Uutiset

Mainos

Virkkalapäivä tulossa (la 5.8.)

virkkalawww.jpg

Silloin kuin itse muutin Virkkalaan ja kuulin ensi kerran Virkkalapäivistä, en todellakaan tiennyt mitä odottaa. Tähän vuoteen asti Virkkalapäivä on viime vuosina ollut elokuun toisella viikolla ja joskus jopa parin päivän pituisena. Muutaman viime vuoden ajan Virkkalapäivää on vietetty yhden lauantain mittaisena pienenä markkinapäivänä Virkkalan raitilla.

Lauantai aamusta alkaen yksityishenkilöt ”valtaavat” Virkkalantien molemmin puolin omine myyntipöytineen ja tavaroineen ja vähitellen aamun aikana myös Virkkalan liikkeet avaavat ovensa ja monet tuovat liikkeidensä eteen omia myyntipöytiä ja pian koko Virkkalan keskusta on täynnä ihmisiä. Näin on ollut käytännössä viime vuodet aina, säässä kuin säässä.
Parhaimmillaan ensimmäiset myyjät ovat olleet pöytiään laittamassa jo aamu viideltä.
Myyntipöytien ja liikkeiden erilaisten tarjousten lisäksi on tapana ollut että Virkkalan Yrittäjät ry järjestää jonkinlaista ohjelmaa Virkkalan torilla yhteistyössä muiden alueen yhdistysten kanssa ja näin on tulossa tänäkin vuonna.
Joka vuotiseen tapaan Virkkalapäivänä valitaan Vuoden Virkkalalainen sekä Vuoden Masukas, näiden henkilöllisyydet pysyvät yleensä tiukasti salassa aina varsinaiseen tapahtumaan saakka ja merkkihenkilöt saadaan paikalle mitä erikoisemmilla selityksillä, jottei käymisen todellnen syy selviäisi.
Kautta vuosien Virkkalapäiville tuleminen myyjäksi ei ole maksanut mitään ja vaikka muuten Virkkalan keskusta on kohtuullisen hiljainen niin Virkkalapäivä lauantaina kello 9-14 on Virkkalassa tapahtumia ja ihmisiä.

Virkkalan tulevaisuus

Virkkala on vireä osa Lohjaa, mutta niinkuin niin monessa muussakin paikassa, myös Virkkalassa näkyy nykymaailman kehitys. Virkkalassa on yhä kaksi kauppaa, pankki, apteekki ja monia erikoisliikkeitä, mutta vastavuoroisesti Virkkalan aivan keskustasta löytyy parikin isoa ja tyhjää liiketilaa. Entinen K-Market tila odottaa uutta yrittäjää tai vaikkapa useamman yrittäjän kokonaisuutta. Samoin Hallaskarin tilat ja kohta vapautuvat kelloliikkeen tilat odottavat uusia yrittäjiä. Virkkalassa on kuitenkin välittömässä löheisyydessä paljon asiakkaita, sekä nuoria että vanhoja sillä Virkkalassa sijaitsevat myös koulut ja vanhusten palvelutaloja. Virkkalassa on hyvä läpileikkaus suomalaisuudesta ja onhan Virkkalassa myös yöravintola Petteri ja pari ruokaravintolaa keskustassa ja Eväs-Torppa ja Hannes kivenheiton päässä.
Tervetuloa Virkkalaan.

KO

Tulevista lehden teemoista

Varaa mainospaikkasi
tuleviin teemoihin ajoissa!

Tulossa...

vko 31 2.8. LAAJA 45 000 + Virkkalapäivä
vko 33 16.8. Kierrätys ja energia
vko 34 23.8. Raha ja sijoittaminen  +ruokateema
vko 35 30.8. Yrittäjän päivän liite
vko 36 6.9. LAAJA 44 000
vko 37 13.9. Rakentamisen erikoisteema
vko 38 20.9.Kulttuuri + juhlapalvelut

Varmista kaupat ja näkyvyys,
ota oma mediapaikkasi - SOITA!

Kari Vitikainen, p. 050-3071911, kariv@ykkoslohja.fi
Jukka Jokinen, p. 046- 920 3900, jukkaj@ykkoslohja.fi

Lohjan Hyrsylän kaunis koulukiinteistö on myynnissä

Lohjan kaupunki myy Hyrsylän koulukiinteistöä julkisella tarjouskilpailulla. Upea koulukiinteistö on monen mahdollisuuden kohde ja upea hirsirakennus, joka lepää korkean kivisokkelin päällä. Koko rakennus on hienon kalliomäen päällä.

hyrsylä.jpg

Kiinteistöllä on kolme rakennusta; koulurakennus, talli ja sauna. Alueella on osayleiskaava, jossa kohde on palvelujen ja hallinnon alue. Koulurakennus on suojelukohde. Kohde on ollut tyhjillään vuodesta 2016 lähtien. Koulurakennuksessa sisäilmaepäily.

Kohdetiedot:

-Koulurakennuksen rakennusvuosi on 1905
-Perusparannuksia on tehty 1980-luvun alkupuolella; lisätty villaa seiniin ja uusittu lattioita
-Peltikatto on uusittu vuonna 2000
-Rakennus on maalattu vuonna 2010
-Rakennuksen pinta-ala on noin 690 k-m2
-Koulurakennuksessa sähkölämmitys ja useita pystyuuneja
-Sähkön kulutus noin 80 000 kW/vuodessa
-Kohde kuuluu Härköjoen vesiosuuskunnan piiriin

Osayleiskaava on Nummi-Pusulan itä-osan osayleiskaava.

Kohde muodostuu kahdesta kiinteistöstä:

-Koulunmaa 444-516-3-44, pinta-alaltaan 1,0390 ha ja
-Koulumaa I 444-516-3-45, pinta-alaltaan 0,2930 ha,
-Kiinteistöjen pinta-alat yhteensä 1,332 hehtaaria.

Lisää kuvia ja tietoja: Hyrsylän koulukiinteistö

Näyttö: torstaina 6.7.2017 klo 17-19, osoite Hyrsyläntie 169, 09430 Saukkola.

Vapaamuotoiset tarjoukset joko sähköpostilla tonttipalvelut@lohja.fi tai osoitteella Lohjan kaupunki, Elinvoima/kaupunkikehitys/tonttipalvelut, PL 71, 08101 Lohja. Tarjous on jätettävä ma 17.7.2017 klo 14:00 mennessä. Tarjouksessa tulee ilmetä selkeästi kokonaishinta sekä mahdollinen käyttötarkoitus. Kaupunki pidättää itselleen oikeuden hylätä tarjoukset.

Lisätietoa: kehittämisjohtaja Eero Soinio, puh.  050 313 0701 ja tonttipalveluinsinööri Marja Puhakainen, puh. 044 369 4460, etunimi.sukunimi@lohja.fi

Kauniala osti Parhaat Vuodet ry:n kuntoutus- ja sosiaalialan toiminnot sekä kotipalvelutoiminnot

Kaunialan Sairaala Oy on ostanut palvelutuotantokaupalla Lohjalla toimivan Parhaat Vuodet ry:n kuntoutus- ja sosiaalialan toiminnot sekä kotipalvelutoiminnot. Palvelut tuottaa jatkossa KotiKauniala, jonka toiminta Lohjalla alkoi 1.7.2017. KotiKauniala toimii koko Uudenmaan alueella ja sen palveluvalikoimaan kuuluvat niin kotisairaanhoidon ja kodinhoidon palvelut kuin erilaiset tukipalvelutkin, kuten kiinteistö- ja tietotekniset palvelut sekä ateriapalvelu. Kauniala on tehnyt Lohjan kaupungin kanssa sopimuksen myös veteraanipalvelujen tuottamisesta.

-Kaunialalla on pitkät perinteet korkeatasoisten hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottamisessa. KotiKauniala on toiminut vuoden 2016 syyskuusta alkaen ja jatkuvasti laajentanut toimintaansa. KotiKaunialalla on erinomaiset edellytykset tarjota palveluja Parhaat Vuodet ry:n asiakaskunnalle ja huolehtia jokaisen asiakkaan palvelun laadusta ja lämpimästä, yksilöllisestä hoitosuhteesta, sanoo Kaunialan sairaalan toimitusjohtaja Mervi Ahlroth.

Parhaat Vuodet ry on toiminut Lohjalla vuodesta 2004 tukien ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuutta. Suunnitteilla oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan hallinnon uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi yhdistysten toimintaan. Parhaat Vuodet ry on pieni yhdistys, jonka voimavaroilla toiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen vastaamaan tulevaa muutosta on vaikeaa.

-Palvelutuotantokaupan myötä olemme turvanneet asiakkaidemme palvelut ja niiden kehittämisen jatkossakin. Asiakkaan kannalta muutoksella ei ole vaikutusta palveluun, sillä palvelut jatkuvat aivan ennallaan, samoin kuin entiset tutut työntekijät, puhelinnumerot sekä kuntoutustoiminnan toimipiste Lohjan Kontionkadulla. Yhdistyksemme yleishyödyllinen toiminta jatkuu ennallaan, kertoo Parhaat Vuodet ry:n hallituksen puheenjohtaja Riitta Hongisto.

Umacon ostaa Mondin tehdaskiinteistön Lohjan Pitkäniemessä

Myllykoskelainen teollisuuden purkuliiketoiminnan edelläkävijä Umacon Oy ostaa Mondin Lohjan Pitkäniemessä, Lohjanjärven rannalla sijaitsevan 23 hehtaarin tehdaskiinteistöalueen rakennuksineen ja koneineen. Paperin tekeminen Mondin tehtaalla on lopetettu vuonna 2015. Umaconin suunnitelmana on kehittää aluetta ensisijaisesti uuteen käyttötarkoitukseen.

Hjalmar Linder perusti Lohjan Pitkäniemeen sellutehtaan vuonna 1906. Yli 110 vuoden aikana tehtaalla on ollut lukuisia omistajia, joista viimeisimpänä Mondi. Tehdaskiinteistön alueella on tehty laajat ympäristöselvitykset tehtaan alasajon yhteydessä vuonna 2015. Näissä selvityksissä ei havaittu merkittäviä poikkeamia ympäristön normaalista tilasta.  Alueella on myös suojeltuja rakennuksia ja maa-alueita.

Umaconin suunnitelmana on aloittaa purkutyöt kiinteistön voimalaitoksesta. Tarkoitus on purkaa tehtaan koneita ja tuotantorakennuksia sekä jalostaa syntyvää purkumateriaalia edelleen myytäväksi. Huomattava osa kiinteistön purkumateriaalista pystytään kierrättämään.

-Umaconin tarkoituksena on kehittää Pitkäniemen aluetta sen rikasta teollista historiaa sekä kulttuuri- ja ympäristöarvoja vaalien. Suunnitelmana on etsiä alueelle paras mahdollinen käyttötarkoitus yhdessä Lohjan kaupungin ja asukkaiden kanssa. Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja alueen kehittämisestä yhdessä Lohjan kaupungin edustajien kanssa, sanoo Umaconin hallituksen puheenjohtaja Sami Tuominen.

Paavolan tammelle pöytä, penkit ja kevyt aita

DSC_0074_0.JPG

Ympäristöpäällikkö Risto Murto (vas), Toni Viksten (Mahistalon luonnonhoitoryhmä), Marjo Kumpulainen (Envimetria Oy), Nina Häkkinen (Helsingin Metallipurkaus Oy ja Jaana Pönni (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry) testasivat uutta pöytä-penkkisarjaa.

 

Lohjan seudun ympäristöklusteri on osallistunut Suomi 100 -vuoden viettoon lahjoittamalla Paavolan tammen luo kävijöiden levähdyskäyttöön hirsisen pöytä-penkkisarjan. Ympäristöklusteri on alueen yritysten, yhteisöjen ja kuntien yhteistyö- ja oppimisverkosto. Sen jäsenet löytyvät osoitteesta www.lohjanklusteri.fi.

-Paavolan tammi on aivan upea. Kaikkea kaunista pitää vaalia myös tuleville sukupolville, sanoo Marjo Kumpulainen Envimetria Oy:stä.

-Tulin juuri Pekingistä lomalta ja voin sanoa, että rehevyyttä, raikasta ilmaa ja sinistä taivasta tuli ikävä. Ei olisi kannattanut lähteä suurkaupunkiin, kun täällä sielu lepää. Paavolan tammi on kokenut kaikenlaista ja sen juuret ovat syvällä. Mikä on sen parempaa, kuin syödä pullaa pöydän ääressä ja katsella kaunista ihmettä, sanoo Nina Häkkinen Helsingin Metallipurkaus Oy:stä.

Lohjan ympäristöklusteri on tukenut aiemmin myös Porlan Järviluontoseikkailua, lohikalojen palauttamista Karjaanjokeen ja terveysluontopolun tekemistä Liessaareen.

 

Aita suojelemaan tammen juuria ja aluskasvillisuutta

Mahistalon luonnonhoitoryhmä on pystyttänyt lisäksi kevyen aidan tammen ympärille.

-Huolena on ollut kestääkö tammi sitä ihmismäärää, joka täällä käy sitä katsomassa. Juuriston ja aluskasvillisuuden on pelätty kärsivät, Lohjan kaupungin ympäristöpäällikkö Risto Murto perustelee aitaa.

Se tuleekin tarpeeseen, sillä tällä hetkellä aluskasvillisuutta ei tammen juurella juuri ole. Saarelaiset puolestaan muistavat kauniin kielomaton, joka tammen juurella oli ennen. Murto onneksi vakuuttaa, että aluskasvillisuus alkaa korjaantua heti ja vahvistuu vähitellen, kun sen päällä ei enää tallota.

-Tavoitteena on, että mahdollisimman harva menisi enää tammen juurelle, kun siitä voi nauttia pöydän ääressäkin, Murto sanoo.

Tammen ympäriltä kaadettiin kuusia jo viime vuonna. Toimenpide täytyi tehdä, vaikka tunnelma vehreästä tammesta kumpareella keskellä synkkää kuusikkoa kärsikin siitä hieman.

-Tammi tarvitsee valoa. Tässä on ennen ollut pelto, johon on sitten istuttu kuusia. Paavolan tammenkin alaoksat alkoivat jo kuivua valonpuutteen vuoksi, joten kuusikkoa oli pakko karsia, Murto selventää.

DSC_0041_0.JPG

Jaana Pönni (vas), Risto Murto, Nina Häkkinen ja Marjo Kumpulainen kiinnittävät tammesta kertovaa infotaulua.

 

Tammen tie kuuluisuuteen

Paavolan tammi on some-maailmassa nimitetty Suomen kauneimmaksi tammeksi. Suuren kansan tietoisuuteen ja suosioon se nousi Retkipaikka-sivuston tekemän jutun myötä, kun ihmiset alkoivat jakaa kuviaan ja kirjoituksiaan tammesta.

-Kun Retkipaikka-sivuston kävijöitä kysyttiin parhaita kohteita, Paavolan tammi oli kolmantena. Luonto on täynnä upeita kohteita, joten on mielenkiintoista, mikä tekee joistain niin suosittuja, Murto pohtii.

-Juuri haastattelin yhtä ihmistä, joka oli tullut Helsingistä katsomaan tammea. Hän sanoi, että kyllä kannatti tulla tänne asti, Murto jatkaa.

Kaikki alkoi kuitenkin yksittäisen saarelaisen havainnosta.

-Raili Auvinen mökkipolku kulki tammen ohi, hän kiinnitti siihen huomiota ja teki Lohjansaaren koulun pihalle ja luontopolun varteen kyltit tammesta. Yritämme nyt kaikki yhteistuumin pitää huolta tammesta, kertoo lohjansaarelainen Pirjo Sjögren.

Aina Paavolan tammi ei ole ollut yhtä arvostettu. Juuri sen ansiosta voimme ihailla sitä nykyään.

-Tammi kasvaa normaalisti yksirunkoiseksi hyväksi lautatavaraksi. Täältä saa hakea vanhaa, yksirunkoista tammea, koska ne on aikanaan käytetty laivateollisuuteen. Huonot, monirunkoiset jäivät vain jäljelle, Murto kertoo.

 

Paavolan tammi vehreän luontopolun varrella

Paavolan tammelta löytyy jyhkeyttä ja sen on ympärysmittaa on yli 470 cm. Oksat ovat pitkät ja sammalpeitteisinä satumaisen tummanvihreät.

-Tammen ikä on se klassisin, mutta myös vaikein kysymys. Se on noin 250 vuotta vanha, korkeintaan 300 vuotta. Suomen pitkäikäisimpiä puita ovat kataja ja mänty. Kataja voi olla yli 1000-vuotias ja mäntykin 800-vuotias, Murto sanoo.

Paavolan tammelle pääsee luontopolkua pitkin, joka kulkee valtakunnallisesti arvokkaan suojellun Paavolan tammimetsän läpi.

-Tammi on avainlaji, koska siinä elää huimasti enemmän eri eliölajeja, kuin esimerkiksi kuusessa tai männyssä, Murto kertoo.

Paavolan tammelle poiketessa kannattaa kiertää koko luontopolku.

-Monessa paikassa ei ole näin rehevää luontopolkua, jonka varrelta löytyisi kaikki nämä elementit, toteaa lohjansaarelainen Leif Lindberg.

Jäteasemat uudistuivat

Jäteasemat ovat nykyään etupäässä materiaalivirtojen keräys- ja kierrätyskeskuksia.

DSC_0089.JPG

Rosk’n Rollin tiedottaja Kaisa Halme, jätepoliisit Minéa Taskinen ja Rakel Allén sekä ympäristökouluttaja Malin Kurkisuo kertovat, että pientuojien ei tarvitse enää jonottaa vaa’alle. Lisäksi jäteasemanhoitajat neuvovat asiakkaita henkilökohtaisesti.

 

Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu uudisti vuoden alusta jäteasemapalvelunsa. Nyt jokaisella Rosk’n Rollin jäteasemalla on tarjolla sama, kattava peruspalvelupaketti.

-Uutta on vaateiden ja pakkausmuovin keräys, sanoo Rosk’n Rollin tiedottaja Kaisa Halme.

Jäteasemat ovat kaikkien asukkaiden ja kesäasukkaiden käytössä. Kesällä jäteasemien aukioloaikoja on lisätty ja hintoja laskettu. Niinpä mökin siivouskuormalle tai keittiön remonttilastille pitäisi jokaisella olla helposti tavoitettava, vastuullinen ja edullinen vastaanottopaikka. Jätekuormat eivät kuulu eko- ja sekajätepisteille tai luontoon.

Jäteasemien yhtenäistettyyn peruspalvelupakettiin kuuluvat haravointijäte, risut, oksat, käsitelty ja käsittelemätön puu, sähkölaitteet, palava ja palamaton sekajäte, sähkölaitteet, käyttökelpoiset tekstiilit, vaaralliset jätteet, kartonki, paperi, lasipakkaukset, metalli ja pakkausmuovit. Suuremmilla jäteasemilla on tämän perusvalikoiman lisäksi muidenkin jätteiden vastaanottoa. Silti jotkut hylkäävät jätteensä edelleen esimerkiksi metsään.

-Ihmettelen sitä, että vieläkin mm. akkuja, renkaita ja jääkaappeja hylätään metsään, vaikka ne voisi tuoda maksutta tänne. Auton siihenkin tarvitsee, kun kuljettaa ne metsään. Täällä taas materiaali päätyisi kiertoon ja uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Esimerkiksi puu- ja sekajätteestä saadaan sähköä ja lämpöä, jäteöljystä teräketjuöljyä, lasista uusiolasia ja muovista muoviteollisuuden raaka-ainetta, Halme kertoo.

 

Jätteen määrään voi vaikuttaa itse

Jätehuolto on ajankohtainen asia juuri nyt, sillä kesäasukkaiden myötä jätemäärä kasvaa huomattavasti mm. Länsi-Uudenmaan alueella. Omilla valinnoillaan jokainen voi vaikuttaa jätemäärän syntyyn sekä oikealla lajittelulla kierrätyksen sujuvuuteen.

-Jätemäärää voi pienentää esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin. Suomessa heitetään paljon ruokaa pois, vinkkaa ympäristökouluttaja Malin Kurkisuo.

-Kesällä on kiva tiskata vaikka ulkona, joten mökilläkään ei kannata käyttää kertakäyttöastioita, vinkkaa puolestaan Halme.

 

Löydä jätteelle oikea osoite

Uudistuksilla helpotetaan jäteasemalla asiointia. Pientuojien ei tarvitse enää jonottaa vaa’alle ammattilaisliikenteen seassa, ja jäteasemanhoitaja palvelee ja neuvoo asiakkaita henkilökohtaisesti. Jokainen jäteaseman asiakas kohtaa jäteaseman työntekijän heti asemalle saapuessaan. Jäteasemanhoitaja katsoo, mitä jätteitä asiakas on tuomassa. Suurin osa jätteistä, myös kaikki puujätteet, vastaanotetaan oikein lajiteltuna maksutta. Joitakin määrärajoituksia on edelleen.

Kotitalousasiakkaiden maksullisten jätteiden hinnoittelu perustuu nykyään tilavuuteen. Jäteasematyöntekijä arvioi jätteen tilavuuden yhdessä asiakkaan kanssa. Suurkuormia eli kuorma-autoilla ja traktoreilla tuotavia jätteitä vastaanotetaan Porvoossa, Sipoossa, Lohjalla, Hangossa ja Vihdissä. Ne hinnoitellaan edelleen painon mukaan.

Jos ei tiedä, mihin jäte kuuluisi viedä tai missä lähin ekopiste tai jäteasema on, Rosk’n Rollin nettisivujen etusivun hakutoiminnot auttavat. Jätteet A-Ö opastaa monien eri jätteiden lajittelussa ja vastaanottopistehaku kertoo lähimpien vastaanottopisteiden osoitteet ja aukioloajat.

DSC_0091.JPG

Rosk’n Rollin tiedottaja Kaisa Halme esittelee Munkkaan jätekeskuksessa olevia rasteja, joilla pääsee tutustumaan mm. kierrätykseen ja luonnonvarojen säästämiseen.

 

Hyödyksi, ei kaatopaikalle

Kuntien jätelaitosten tehtävä on kerätä ja kierrättää jätteitä uudelleen hyödynnettäväksi. Jäteasemat ovatkin materiaalivirtojen keräys- ja kierrätyskeskuksia.

Vuoden 2016 alusta kaatopaikalle ei ole enää saanut sijoittaa orgaanista jätettä. Osa tulkitsi muutoksen niin, ettei roskapussiin enää saisi laittaa mitään orgaanista, esimerkiksi tekstiilejä. Se oli kuitenkin virhetulkinta, sillä kotien roskapussit menevät jätevoimalaan hyödynnettäväksi energiana ja kaukolämpönä.

Rosk’n Rollin jäteasemilla seka- ja rakennusjäte lajitellaan palavaan ja palamattomaan. Asiakas tekee lajittelun itse kuormaa purkaessaan. Palava sekajäte ohjataan jätevoimalaan. Palamaton sekajäte lajitellaan edelleen materiaali- tai energiahyötykäyttöön, ja pieni hyödyntämiskelvoton osa ohjataan vielä loppusijoitukseen.

-Enää alle 10% jätteistä päätyy kaatopaikalle, toteaa Halme.

 

Jätepoliisit neuvovat

-Jätepoliisikampanja on Länsi-Uudenmaan alueella jo 9. kesää. Aiemmin poliisi väijyi puskissa ja käräytti väärinkäytöksistä, mutta nykyään panostetaan neuvontaan ja apuna oloon. Jätepoliisi ei sakota, kertoo Halme.

-Kierrämme jäteasemilla ja tapahtumissa. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Monille on vielä epäselvää esimerkiksi, mikä on palavaa jätettä ja mitä pakkausmuovinkeräykseen saa laittaa, kertoo jätepoliisi Minéa Taskinen.

Jätteiden lajitteluun kannustaa myös suosittu Facebook-kilpailu, jonka pääpalkintona on polkupyörä.

Lohja Pride piknik kutsuu kaikki viettämään kesäpäivän yhdessä

Lohjan ensimmäinen pride-tapahtuma Lohja Pride piknik järjestetään 15.7. kello 14.00-20.00 Aurlahden rannassa. Yhteisöllisyyteen tähtäävä tapahtuma kutsuu kaikki viettämään rennon kesäpäivän yhdessä ja juhlistamaan moninaisuutta.

DSC_0012_3.JPG

Mirva Lehtonen (vas) ja Nea Weckström kertovat, että Aurlahden ranta täyttyy sateenkaaren väreistä 15.7.

 

Lohja Pride piknik sai alkunsa Nea Weckströmin haaveesta.

-Olin haaveillut jo pidemmän aikaa siitä, että Lohjalla olisi jotain seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Haaveilin aikani, kunnes totesin, että mitään ei ole. Päätin sitten itse tehdä ja loin Facebookiin Lohja Pride piknik -tapahtuman. Haave muuttui ajatukseksi ja ajatus toteutukseksi, kertoo Weckström.

Tapahtuma sai hyvän vastaanoton.

-On ihanaa, miten positiivisesti tähän on suhtauduttu. Moni on sanonut, että ihanaa, kun tällainen tapahtuma järjestetään vihdoin Lohjalla. Tapahtuma laitetaan talkoovoimin pystyyn ja se tuo oikeasti ihmisiä yhteen. Esimerkiksi Lohjan Kansalaistoiminnan keskukselta on tullut paljon ideoita, Weckström kertoo.

-Kiinnostusta on ollut paljon. Hatunnosto siitä lohjalaisille, tiivistää tapahtuman toinen järjestäjä Mirva Lehtonen.

-Olen todella iloinen, että sain Mirvan mukaan tähän, kun tekemistä on ollut niin paljon, Weckström kiittelee.

 

Koko perheen tapahtuma

Piknikin ajatuksena on kerääntyä rantaan viettämään mukava päivä yhdessä.

-Vilttien ja eväiden kanssa voi tulla tapaamaan ihmisiä. Tämä on Lohjan ja lähikuntien oma tapahtuma, ei tarvitse lähteä esimerkiksi Helsinkiin, että voi osallistua pride-tapahtumaan, sanoo Weckström.

-Tapahtuma on tarkoitettu ihan kaikille ikään, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Tarkoitus on tuoda erilaisia ihmisiä yhteen ja juhlia yhdessä moninaisuutta. Haluamme edesauttaa moninaisuuden hyväksymistä ja lisätä avoimuutta. Vähemmistöille enemmistön tuki merkitsee paljon, hän jatkaa.

Myös kaksikielisyys on huomioitu, joten ruotsinkielisillekin löytyy palveluja omalla äidinkielellä.

Tapahtuma alkaa kello 14.00 Aplicon perhelaviksella.

-Ideana on saada perheitä mukaan. Tapahtumassa on mm. ratsastusta islanninhevosilla, leikkipiste ja pelejä, kuten mölkkyä, sanoo Lehtonen.

Luvassa on myös mm. Studio Flon esityksiä sekä yllätysohjelmaa, ja ranta tulee olemaan sateenkaaren väreissä. Tapahtumassa jaetaan rannekkeita, joilla saa tarjouksia Wamesta ja Exitistä sekä 10% alennuksen ruoista Happy Joessa. Illalla on vielä vuorossa jatkobileet Exit Nightclubissa.

Ulkoilmatapahtumien kohdalla jännitetään aina sään tuomia oikkuja, mutta Wekström toteaa, ettei lämmin kesäsadekaan kaataisi tapahtumaan. Tapahtuma ei myöskään rajaudu vain Aurlahden rantaan, vaan osa keskustan kahviloista, ravintoloista ja liikkeistäkin on mukana.

 

Ihmisten suhtautuminen on muuttunut

Weckström ja Lehtonen kertovat, että ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on muuttunut paljon viimeisen viiden vuoden aikana.

-Ihmiset suhtautuvat nykyään positiivisemmin kuin ennen ja haluavat osallistua tällaisiin tapahtumiinkin, sanoo Lehtonen.

-Tasa-arvoinen avioliittolaki teki asiassa suuren harppauksen. Ihmiset heräsivät antamaan tukensa, toteaa Weckström.

Tukensa voi antaa edelleen myös Lohjan omalle pride-tapahtumalle. Uusia yhteistyötahoja ilmoittautuukin jatkuvasti mukaan. Tapahtuman järjestäjät tavoittaa osoitteesta lohjapride(at)gmail.com. Ensimmäinen pride-tapahtuma on vasta edessä, mutta katseet ovat kääntyneet jo kauemmaskin tulevaisuuteen, sillä suunnitelmissa on järjestää tapahtuma myös ensi vuonna. Haaveilu ei lopu vielä siihenkään.

-Seuraava haaveeni on perustaa ensi syksynä oma yhdistys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, koska sellaista ei vielä ole Lohjan alueella, Weckström kertoo.

Lohja Pride piknikin menossa ovat mukana Aurlahden rannassa ovat mm. Sateenkaaripuoti, Studio Flo, Aplico, Regnbågsankan rf, Sateenkaariperheet ry, Pink Lemon, Hestneisti ry/ talli Hestbakki, Chiliveikot ja Cafe Aurlahti. Muuten mukana tapahtumassa ovat mm. St. Honore, Omalogo, Kahvila Nina-Maria, Hapy Joe, Exit Nightclub, Lohjan Kansalaistoiminnankeskus, Pub Wame, Hotelli Lohja ja Erotiikkaliike Marbella.  

Järviluontoseikkailussa tunnistettiin ötököitä ja tehtiin kaarnaveneitä

po1.jpg

Porlan Järviluontoseikkailua vietettiin viime lauantaina komeassa säässä, ja tapahtuma keräsi jälleen lohjalaiset luonnon äärelle. Koko perheen tapahtumassa oli monenlaista ohjelmaa etenkin lapsille, mutta löytyi mielenkiintoista nähtävää aikuisillekin. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen sääaseman esittely kiinnosti erityisesti aikuisia.

-Porlaan perustettiin vuonna 1949 manuaalinen sääasema, kun haluttiin tutkia ilmastoa. Täysin automaattinen siitä tuli vuonna 2007. Se lähettää tiedot Ilmatieteenlaitokselle kymmenen minuutin välein. Sääasema mittaa sademäärän, lämpötilan, ilman kosteuden ja lumen syvyyden, kertoo meteorologi Maria Santanen Ilmatieteenlaitokselta.

Sääasemat pyritään sijoittamaan paikkoihin, jotka kuvaavat hyvin laajempaakin aluetta. Porlan kohdalla harju tuo omat haasteensa mukaan kuvioon ja sää voikin sen toisella puolella olla erilainen.

Santanen kertoo, että Ilmatieteenlaitoksen meteorologit työskentelevät vuorokauden ympäri.

-Sääennusteet tehdään tietokonemallien avulla. Havainnot laitetaan ennusteen pohjaksi ja lasketaan sitten, mihin tilanne kehittyy. Ennusteet muuttuvat, kun lasketaan uudelleen, Santanen avaa.

Kaikki meteorologit eivät kerro sääennusteita televisiossa, kuten joskus luullaan, vaan osa toimii asiantuntijatehtävissä ja sijoittaa esimerkiksi sääasemia.

po2.jpg

 

Veneilyä, rapuja ja peikkojumppaa

Järviluontoseikkailu koostui 13 luonto- ja seikkailurastista, joiden päätteeksi pääsi nuotiolle nauttimaan eväitä. Reitin varrella mm. tunnistettiin puu- ja kasvilajeja, etsittiin eläimiä metsästä, kokeiltiin tarkkuusheittoa virvelillä, ihailtiin kaloja ja rapuja, tasapainoiltiin, tutustuttiin vesitutkimukseen, tehtiin kaarnalaivoja ja kuunneltiin satuja. Satua kuunnellessa pääsi kokeilemaan metsänhaltijan tuolia, jonka kerrottiin olevan erinomaisen hyvä istua. Välillä oikaistiin kalastuksesta kipeytynyt selkä peikkojumpalla.

-Arviomme mukaan tapahtumassa kävi noin 1200 vierasta. Tapahtuma sujui erittäin hyvin ja rasteilla riitti porukkaa ruuhkaksikin asti. Vesiötökät ja kiipeilyrasti olivat ainakin hyvin suosittuja. Lohjan harrastajanäyttelijöiden maskotit olivat aivan huikeita jumppineen ja Porla-räppeineen ja vetivät väkeä viime vuosia enemmän lavan eteen seuraamaan juontoa, kertoo tapahtuman koordinaattori Ekaterina Ikonen.

po5.jpg

Alexander Jokinen etsii ötököitä Irma Rouhiaisen kanssa.

 

Monet olivat käyneet tapahtumassa aiemminkin. Eleonora Lähteilä oli poikansa Alexander Jokisen kanssa Järviluontoseikkailussa jo neljättä kertaa, joten he tiesivät, mitä odottaa. Etenkin kalat, ravut ja veneilyrasti kiinnostivat. Parasta oli kuitenkin päästä tutkimaan ötököitä mikroskoopilla.

Ötököiden etsiminen ja tutkiminen oli mieleen myös Nooa Korvelle, joka oli Järviluontoseikkailussa veljensä Nuutti Korven ja äitinsä Tia Korven kanssa. Hän löysi sudenkorennon toukan. Nuutti puolestaan kuunteli satua oravan satupesässä. Heillä oli suunnitelmissa kokeilla vielä ainakin tarkkuusheittoa virvelillä ja veneilyä.

-On todella kiva lapsille, että tällaisia tapahtumia järjestetään. Täällä pääsee tekemään asioita, joita ei muuten pystyisi, sanoo Tia Korpi.

Tapahtumassa poikkesi myös Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

-Lohjan luonnossa on jotain satumaisen hienoa ja parhaimmillaan se tarjoaa maagisen tunnelman. Olen tyytyväinen siitä, että vuosien väännön jälkeen meillä on kaava, joka tekee Porlasta virkistyskäyttöön tarkoitetun alueen. Porlaa tulee kehittää ihmisille paikaksi viivähtää luonnon lähellä, Sivula sanoi puheessaan.

po4.jpg

Nuutti Korpi kuunteli oravan satupesässä Mirja Janeruksen lukemaa satua. 

 

Tarinoita Porlasta

Tapahtuman teemana oli tänä vuonna 100 ja yksi tarinaa. Tapahtumassa kerättiin ihmisten tarinoita Porlasta sekä kuultiin mm. kalastusmestari Pekka Ilmarisen muisteluja Porlan historian varrelta. Lisäksi yhdellä rastilla koottiin yhteinen tarina, jota jokainen sai jatkaa siitä, mihin edellinen oli jäänyt.

-Tarinoiden keruu kiihtyi loppua kohden ja saimme kokoon joitakin kymmeniä tarinoita. Osa niistä oli hauskoja mielikuvitustarinoita Porlan eläimistä ja osa ihmisten tosikertomuksia Porlasta. Tarinoissa nousi myös esille se, että jokainen kokee Porlan erilaisena paikkana ja näkee alueen omalla tavallaan. Tarinoita tuli monen ikäisiltä, kertoo Ikonen.

Osa tarinoista julkaistaan Porlan verkkosivuilla, ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkinto.

po3.jpg

Nooa korpi kokeili metsänhaltijan tuolia.

Poliisi pääsi asuntomurroista epäiltyjen jäljille kansalaishavaintojen ansiosta

Kesälomalle lähtijän kannattaa muistaa, että hyvä keino asuntomurtojen ennalta estämiseen on pitää asunto asutun näköisenä myös lomakaudella. Esimerkiksi naapureita voi pyytää tyhjentämään postilaatikon ja leikkaamaan nurmikon. Asunnoissa tulisi olla vakuutukset kunnossa. Kerrostaloasunnoissa lisäturvalukitus estää tehokkaasti murrot. Kansalaisten kannattaa myös olla valppaana ja tehdä havaintoja poikkeavasta liikehdinnästä esimerkiksi pientaloalueilla.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella on tällä hetkellä esitutkinnassa tapaus, joka ei olisi selvinnyt ilman kansalaishavaintoja. Tutkintavankeudessa on kolme georgialaista miestä, joita epäillään Espoossa, Lohjalla, Vantaalla ja Nurmijärvellä tapahtuneista törkeistä varkauksista ja asuntomurroista.

Poliisi ai kesäkuun alusta lukien kansalaishavaintoja asuntomurtopaikkojen läheisyydestä Citroën-merkkisestä ulkomaan rekisterissä olevasta henkilöautosta. Havainnoissa ilmeni tavanomaisesta autoilusta poikkeavia piirteitä. Autosta oli esimerkiksi saatettu tehdä havaintoja pientaloalueelta päättyvän tien varrelta, autoon oli saatettu juosta yllättäen metsästä ja auton sijainti havaintopaikalla ei ollut tavanomaista.

Poliisi seuraa rikostilastoja epäilyttävistä kohteista ja välittää havaintoja muille poliisilaitoksille. Kyseinen auto tavattiin Tikkurilasta lauantaina 10.6., jolloin autosta otettiin kiinni kaksi georgialaiseksi ilmennyttä miestä. Tutkinnassa ilmeni, että autolla oli Suomessa liikkunut myös kolmas georgialainen mies, joka tavattiin ja otettiin kiinni 11.6. sunnuntaina Katajanokan satamasta. Miehen hallusta löytyi Lohjan asuntomurrolta anastettua omaisuutta.

Epäillyt on vangittuna Espoossa, Lohjalla, Vantaalla ja Nurmijärvellä tapahtuneisiin viiteen törkeään varkauteen. Rikoksen tutkinta on tällä hetkellä kesken. Kateissa on isohko määrä eri asunnoista anastettuja koruja. Asiaa tutkii Länsi-Uudenmaan poliisilaitos.

Vaikka asuntomurroissa tapahtuu pieni piikki lomakauden alkaessa, ei kotona olemista tai reissuun lähtemistä kannata etukäteen juurikaan pelätä. Asuntomurron uhriksi joutuminen on erittäin harvinaista, sillä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella asuntomurtoja tapahtuu vuodessa keskimäärin 200-300, mikä on runsaan 455 000 henkilön asukaslukuun suhteutettuna vähän.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset