneet taasen ovat restauroitu mahdollisimman lähelle alkuperäistä.

Vanha ruukkimiljöö on saanut uuden elämän (kokenut renesanssin) Linnan restauroinnin yhteydessä. Rakennuksen uusi, peruskorjattu, elämä historiallisena helmenä on nyt avoinna vierailijoille kertomassa linnan mielenkiintoista ja osittain unohdettua lähihistoriaa valokuvin ja esinein.

Tervemenoa näyttelyyn

Tervemenoa Mustion Linnan ja kesänäyttelyn opastetulle kierrokselle tasatunnein klo 11.00 alkaen klo 17.00 asti. Avoinna 23.4.-19.5. tilauksesta, ja la klo 16-18. Kesänäyttely on avoinna koko kesän, paitsi maanantaisin jolloin Mustion Linna on suljettu. Opastettu kierros kestää n. 45 minuuttia. Huomioittehan ystävällisesti että Mustion Linna on yksityisessä omistuksessä ja vierailu on mahdollista ainoastaan oppaan johdolla. Suosittelemme aina yhteydenottoa myyntipalveluumme p.019-36231 ennen saapumista paikalle.

Itse näyttely on mielenkiintoinen katsaus niin sanotun paremman kansan elintapoihin ennen sotia. Linderin perhe oli kuitenkin ensimmäisiä perheitä Suomessa, joka osti auton 1902 ja olihan talossa tottakai myös puhelin ja radio.

- Elimme periaatteessa alakerrassa, missä olivat isän ja äidin makuuhuoneet, olohuone, minun makuuhuoneeni ja leikkihuoneeni, Sandran huone, palvelusväen ruokasali sekä iso keittiö. Söimme yläkerran ruokasalissa. Kun tuli vieraita, olimme enimmäkseen yläkerrassa, missä oli enemmän tilaa juhlimiseen, kertoo Magnus Linder lapsuudestaan kirjassaan.

ruokailu.png

Tulevaisuus

Mustion Linnan tulevaisuus näyttää valoisalta. Filip Linder eteneen neuvotteluissa Museoviraston kanssa seuraavan restaurointiprojektin suhteen, jossa kyseessä on Kansallismuseon varastoissa olevien Mustion Linnan alkuperäisten tapettien saaminen paikoilleen.

- Aiemmin isäni yritti saada tapetteja takaisin ja vaikka Museovirasto oli myötämielinen niin Kansallismuseo ei. Nyt olemme saaneet kuulla, että ajatuksiin on tullut muutoksia ja saattaa olla mahdollista saada alkuperäiset tapetit paikoilleen, kertoo Filip.

Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään yksinkertainen työ. Tapetit ovat vanhoja ja rullattu rullalle niin, että yksi rulla vastaa yhtä seinää! Tapetti rullien liikuttamiseen jo pelkästään tarvitaan neljä henkilöä per rulla, kertoi tilaisuudessa paikalla ollut museoviraston yli-intendentti Miia Perkkiö. Luvan saaminen ei vielä tarkoita, että tapetit niin vain laitetaan paikoilleen. Työ vaatii kuukausia ja tarkkuutta, mutta on yksi seuraavista projekteista.

 

Lisäys:kesäisin maanantaisin ainostaan museo on  suljettu maanantaisin, ei Mustion Linna. Mustion Linna on avoinna 5.5. alkaen kaikkina viikon päivinä syyskuuhun saakka.

vnhalehti.PNG

Vanhoja lehtileikkeitä tutkimassa Christine Linder, Jouko Keskinen, Filip ja Magnus Linder.

mustionkartano.PNG

Mustion Linnan kartano on yksi hienoiten restauroiduista suomalaisista vanhoista kartanoista. Se rakennettiin vuosina 1783–1792 Magnus Linder II toimesta. Rakennus on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus ja se edustaa tyylisuunnaltaan siirtymäkautta rokokoosta uusklassisismiin, kun taas sisustus on kokonaan kustavilainen.

 

2sukupolvea.PNG

Nykyinen isäntä ja emäntä Filip ja Christine LInder keskustemassa tulevista restautointihankkeista (tapetointi) Filipin isän Magnus Linderin kanssa.

restauroitu.PNG

Restaurointityö on kestänyt nyt viime vaiheessa kymmenisen vuotta ja se on tapahtunut Museoviraston valvovan katseen alla ja heidän kanssaan yhteistyössä.

puutarha.PNG

www.mustionlinna.fi

Torilla alkoi kesäkausi

Torin uusi kahvila aloitti toimintansa ja Olivers’inkin terassille riitti torikävijöitä

uusikahvila.PNG

Harvoin on huhtikuussa ollut näin lämmintä ja aurinkoista – jää ovat lähteneet ja uskaliaimmat ihmiset kulkivat jo ilman paitaa. Lohjan torin kesäkauden voi sanoa nyt avatuksi kun uusi torikahvila Kaffela aloitti toimintansa ja samoin avasi kesäterassinsa myös torin laidassa Lohjantähdessä toimiva ravintola Oliver’s.

- Kauan tätä onkin odotettu ja ihan miellyttävältä tuntuu, kertoi nimettömänä pysyvä uuden kahvilan asiakas ja muidenkin kahvilan asiakkaiden kasvoilta oli nähtävillä sama tunnelma. Paljon hymyä ja iloista puheensorinaa.

Aurinkoinen ja lämmin sää oli saanut lohjalaiset lähtemään hyvin liikkeelle ja torille ja sen olivat huomanneet luonnollisesti myös torimyyjät.

- Kyllä tämä on oikeastaan ensimmäinen tämän kevään todellinen toripäivä. Kauppiaat on paikalla, kahvila on paikalla ja mikä parasta, myös lohjalaiset ovat paikalla, kertoo vuodesta toiseen Lohjan torilta löytyvä vihanneskauppias Jussi Lahtinen.

Uuden kahvilan ensimmäinen päivä

Uusi kahvila ei olisi voinut parempaa lauantaita valita avajaispäiväkseen. Pääsiäisen viettäjiä lämmitettiin aurinkoisessa säässä ja Lohjan torilla oli todellista kevättä jo ilmassa.

- Tottakai on hienoa päästä vihdoin aloittamaan ja näin hienossa ilmassa ja näin monelle asiakkaalle, kertoi toinen kahvilayrittäjistä Riikka Ventelä.

Riikan ja Minna Kunnarin Kaffela sai todellisen lentävän lähdön kahvilalleen vaikka sähköjen kanssa oli vähän ongelmia, eikä näin suureen asiakasjoukkoon oltu vielä uskallettu varautua. Torikahvilassa oli kuitenkin koko ajan kaksi jonoa ihmisiä ja uutta myytävää jouduttiin tuomaan jo keskipäivällä lisää.

- Tästä on hyvä mennä eteenpäin ja tehdessä oppii lisää. Onneksi asiakkaat ovat olleet ihania ja hyvällä tuulella ja ymmärtäneet pienet käynnistysvaikeutemme.

Tänä vuonna torilla tapahtuu

Uusi kahvila on vain yksi uusi asia tulevan kesän toritapahtumiin. Ravintola Oliver’s on tuottamassa kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa kerran kuukaudessa isomman tapahtuman torille. Viikonloppuilloille suunnatut tapahtumat tulevat varmasti elävöittämään Lohjan torin ja keskustan tapahtumia omalla panoksellaan, jonka lisäksi myös Lohjan kesän tapahtumia on tulossa torille saakka. Lohjan kesän avajaiset ovat torilla elokuussa ja varsinainen tapahtuma torin vieressä Harjulassa. Torin kesäkauden esiintyjiä tulevat olemaan mm. uudelleen kasattu ja kiertueelle palannut Kolmas Nainen sekä lohjalaisille tutut paikallisbändit Ronski Gang, Rokin Trouble ja Nötköt – nämä siis eri viikonloppuina. Näiden lisäksi kesäkuussa on ainakin Fire and Ice-konsertin jatkot ravintola Opus K:ssa.

Torilla tavataan.

jonoa.PNG

Uudessa kahvilassa oli välillä kahvi lopussa, välillä ehtivät muut tarjottavat loppua. Mutta hyvällä huumorilla, työllä ja aurinkoisella asenteella tilanteesta aina selvittiin.

jussi_lahtinen.PNG

Jussi Lahtinen on useammalle lohjalaiselle torikävijälle tuttu näky vihannestiskinsä takana ja niin on tänäkin vuonna. Jussi ehti muistuttaa että Vapusta alkaa sitten jo mansikkakausikin.

uusikahvila_0.PNG

Useimmat torikävijät ottivat uuden torikahvilan, Kaffelan, ilolla ja positiivisesti vastaan. Onhan kahvila erilainen kuin vanha, mutta niin sen pitääkin olla.

Intohimona taitoluistelu

Kun harrastaminen ei riitä, pitää lähteä kilpailemaan

Laura Savolainen on ehtinyt harrastaa taitoluistelua jo yli 20 vuotta. Hänen hyvällä ystävällään Emilia Räikkösellä on takanaan yli 14 vuotta taitoluistelua. Nyt tammikuusta lähtien nämä nuoret naiset on yhdistänyt uusi lohjalainen urheiluseura Lohjan Taitoluistelijat ry.

Lauran ja Emilian taustat ovat myös siinä mielessä samanlaisia, että he ovat lohjalaisia ja päässeet alkuun taitoluistelussa Lohjan Kisaveikkojen kautta.

- LoKV:n taitoluistelu on kuitenkin harrrastajatasoa, ja kehittyäkseeen ja kilpaillakseen, piti tehdä jotain. Itse lähdin jo ala-asteen kuudennella luokalla luistelemaan Kauniaisiin. Kauniaisissa oli muodostelmaluistelujoukkue, jonka mukana sitten luistelin, harrastin ja kilpailin muutaman vuoden, kunnes palasin takaisin Lohjalle, kertoo Laura luisteluhistoriaansa.

Taitoluistelu on kilpailulaji ja ennen Lohjan Taitoluistelijat ry:tä ei kilpailemiseen ollut Lohjalla oikeasti mahdollisuuksia.

- Itse olen nyt käynyt treenaamassa ja luistelemassa Vihdin Taitoluistelijoiden kanssa ja hakenut sieltä oppia omaan toimintaani, kertoi Emilia.

Koulutuksella valmentajaksi

Molemmat Laura sekä Emilia ovat kouluttautumassataitoluisteluvalmentajiksi ja siitä seuraavana on vuorossa muodostelmaluistelun jatko-opinnot.

- Itseasiassa valmistun itse syksyllä 1.tason taitoluisteluvalmentajaksi ja olen vastuussa Lohjan Taitoluistelijoiden valmennuksesta, kertoi Emilia omasta panostuksestaan seuraan ja lajiin.

Lohjan Taitoluistelijat ry on siis aivan uusi lajiseura Lohjalla ja tulevan talven jääajat ovat vielä avoinna, Kisakalliosta on jo varma sunnuntaivuoro, mutta muuten jääajat selviävät myöhemmin.  Seura on ollut olemassa nyt kolme kuukautta, mutta jäseniä on jo yli 70.

- Seura on otettu todella positiivisesti vastaan ja haluamme tehdä asioita hieman erilailla kuin mitä kenties aiemmin on tehty.

Lauralla ja Emilialla on seuralle selvät tavoitteet: SM-tason kilpailijoita. Mutta samalla nuoret naiset ymmärtävät, että edessä on vuosien työ. Laji on myös kehittymässä Suomessa eteenpäin niin taitoluistelun kuin muodostelmaluistelun osalta. Taitoluisteluliitto on tuonut kilpailutoiminnan myös harrastajatasolle, eli enää ei välttämättä tarvitse olla kilpailutason luistelija, kun voi osallistua kilpailuihin ja saada lisäjännitystä. Lajille lisämielenkiintoa on tuonut myös televisio, viime vuosina hyvin menestyneet suomalaiset taitoluistelijat kuten Kiira Korpi ja Laura Lepistö sekä tietenkin viihdeohjelmista Dancing on Ice.

- Uskomme, että nykyisten Tintit-sarjan 6 vuotiaat harrastajat tulevat saavuttamaan parinkymmenen vuoden päästä SM-tasan sijoituksia. Seura on vasta aloitettu, joten työ on vasta alkamassa. Seurassamme tulee olemaan sekä harrastaja- että kilpataso.

- Meitä ei tulevaisuus pelota vaan nyt on hyvä fiilis kun on saatu oma seura aluilleen, kertovat Laura ja Emilia hymyillen.

Lohjan Taitoluistelijat toivottaa kaikki tervetulleiksi tämän lajin pariin, ilmoittautua voi seuran nettisivujen kautta.

emilia_laura.png

Emilia Räikkönen ja Laura Savolainen tuovat uusia tuulia lohjalaiseen jääharrastamiseen uuden lajiseuran, Lohjan Taitoluistelijat ry:n kautta.

Taitoluistelu ja muodostelmaluistelu Suomessa

Tänä vuonna Italian MM-kilpailuissa suomalaiset Marigold Iceunity voitti kultaa ja Rockettes pronssia jatkoksi pitkälle menestysperinteelle. Muodostelmaluistelun ensimmäiset MM-kilpailut pidettiin vuonna 2000. Suomi johtaa MM-mitalitilastoa kaikkiaan 19 mitalillaan, joista peräti kahdeksan on kultaisia. Toisena mitalitilastossa on Ruotsi 11 mitalillaan. Ruotsi on vienyt MM-kullan kuusi kertaa. Kanadalla puolestaan on MM-kilpailuista kymmenen mitalia, joista yksi on kultainen. Myös Yhdysvaltain joukkueilla on viisi MM-mitalia.

Muodostelmaluistelu tuli Suomeen 90-luvulla ja Lauran ja Emilian mielestä laji sopii hyvin Suomalaiselle "jääkansalle" ja siksi menestystä on myös tullut.

http://lohjantaitoluistelijat.fi

http://www.stll.fi/

 

Poliisi kaipaa tietoja Lohjalta löytyneestä tuntemattomasta vainajasta

Lohjan keskustan tuntumasta löydettiin vainaja 15.4.2014 hieman ennen kello
kahdeksaa illalla. Vainajalle ei ollut henkilöllisyyspapereita mukanaan ja
poliisi yrittää selvittää vainajan henkilöllisyyttä.

Tuntematon vainaja on noin 65 - 70 -vuotias nainen, jonka pituus on noin
160 cm. Vainajalla on ruskeat lyhyet hiukset. Vainajan päällä oli
puna-valkoinen tuulitakki sekä harmaat collegehousut.

Henkilöstä tai asiasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä
Länsi-Uudenmaan poliisiin ylikonstaapeli Jonna Arifulleniin virka-aikaan
puhelinnumeroon 0295 436359 tai rikosylikonstaapeli Jarmo Ylitaloon
virka-aikaan puhelinnumeroon 0295 436148. Virka-ajan ulkopuolella tiedoista
voi soittaa puhelinnumeroon 0295 413003.

Lisätietojen antaja: ylikonstaapeli Jonna Arifulleniin virka-aikaan
puhelinnumeroon 0295 436359 tai rikosylikonstaapeli Jarmo Ylitaloon
virka-aikaan puhelinnumeroon 0295 436148. Virka-ajan ulkopuolella tiedoista
voi soittaa puhelinnumeroon 0295 413003.

http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2014041602lansi-uusimaa1

Matkailu tuo läntiselle Uudellemaalle yli 300 miljoonaa euroa

Uudenmaan alueella on selvitetty koko maakunnan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Maakunnan matkailutulo oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa, matkailu loi maakuntaan noin 12 000 henkilötyövuotta ja kokonaisuudessaan matkailu loi noin 21 000 henkilötyövuotta mukaan lukien maakunnan ulkopuolelle suuntautuva matkailu.

Kaikkiaan Uudellamaalla kävi vuoden aikana noin 16 miljoonaa päivämatkailijaa ja matkailijoiden yöpymisvuorokausia kertyi 22 miljoonaa. Suurimmat matkailutuloa saavat toimialat olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa ja liikenne. Noin kolmasosa matkailijoiden euroista meni vähittäiskaupalle. Nämä alat myös työllistivät eniten.

Alueellisesti ylivoimaisesti suurin matkailutulon saaja oli pääkaupunkiseutu, joka saa 1,5 miljardia maakunnan matkailutulosta. Länsi- Uudenmaan osuus matkailutulosta oli 307 miljoonaa, Keski-Uudenmaan 201 miljoonaa ja Itä-Uudenmaan 168 miljoonaa. Summat sisältävät arvonlisäveron.

- Pääkaupunkiseutu on yöpyvien matkailijoiden ykköskohde pääkohde ja muissa maakunnan osissa käydään pääasiassa päivämatkoilla, toteaa matkailun lehtori ja projektin päällikkö Eva Holmberg Haaga-Heliasta.

Luksian ammattiopistoihin 2635 hakijaa

Valtakunnallisesti ensisijaisten hakijoiden määrä ammatilliseen koulutukseen laski 22,5 prosenttia. Lasku johtui paitsi ikäluokan pienenemistä myös yhteishaun valtakunnallisista muutoksista. Muutoksesta johtuen toisen tutkinnon jo suorittaneet eivät hakeutuneet koulutukseen enää yhteishaun kautta.
Kevään 2014 valtakunnallisessa yhteishaussa hakijoita Luksian ammattiopistoihin oli yhteensä 2635 (vuonna 2013 3069), joista 674 (850) ensisijaisia peruskoulun suorittaneita ja 42 tutkinnon suorittanutta. Kun aloituspaikkoja oli 802, vetovoimaluvuksi saadaan 0,89 per aloituspaikka, kun viime vuonna vastaava luku oli 1,07.

Suositummat alat

Eniten määrällisesti ensisijaisia hakijoita/perustutkinto: 1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 81 (viime vuonna 101), 2.  2. Autoalan perustutkinto 72 (75), 3. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 64 (76), 4. Logistiikan perustutkinto 47 (62), 5. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 45.

Perustutkinnot  (ensisijaista hakijaa per paikka): 1. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 1,95 (2,40), 2. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 1,68, 3. Talotekniikan perustutkinto 1,65, 4. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 1,60, 5. Turva-alan perustutkinto 1,52.

Yhteishaku etenee...

Yhteishaku etenee seuraavaksi pääsy- ja soveltuvuuskokeilla. Pääsy- ja soveltuvuuskokeet osiin koulutuksista järjestetään 22.4.-23.5. välisenä aikana. Kutsut kokeisiin on postitettu. Kokeisiin osallistuminen on ehdoton edellytys valituksi tulemiseen. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden ajankohdat tutkinnoittain löytyvät ammattiopistojen sivuilta.
Nuoret saavat tiedot opiskelupaikoistaan 13.6. alkaen. Opiskelupaikan vastaanottamisesta tulee ilmoittaa viimeistään 27.6.

Valtakunnallinen täydennyshaku järjestetään 16.6.-25.7. Täydennyshaussa ovat mukana yhteishaussa vapaaksi jääneet opiskelupaikat ja peruutetut opiskelupaikat, joihin ei ole varasijoilla hakijoita.

Haettavana on myös paikkoja valmentavaan koulutukseen. Näihin ammatilliseen koulututukseen valmistaviin ja ohjaaviin opintoihin haetaan erillisellä lomakkeella ja suoraan oppilaitokseen.

Suoraan oppilaitokseen hakevat myös tutkinnon jo suorittaneet. Hakijoita palvelevat koko kesän opintosihteerit tai ammattiopistojen opinto-ohjaajat. www.luksia.fi

Avoimissa ovissa muisteltiin Virkkalassa

Kalkkipetterin alueella on tärkeä asema alueemme historiassa

kalkkipetterpi.png

Kalkkipetterissä vietettiin lauantaina Avoimia ovia. Kalkkipetterin alueen yritykset ja itse toimistohotelli järjestävät tasaisin väliajoin avoimia ovia, joiden aikana paikkakunnan asukkaille esitellään alueen historiaa kuvin, videoin ja kertomuksin. Päivän aikana osa Kalkkipetterin vuokralaisyrityksistä oli paikalla esittelemässä palveluitaan, kahvio oli avoinna ja pihalla oli mahdollista syödä grillimakkaraa. Suurimmat vetonaulat olivat edellisten vuosien tapaan historialliset videot alueen menneistä vuosista sekä alueen historiasta kertova luento sekä tehdaskierros.

- Ihan joka vuosi ei Avoimia ovia järjestetä, mutta aina silloin kun meidän yrittäjillä ja talolla itsellään on energiaa ja aikaa päivän järjestämiseen, kertoo talon operatiivinen vastaava Kati Nuutinen.

Takana ovat Kalkkitehtaan huippuajat, mutta kiinteistön nykyvuokralaiset katsovat tulevaisuuteen avoimin ja positiivisin mielin. Vanhan Lohjan Kalkki Oy:n pääkonttorirakennuksesta löytyy nykyään useampia eri alojen yrityksiä ja taitajia, jotka ovat kaikki lueteltu kiinteistön kotisivuilla kalkkipetteri.fi osoitteessa.

- Saatavilla olevat tilat vaihtelevat vuosittain kun yrityksiä tulee ja menee. Näiden vuosien aikana kiinteistö on ehtinyt nähdä valtavasti potentiaalisia yrittäjiä ja yrityksiä Lohjan Kalkin toimistopäivien jälkeen.

Avoimissa ovissa paljon kävijöitä    

Viime kertaan verrattuna kävijöiden keski-ikä näytti hieman nuortuneen. Edellisellä kerralla olikin vieraina paljon entisiä Kalkkitehtaan työntekijöitä, kun tällä kertaa oli paikallisia asukkaita, perheitä.

- Ihan hyvin on uusia tuttavuuksia käynyt ja kyllä tällaiset tapahtumat on näin yrittäjän kannalta todella kivoja, kertoo Henniriikka Hakulinen, jonka Tmi Henniriikka on pitänyt majaansa Kalkkipetterillä vuoden alusta. Henniriikan palveluihin kuuluvat kauneuspalvelut jalkojen hoidosta intialaiseen päähierontaan.

pirjo.png

Reijo Myyryläinen sai intialaista päähierontaa Kalkkipetterin Avoimissa ovissa vierailleelta Pirjo Nummelta, joka myös pitää kursseja intialaisesta päähieronnasta.

Vanhan puolen toisesta kerroksesta löytyy myös Inner Landscapes niminen yritys, jota vetävät Katja Hammarström ja Kari Rennholm.

- Emme ole vielä markkinoineet itseämme varsinaisesti mitenkään ja tämän vastaanoton lisäksi meillä molemmilla on myös päivätyöt, kertoo Katja.

katja.PNG

Katja Hammarström ei ole ehtinyt vielä hirveästi vastaanottoa markkinoida.

Katja ja Kari tuottavat palveluita maisemanhoitoon mutta myös valmentavat ihmisiä positiivisten tunteiden kautta ja antavat myös energiahoitoja.

Kalkkipetterin tulevaisuus

Toimistohotellin tulevaisuus herättää aina aika ajoin keskusteluja niin omistajien, vuokralaisten kuin asiakkaiden piirissä. Menneitä ovat ne ajat kun Kalkkitehtaan kiireet pitivät kiinteistön ovet rasvattuina. Tulevaisuus on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia myös Kalkkipetterille. Se mitä tulee tapahtumaan ja millainen rakennus on jatkossa, vain aika tulee näyttämään.

 

www.kalkkipetteri.fi

matti.png

Matti Majava kertoo Helsingin toimipisteen olevan hänelle liikevaihdollisesti tärkeämpi mutta Kalkkipetteri tarjoaa rauhallisen toimisto ja varastointipaikan ja tällaiset tapahtumat mahdollisuuden tehdä kauppaakin.

idees.png

Idees'in tiloista löytyy vaikka minkä värisiä kankaita.

video.PNG

Vanhat videot kiinnostivat ihmisiä.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset