Uutiset

Finna-asiakasliittymä tuo uusia palveluja kirjastoon

Finna-asiakasliittymä mm. yksinkertaistaa aineiston selaamista sekä tuo mahdollisuuden tutustua arkistoihin ja jakaa kirjalistoja.

DSC_0128.jpg

Kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen (vas) sekä kirjastonhoitajat Johanna Riikonen ja Tapio Hyppänen ovat tyytyväisiä Finna-asikasliittymään, jonka alle on nyt avattu uusi Lukki-Finna. Finna tarjoaa uusia palveluja kirjaston käyttäjille sekä avaa oven arkistoihin ja museoihin.

 

Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä asiakasliittymä, jossa on mukana yli 200 organisaatiota. Sen kautta pääsee tutustumaan mm. Suomen arkistojen, museoiden ja kirjastojen kokoelmiin, kuten satoihintuhansiin kuviin Suomen historiasta ja lehtiin 1900-luvun alusta saakka. Digitoituina löytyy myös esineiden kuvia.

-Finna on yhteinen ovi kulttuuriteoksiin, sanoo kirjastonhoitaja Tapio Hyppänen Lohjan kirjastosta.

Kansallisen Finnan alle avattiin viime viikolla Lukki-kirjastojen eli Vihdin, Lohjan ja Karkkilan kirjastojen yhteinen Lukki-Finna. Lohjan kirjaston kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen kertoo, että Lukki-Finnan perustamisessa käytettiin Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämää avustusta, jolla palkattiin yksi työntekijä Hyppäsen tilalle, jotta hän pystyi keskittymään uuden palvelun toteuttamiseen. Lukki-kirjastot avasivat oman Finnan ensimmäisten joukossa.

-Lukki-kirjastot haluavat uudistua. Sivulle tulee kotisivumaista sisältöä, joka saadaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi. Tietoa löytyy esimerkiksi kirjastokoirista. Kun kaikki on nyt samassa paikassa, toivomme, että esimerkiksi tapahtumat tavoittavat enemmän ihmisiä, Hyppänen esittelee.

Tuttua ja turvallista Lukki-verkkokirjastoa voi silti edelleen käyttää, sillä se jää toistaiseksi voimaan uuden palvelun rinnalle.

-Jos tykkää käyttää vanhaa versiota, se onnistuu jatkossakin. Suosittelemme kuitenkin kokeilemaan myös uutta, sen palveluihin on hyvät ohjeet, Hyppänen sanoo.

Lukki-kirjastojen Finna löytyy osoitteesta www.lukki.finna.fi.

 

Monipuolinen ja helppo Finna

Uusi sivuston on kätevä, sillä heti etusivulta löytyvät mm. kirjastojen aukioloajat, aineistohaku, kampanjat, lista lainatuimmista kirjoista sekä kirjastojen ajankohtaiset uutiset. Palvelussa voi seurata rinnakkain niin Lohjan, Vihdin kuin Karkkilankin kirjastoja. Laajasta aineistosta etsimänsä löytää helposti hakusanojen avulla. Haku toimii esimerkiksi julkaisuvuoden tai genren perusteella.

-Tulossa on myös hakurajaus aikuisten ja lasten aineistoihin, Hyppänen kertoo.

Uusi haku on näppärä, sillä ylimääräisiä klikkauksia ei enää tarvita, vaan yhdessä klikkauksella näkee mm. teoksen saatavuuden kaikissa Lukki-kirjastoissa.

Kirjojen Suomi -palvelussa taas voi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi syventyä merkittäviin kirjoihin, joita Suomessa on julkaistu viimeisen 100 vuoden aikana.

DSC_0121.jpg

Finnan kautta pääsee tutustumaan esimerkiksi 1900-luvun alun sanomalehtiin.

 

Uusia palveluja

Finnasta löytyy kaikki ne palvelut, jotka vanhassakin versiossa on, mutta myös monta uutta.

-Omaan tiliinsä voi lisätä myös muiden kirjastokortteja. Se helpottaa etenkin perheiden korttiruljanssia, kun voi uusia esimerkiksi lapsensa lainat. Pin-koodin vaihtamalla kortin saa jälleen erilleen, kertoo Hyppänen.

Toinen uusi ominaisuus ovat suosikkilistat.

-Listan voi tehdä yksityisesti vain itselleen, mutta sen voi myös laittaa julkiseksi ja jakaa kavereilleen. Siten voi jakaa esimerkiksi tenttikirjalistoja tai opettaja voi jakaa kirjalistoja oppilailleen, Hyppänen selventää.

-Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä listoja siitä, mikä on milloinkin ajankohtaista. Voimme tehdä myös listan vähiten lainatuista kirjoista eli niistä, joita lukijat eivät ole huomanneet, Turunen suunnittelee.

Kolmas uusi ominaisuus on hakujen tallentaminen.

-Jos tekee monimutkaisia hakuja, ne voi tallentaa omiin tietoihinsa ja asettaa uutuusvahdin, joka ilmoittaa asiakkaalle, kun hänen hakuaan vastaava uusi teos on saatavilla, Hyppänen avaa.

 

Zinioon lehtiä lukemaan

Zinio on Lukki-kirjastojen palvelu, jossa aikakausilehtiä voi lukea ilmaiseksi kotikoneeltaan tai tabletiltaan. Tällä hetkellä palvelussa on luettavana 26 lehteä, joista suurin osa on englanninkieliä, mutta on joukossa pari espanjankielistäkin.

-Kun lehden on ladannut, sen lukemiseen ei tarvita edes verkkoyhteyttä. Lehdet jäävät käyttäjän omaan arkistoon, kertoo kirjastonhoitaja Johanna Riikonen.

-Toisin kuin e-kirjat, lehdet voivat olla lainassa, vaikka kaikilla samaan aikaan, lisää Turunen.

Palvelun käytöstä on tehty vuoden sopimus.

-Tämä on koevuosi. Palvelu poistuu käytöstä, jos sitä ei käytetä, toteaa Turunen.

Ei siis muuta kuin lukemaan.  

OP Länsi-Uusimaa kutsuu mukaan vapaaehtoistyöhön

OPn lahja satavuotiaalle Suomelle on 100 vuotta vapaaehtoistyötä. Osana lahjaansa OP on avannut vapaaehtoistyön avoimen välityspalvelun osoitteessa www.hiiop100.fi. Helppokäyttöisellä sivustolla järjestöt voivat hakea vapaaehtoistoiminnan tekijöitä ja kuka tahansa voi lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

-Haluamme tarjota mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön läntisellä Uudellamaalla ja näin tukea oman

toimialueemme yhdistyksiä ja järjestöjä. Vapaaehtoistyö on tärkeää – sen avulla on aito mahdollisuus saada aikaiseksi koko aluettamme koskettavia tekoja, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Viitanen OP Länsi-Uusimaasta.

Hiiop100.fi-sivuston tavoitteena on sujuvoittaa vapaaehtoistyön tarjoajien ja tekijöiden kohtaamista. Sivustolla voi etsiä itselle sopivaa vapaaehtoistehtävää teeman, paikan ja ajankohdan mukaan. Kuka tahansa voi myös ilmoittaa sivustolle vapaaehtoistehtävän jota on järjestämässä, etsiä vapaaehtoisia ja koota yhteen sivuston kautta ilmoittautumiset vapaaehtoistehtävään. Sivuston kautta tehtäviä voi etsiä helposti alueittain esimerkiksi Lohjalta.

-Tavoitteenamme on tehdä vapaaehtoistyön löytämisestä helppoa. Ihmisen näkevät isoimpina esteinä vapaaehtoistoiminnalle ajanpuutteen lisäksi juuri erilaisten mahdollisuuksien löydettävyyden. Tähän me haluamme tuoda apua, sanoo Viitanen.

Ennen vuodenvaihdetta OP keräsi sivustolla vapaaehtoistyöstä kiinnostuneilta tietoa siitä, millainen toiminta heitä kiinnostaa. Eniten kiinnostusta herättivät vapaaehtoistyö lasten ja nuorten, ympäristön ja eläinten sekä ikäihmisten hyväksi. Myös vapaaehtoistoiminta liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisemiseksi kiinnosti.

-Kutsumme kaikki suomalaiset mukaan lahjoittamaan ainakin yhden päivän vuodestaan vapaaehtoistyöhön. Jokaisen kannattaa käydä sivustolla tutkimassa itselle sopivia vapaaehtoistyön kohteita. Annamme myös pankkimme henkilökunnalle mahdollisuuden tehdä päivän vapaaehtoistyötä työaikana, kannustaa Viitanen.

Vuonna 2017 jokainen OPlainen voi käyttää päivän työaikaansa vapaaehtoistoimintaan. Yhteensä näin kertyy noin puolet Hiiop 100 -projektin aikana tavoitellusta sadasta henkilötyövuodesta, joten apua tarvitaan myös muilta.

-Henkilökunta on ollut erittäin kiinnostunut projektista ja noin 90% heistä aikoo osallistua, Viitanen sanoo tyytyväisenä.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.hiiop100.fi. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä ja kohteita tulee sivustolle päivittäin lisää. Kampanjaa voi seurata myös sosiaalisessa mediassa.

Autismikuntoutusta ja lyhytaikaishoitoa

Lohjan Metsolaan aukesi viime viikolla uusi Etevan toimintayksikkö, joka tarjoaa autismin kirjon aikuisasiakkaille arkisin päivätoimintaa ja viikonloppuisin lapsille ja nuorille lyhytaikaishoitoa.

DSC_0163.jpg

Etevan palvelupäällikkö Mervi Örnberg (vas) ja vastaava ohjaaja Heidi Saukonoja esittelivät Touhulan toimintaa. 

 

Lohjan Törmäsenkadulla keskellä taajama-aluetta sijaitsee kotoisa omakotitalo, johon on nyt keskitetty autismikuntoutus. Uusi yksikkö sai nimekseen Touhula.

-Se kuvaa arjen toimintaamme, täällä touhutaan välillä kovastikin, avaa Etevan palvelupäällikkö Mervi Örnberg.

Hän kertoo, että Lohjalla ei ole aiemmin ollut keskitettyä päivätoimintaa nimenomaan autismin kirjon asiakkaille. Viikonloppuisin taas Touhulasta löytyy lyhytaikaisen hoidon paikka viidelle lapselle tai nuorelle. Ajatuksena on, että esimerkiksi omaishoitajina toimivat vanhemmat voivat tuoda lapsensa viikonlopuksi Touhulaan ja levähtää itse. Vastaavanlaisista paikoista on ollut Lohjalla huutava pula, sillä lähin yksikkö on ollut Vihdin kirkonkylällä sijaitseva Lilliputti.

-Tulijoita olisi paljon enemmän kuin on paikkoja, Örnberg toteaa.

Hän ei tiedä Suomesta toista paikkaa, jossa päivätoiminta ja lyhytaikaishoito olisi yhdistetty ja järjestetty omakotitalossa.

-Tämä on uusi palvelumuoto. Toivon, että tästä tulee hyvä pilottiyksikkö. Aluksi olemme avoinna vain lohjalaisille perheille joka toinen viikonloppu, mutta aukioloa on tarkoitus laajentaa joka viikonloppuun. Siuntiossakin on ollut jo kiinnostusta tätä toimintamallia kohtaan, Örnberg kertoo.

Touhulaan voi tulla tutustumaan avointen ovien aikaan 9.2. kello 15.00-18.00.

 

Arjen askareita ja avantouintia

Touhula on hyvin kodinomainen, samoin arjen toimet.

-Käymme lenkillä, kuntosalilla ja uimassa ja harjoittelemme arjen askareita, kuten tiskaamista, pyykin pesua ja kierrättämistä, Örnberg kertoo.

Aamulla tehdään päiväohjelma ja illalla merkitään päiväkirjaan, mitä päivän aikana tapahtui.

-On tärkeää olla keino, jolla asiakkaat voivat kertoa päivästään myös kotona, Örnberg sanoo.

Välillä hiukan hemmotellaankin, sillä talossa on oma sauna ja joskus tehdään jopa käsi- ja jalkahoitoja.

Asiakkaiden erityistarpeet on huomioitu mm. aistihuoneen muodossa.

-Aistihuone on tarkoitettu rentoutumiseen ja erilaisiin harjoituksiin. Sillä on tärkeä rooli kuntoutuksessa,Örnberg kertoo.

Aistihuoneesta löytyy esimerkiksi hierontapalloja, sormivärejä, rentoutusmusiikkia, tunnelmalliset valot ja erilaisia pintoja, joita asiakkaat voivat tunnustella.

Kommunikointiapuna käytössä on mm. kuvakommunikointi. Sisällä pääsee hyvin liikkumaan pyörätuolilla ja sänkyjäkin löytyy tavallisesta sähkösänkyyn.

-Henkilökunta on saanut autismikoulutuksen, jotta työtä tehdään niin kuin kuuluukin. Kuuntelemme myös asiakkaita ja yritämme toteuttaa asioita, joita he haluavat tehdä. Meiltä on lähdössä väkeä esimerkiksi avantouintiin, kertoo Örnberg.

Kommunikointi kortit.jpg

Jos puheella kommunikointi on hankalaa, voidaan käyttää esimerkiksi kommunikointikortteja.

 

Töihin ohjaajan kanssa

Päivätoiminnasta käydään myös töissä.

-Asiakkaamme tekevät oikeita töitä, mutta heistä harva kommunikoi puheella ja kommunikointi voi olla muutenkin vaikeaa, joten töihin mennään aina ohjaajan kanssa. Olemme saaneet heille nyt jo työpaikkoja Hankkijalta, K-kaupasta ja Saarnikujan Tallilta, Örnberg sanoo.

Haastatteluhetkellä osa talon asiakkaista saapuu juuri tallitöistä.

-Heillä meni siellä todella hyvin ja asiakkaat ovat olleet todella onnellisia niin tallitöistä kuin eläinten kohtaamisestakin, Örnberg kertoo tyytyväisenä.

Lisäksi asiakkaat niputtavat lelutukkeja lelurekkoihin yhdelle leluvalmistajalle.

Ojaniittutalon kirjastossa innostutaan kirjallisuudesta

kirjasto1.jpg

Alma Bar-yosef (vas), Peppi Tötterström, Karabo Nyman ja Enni Raatikainen Ojaniitun koulun 2a-luokalta avasivat kirjaston hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen kanssa.

 

Ojaniittutalon kirjasto avasi ovensa 31.1. Kirjasto palvelee Ojaniittutalossa toimivan päiväkodin ja koulun lisäksi myös lähialueiden asukkaita.

-Tämä on suuri ilon päivä. Itse olen toiminut noin 20 vuotta rehtorina. Huomasin silloin, että monien koulujen kirjastojen hyllyt olivat kovin tyhjiä ja kirjat vanhoja. Uusia teoksia ei ollut ja kirjastot tuntuivat olevan tiloja ilman elämää. Myöhemmin oma työni vei hallinnon puolelle ja minulla on ollut mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa uusia kouluja, sanoi hyvinvointijohtaja Katri Kalske kirjaston avajaisissa.

-Toivon, että Suomeen ei rakenneta yhtään koulua, jolla ei ole yhteyttä kirjastoon. Lasten ja nuorten lukuharrastus on lähellä sydäntäni, koska se on sivistyksemme kulmakivi, Kalske jatkoi.

Hän uskoo, että uusi kirjasto tulee edistämään lasten ja nuorten lukemista. Siellä kirjojen ääreen voidaan tulla vaikka koko perheen voimin, sillä aikuisetkin on huomioitu, vaikka kyseessä on etupäässä lapsille ja nuorille suunnattu kirjasto.

-Täällä on aikuisille kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvää kirjallisuutta sekä pääkirjastosta tuotu siirtokokoelma, jonka aineistoa voidaan vaihdella asukkaiden toiveiden mukaan, kertoo kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen.

Muita kouluissa sijaitsevia kirjastoja, jotka ovat avoinna myös alueen asukkaille, ei Lohjalla ole. Ojaniittutalon kirjasto on kaikille avoinna tiistaisin kello 15.00-19.00. Kirjastosta voi myös noutaa varattua aineistoa.

-Tarpeen mukaan aukioloaikaa voidaan laajentaa, Turunen toteaa.

Tiistaisin kello 18.00-18.30 kirjastossa pidetään lisäksi satutunti 4-6-vuotiaille. Satutunnin järjestävät Nummentaustan asukasyhdistyksen vapaaehtoiset.

kirjasto4.jpg

 

Lapselle on hyvä lukea ääneen

-Olemme hankkineet kirjat ajatellen etupäässä 0-13-vuotiaita. Myös ruotsinkielisiä kirjoja löytyy, kertoo uuden kirjaston aineistokokoelman hankinnasta vastannut pedagoginen informaatikko Melina Aremaa.

Hänen mielestään lapsia ja nuoria pitää ehdottomasti kannustaa lukemaan ja pienille lapsille lukea ääneen, jotta kirjallisuudesta tulee heille tuttua.

-Vanhempien ääneen lukeminen on vähentynyt, vain noin 25% vanhemmista lukee lapsilleen. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa luetaan lapsille vähän, Aremaa toteaa.

Ojaniittutalon kirjastossa asiaa yritetään korjata, sillä kirjastosta löytyy esimerkkejä kirjoista, joita eri-ikäisten lasten kanssa voi lukea.

Aremaa arvelee, että vähäinen lukeminen johtuu mm. siitä, että nyky-yhteiskunnassa on niin paljon muitakin asioita, jotka vaativat osansa niin aikuisten kuin lastenkin huomiosta. Jopa lapsilla voi olla kiire.

-Äänen lukemisen tärkeys on ehkä unohdettu. Se antaa lapselle mallin lukemiseen, kehittää lapsen sanavarastoa, moraalia, empatiakykyä, yleissivistystä ja itsetuntoa sekä antaa lapselle ja vanhemmalle mukavan yhteisen hetken, Aremaa sanoo.

kirjasto6.jpg

Pedagoginen informaatikko Melina Aremaa kehottaa vanhempia lukemaan lapsilleen ääneen.

 

Oppilaat ovat innoissaan kirjastosta

Ojaniitun koulun oppilaat testasivat kirjastoa avajaisissa. Heidän mielestään on hienoa, että koululla on oma kirjasto.

-Tänne on helppo tulla koulun jälkeen lainaamaan kirjoja ja mennä kotiin lukemaan, kommentoi, Emilia Hirsivaara.

Hän lukee enimmäkseen mangaa. Sanni Tarkki ja Julia Sinisalo puolestaan pitävät etenkin Risto Räppääjä -kirjoista ja Neropatin päiväkirjoista.

Pinar Meskanen ei ole tähän mennessä lukenut paljon, koska riittävän mielenkiitoisia kirjoja ei ole löytynyt.

-Aion nyt tsempata. Uskon, että tulen viettämään paljon aikaa tässä kirjastossa, hän toteaa.

Tytöt aikovat mahdollisesti suorittaa myös lukudiplomin.

kirjasto2.jpg

Ojaniitun koulun 5a-luokan oppilaat Sanni Tarkki (vas), Emilia Hirsivaara, Pinar Meskanen ja Julia Sinisalo aikovat käyttää uutta kirjastoa ahkerasti.

kirjasto5.jpg

Lukuvinkkejä.

Kartsan avajaiset Kino Vaakunassa

Katupalveluyhdistys Kartsa ry:n kauden avajaiset pidetään perjantaina 17.2. klo.19.30 Kino Vaakunassa. Avajaisten tarkoituksena on tuoda Kartsan uutta toimintaa esille ja saada lisää kiinnostuneita mukaan. Tämän kauden toiminta pitää sisällään kolme eri osa-aluetta. Nämä ovat päihteettömään vapaa-ajanviettoon kannustava toiminta nuorille, jalkautuva toiminta sekä nettichat.

Tule kuulemaan Kartsan uudesta toiminnasta ja keskustelemaan kartsalaisten kanssa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Tilaisuudessa esitellään tämän kauden toimintakalenteri. Kiinnostaisiko vapaaehtoistyö nuorten parissa esim. tapahtumissa tai leffailloissa? Avajaisissa voit ilmoittautua jo mukaan tuleviin tapahtumiin tai osallistua maaliskuussa alkavaan Kartsa koulutukseen.

Kartsan kauden avajaiset huipentuvat nuorille tarkoitettuun elokuvailtaan Kino Vaakunassa leffaherkkuineen! Mukaan mahtuu saapumisjärjestyksessä salillinen nuoria. Elokuva: Miksi hän? Kesto: 1 h 52 min. Ikäraja: 12 Lajityyppi: Komedia. Tilaisuus on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Lisätietoja www.kartsa.net tai Kartsan Facebook-sivuilta www.facebook.com/kartsary.

Kirkkonummen, Raaseporin ja Salon törkeä ryöstösarja siirtymässä syyteharkintaan

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tiedotti aiemmin syksyllä 2016 joulukuussa 2015 Kirkkonummella, Raaseporissa ja Salossa tapahtuneista törkeistä ryöstöistä ja törkeän ryöstön yrityksestä, joiden kohteina olivat yksin omakotitaloissaan asuvat 78 - 86 -vuotiaat naiset. Rikoksien yhteneväisenä piirteenä oli, että uhrien luokse saavuttiin useiden henkilöiden toimesta yllättäen, jonka jälkeen pahoinpiteleminen alkoi välittömästi. Väkivallan tekoihin kuului muun muassa käsien ja jalkojen sitomista, uhrin mattoon käärimistä sekä suun tukkimista. Tekijät saivat anastettua mm. koruja ja rahaa. Lisäksi Salon rikospaikalta anastettiin auto, joka myöhemmin löytyi hylättynä Helsingistä.

Rikospaikoilta saatiin havaintoja ulkomaalaisista miehistä. Tutkinnan edetessä selvisi, että epäillyt tekijät olivat romanialaisia miehiä, jotka ovat ennen rikoksia saapuneet Suomeen. Kahden henkilön henkilöllisyydet selvisivät myöhemmin 2016 rikospaikkatutkinnan tuloksien perusteella - rikospaikoilta taltioiduille näytteille löytyivät henkilöllisyydet Keski-Euroopasta.

Tutkinnan edetessä vahvistui, että epäillyt henkilöt olivat poistuneet rikosten jälkeen Suomesta. Epäiltyjä on kesästä 2016 lukien vaiheittain vangittu poissaolevana. Epäillyistä on laadittu eurooppalaisia pidätysmääräyksiä, joiden tuloksena epäiltyjä on syksystä lukien tavoitettu Sveitsistä ja Romaniasta. Viimeisin epäilty tavoitettiin tammikuun 2017 alussa Sloveniasta.

Tutkinnan edetessä on tullut näyttöä siitä, että epäiltyjen Suomeen tulemisen intressi on ollut tulla tekemään rikoksia Suomeen. On epäilty, että henkilöt ovat haeskelleet Suomesta yksin asuvia vanhoja naisia omaisuuden anastustarkoituksissa, koska vanhoilla naisilla on pieni mahdollisuus puolustautua rikoksissa miehiä vastaan.

Kaikkia potentiaalisia rikoskohteita ei ole toteutettu: tutkinnan yhteydessä on käynyt ilmi, että epäillyt ovat vaanineet yksittäisien talojen sisätiloja, mutta rikoksen toteuttaminen on keskeytynyt, koska talossa oli saatettu nähdä useita henkilöitä sisällä. Epäillyt kertoivat tarkkailleensa muun muassa asuntoa joko Länsi-Uudellamaalla tai Salon ympäristössä. Talon sisällä oli todettu perhe lapsineen ja aikuisineen. Ryöstöä ei ollut toteutettu, mutta sitä vastoin talon verannalta oli anastettu mansikkakakku.

Tutkinnassa on tullut näyttöä siitä, että epäiltyjen ajatus oli alun perin olla Suomessa yli kuukauden ajan. Epäillyt kuitenkin ajoivat autonsa ojaan Salossa. On epäiltävissä, että ojaanajosta on aiheutunut osaltaan kiire Suomesta poistumiseen. Epäillyt anastivatkin Salon uhrilta auton, jonka jälkeen epäillyt käytännössä seuraavana päivänä poistuivat Suomesta.

Epäillyt ovat kuulusteluissaan myöntäneet teot. Muita epäiltyjä ei poliisilla näiden neljän epäillyn lisäksi ole. Epäillyt on edelleen vangittuina. Asia on siirtymässä syyteharkintaan Länsi-Uudenmaan syyttäjäosastolle.

Asian tutkinta on keskitetty Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle.

Poliisi varoittaa ulkomaalaistaustaisista rahansieppaajista

Poliisilla on syksyn ja talven aikana ollut tutkittavana eri puolilla Suomea tehtyjä rikossarjoja, joissa usein ryhmissä liikkuneet ulkomaalaistaustaiset tekijät ovat hämäämällä tai hämmennystä aiheuttamalla onnistuneet sieppaamaan käteistä rahaa. Näppäräsormiset rahanvaihtajat ovat ruuhkatilanteissa luoneet painetta kauppojen, baarien ja kahviloiden kassoilla siinä määrin, että rahanvaihto-operaatioiden jälkeen kassasta on puuttunut usein huomattavia summia.

Tekomuotona on ollut myös kaupan kassalla tai pankkiautomaatilla asioinnin yhteydessä tunnuslukujen urkkiminen, sen jälkeen röyhkeydellä tai hämmennystä hyväksi käyttäen kukkaron, lompakon tai maksukortin varastaminen ja myöhemmin maksukortin debet- ja mahdollisesti myös credit -puolen käyttäminen.

Käteisen rahan ja lompakkojen varastamisen kohteiksi rikollisryhmät ovat varsin usein valikoineet ikääntyneitä henkilöitä. Tekijöillä ja rikosten uhreiksi joutuneilla ei tilanteissa ole ollut yhteistä kieltä.

Rikoksentekijät ovat usein operoineet kauppojen läheisyydessä, kauppakeskuksien sisätiloissa ja muun muassa sairaaloiden auloissa.

Esitutkinnassa tällä hetkellä olevissa rikossarjoissa rikoksesta epäiltynä on Romanian kansalaisia.

Poliisi kehottaa olemaan varovainen käteisen rahan ja maksuvälinekorttien käsittelyssä. On mahdollista, että kaikki rikoksen uhreiksi joutuneet eivät ole ilmoittaneet asiasta poliisille tai läheisilleen. Jotta rikossarjojen esitutkinta kyettäisiin tekemään mahdollisimman kattavasti, tehdyistä anastuksista pyydetään ilmoittamaan lähimmälle poliisille ja vereksissä teoissa välittömästi hätäkeskuksen numeroon 112.

Itä-Suomen poliisilaitos kaipaa tällä hetkellä vihjeitä ja lisätietoja erityisesti tekoihin, joissa hämäyksenä on käytetty kahden euron kolikon vaihtamista. Poliisilla on nyt tiedossa olevien tekojen johdosta vangittuna kaksi romanialaista miestä, jotka ovat liikkuneet eri puolella Suomea VW Passat -merkkisellä vihertävän sävyisellä henkilöautolla. Myöhemmin miehillä on ollut käytössään punainen Seat Toledo -merkkinen henkilöauto. Vangittuina olevien 80 -luvun puolivälissä syntyneiden miesten tekemäksi epäiltyjä rikoksia tutkitaan varkausrikoksina.

Poliisin tiedossa on, että vastaavanlaisia ryhmiä on liikkeellä eri puolilla Suomea. Kaikki tapauksiin liittyvät tiedot voi välittää puhelimitse vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232 tai sähköpostitse vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi

Karjalohjan kirjastosta omatoimikirjasto

Muutoksen myötä kirjaston aukioloaikoja saadaan pidennettyä merkittävästi sekä illoista että aamuista. Jatkossa kirjastoon pääsee myös viikonloppuisin.

kir1.jpg

Omatoimiaikana kirjastoon pääsee oven vieressä olevan kortinlukijan sekä tunnusluvun avulla. (Kuvaushetkellä kortinlukija ei ollut vielä käytössä.)

 

Karjalohjan kirjasto avautuu omatoimikirjastona 1.2. Kirjaston aukioloaika lisääntyy muutoksen myötä 52 tuntia viikossa, vaikka palveluaika, jolloin henkilökuntaa on paikalla, laskee viisi tuntia. Palveluaikaa jää silti edelleen 20 tuntia viikossa. Omatoimiaikana kirjastoon pääsee oven vieressä olevan kortinlukijan sekä tunnusluvun avulla. Omatoimikirjastossa on 13 vuoden ikäraja, sitä nuoremmat voivat tulla aikuisten kanssa.

-Omatoimikirjastoa on jo kyselty ja odotettu tänne. Moni on jo hakenut tunnusluvun, kertoo kirjastonhoitaja Essi Isola Karjalohjan kirjastosta.

-Karjalohjan kunnan aikana kirjasto oli auki lauantaisin, mutta nykyään se ei ole ollut. Viikonloppuaukioloa on kaivattu kovasti. Toivomme, että myös vapaa-ajan asukkaat löytävät sen myötä kirjastoon, Isola jatkaa.

Kaupungin asiakaspalvelu, kopiointi ja tulostus ovat käytössä vain asiakaspalveluaikana, mutta tietokoneet, lainaus, palautus ja varausten nouto toimivat myös omatoimiaikana.

 

Hyviä kokemuksia Mäntynummelta

Karjalohjan kirjastosta tulee Lohjan toinen omatoimikirjasto. Mäntynummen kirjasto muuttui omatoimikirjastoksi jo vuotta aiemmin. Kokemukset ovat olleet hyviä.

-Sekä lainaus- että kävijämäärät ovat nousseet ja ihmiset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että kirjastossa voi käydä myös iltaisin ja viikonloppuisin silloin, kun itselle sopii, kertoo kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen kertoo.

Lainaus- ja kävijämäärät ovat Mäntynummen omatoimikirjaston myötä lisääntyneet kokonaisuudessaan sillä kyseisen kirjaston lisäys ei ole ollut pois esimerkiksi pääkirjaston määristä. Ihmiset eivät siis ole vain siirtyneet käymään lähikirjastossa. Kävijämäärä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 24,8% ja lainausmäärä 18%. Se tarkoittaa reilua 6 800 kävijää lisää sekä melkein 10 000 lainausta enemmän.

-Yksi tavoitteemme on lisätä ihmisten lukuharrastusta. Ihmiset lukevat enemmän, kun he pääsevät kirjastoon esimerkiksi lasten kanssa viikonloppuisin. Muualta Suomesta on saatu samoja tuloksia, että kävijämäärät kasvavat. Omatoimikirjastot ovat yleistyneet muutaman vuoden aikana ympäri Suomea, Turunen kertoo.

Mäntynummen kirjastossa ei ole tehty ilkivaltaa kertaakaan omatoimikirjaston ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ei se kannattaisikaan, sillä kävijät kuvataan heti ovella ja valvonta toimii myös pääkirjastosta.

-Täällä toimii sosiaalinen kontrollikin, kun pienellä kylällä ihmiset tuntevat toisensa, Isola toteaa.

Ainoa huomautuksiin johtanut asia on ollut se, että nuoret ovat tulleet joukolla kirjastoon niin, että vain yksi on käyttänyt korttia ovella.

-Jokaisen pitää tulla kirjastoon omalla kortillaan erikseen. Siitä voi joutua vastuuseen, jos on päästänyt kaverit sisälle ja jotain sattuu, Turunen muistuttaa.

Nuortenkin käynnit ovat kuitenkin omatoimikirjaston myötä lisääntyneet, mistä henkilökunta on erittäin tyytyväinen.

-Nuorten ja varsinkin poikien lukuharrastus on valtakunnallisesti vähentynyt, mutta haluamme tukea heitä lukemiseen mm. kirjavinkkauksen kautta. Olemme huomanneet, että lapset lainaava enemmän kirjoja ja kiinnostuvat lukemisesta vinkkauksen jälkeen, Turunen kertoo.

Turunen kertoo, että vaikka kirjastojen kävijämäärät ovat valtakunnallisesti laskeneet hieman, ei vastaavaa kehitystä ole havaittu Lohjalla, vaan kävijämäärät ovat pysyneet suunnitellaan samoina kuin ennenkin. Hän muistuttaa myös, että laskusta ainakin osa johtuu jo siitäkin, ettei nykyään tarvitse tulla kirjastoon aineiston varausten tai uusimisen vuoksi, kun se onnistuu verkossakin.

kir2.jpg

Kirjastonhoitaja Essi Isola ja kirjastotoimenjohtaja Maritta Turunen kertovat, että omatoimikirjastoista on saatu hyvää palautetta jo Mäntynummen kirjastosta. Sekä lainaus- että kävijämäärät ovat kasvaneet.

 

Kirjastot kehittyvät

Karjalohjan kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi maksoi noin 70 000 euroa. Maksu koostuu mm. valvontakameroista, lainaus-/palautusautomaatista, kulunvalvonnan muutostöistä, sähkötöistä, valoautomatiikasta, automaattisesti aukeavista ovista sekä uudesta rampista, joka kirjastolle asennettiin kyseisen muutoksen yhteydessä.

-On hienoa, että Lohjan kaupunki haluaa panostaa esteettömään kirjastoon. Nyt sisälle pääsee hyvin myös pyörätuolilla, kun ovetkin aukeavat automaattisesti, Turunen kiittelee.

Mäntynummen kirjaston muutostyöt olivat edullisemmat, koska siellä oli jo entuudestaan lainaus-/palautusautomaatti sekä nykyaikaisempi talotekniikka.

Omatoimikirjastojen taustalta löytyy kaupunginvaltuuston linjaus kolmen palvelutason kirjastoista.

-Lohjalla on kahdeksan kirjastoa ja kirjastoauto. Se on harvinaisen paljon. Kaikki kirjastot halutaan säilyttää, mutta kaikissa ei voida pitää yllä samanlaista palvelutasoa, Turunen sanoo.

Kirjaston toimenkuva myös uudistuu koko ajan ja kirjastoista on tarkoitus tehdä olohuonemaisia kohtaamispaikkoja alueidensa asukkaille. Niistä tarjotaan mm. kokoustiloja.

-Meille tulee uusia tehtäviä, mutta henkilökuntaa ei lisätä, joten pitää kehittää uusia menetelmiä, jotta uusia palveluita saadaan kehitettyä, Turunen avaa.

Esimerkiksi Karjalohjan omatoimikirjaston myötä kirjastossa ei torstaisin ole henkilökuntaa, kuten aiemmin. Siitä henkilökunnalle vapautuu yksi päivä koko kirjastolaitosta hyödyttävään tarkoitukseen. Yksi uusi palvelu puolestaan on esimerkiksi Finna-asiakasliittymä.

-Se on valtakunnallinen palvelu, joka sisältää mm. museoita ja arkistoja, Isola avaa.

 

Lisää omatoimikirjastoja

Jatkossa myös Pusulan kirjastosta on tarkoitus tehdä omatoimikirjasto. Suunnittelu alkaa keväällä ja omatoimikirjasto tulee aukeamaan luultavasti ensi syksynä tai loppu vuodesta. Omatoimikirjastoa suunnitellaan myös Routionmäelle ja Ojamon kirjastoon. Aivan kaikkialle sitä ei kuitenkaan voida perustaa. Pääkirjasto on toimintansa puolesta liian monipuolinen omatoimikirjastoksi ja Sammatin kirjastolla taas on kulttuurihistoriallista arvoa.

-En ainakaan itse tule esittämään, että Sammatin kirjastosta tehtäisiin omatoimikirjastoa. Kirjasto on Elias Lönnrotin perustama, ja siksi kulttuurihistoriallisesti todella arvokas. Olisi korvaamaton menetys, jos sille sattuisi jotain, Turunen sanoo.

Mehiläinen rakentaa Lohjalle uuden ikääntyneiden palvelukodin

Mehiläinen rakentaa Lohjan Maksjoelle uuden ikääntyneiden palvelukodin, Mainiokoti Jusolanlammen. Palvelukodin tilojen suunnittelussa panostetaan avariin yhteisiin tiloihin ja laadukkaisiin tilaratkaisuihin.

Täysin uusi 54 asunnon tehostetun palveluasumisen palvelukoti, Mainiokoti Jusolanlampi, valmistuu Lohjan Helsingiuksentielle puistomaisiin maisemiin arvioilta syyskuussa 2017. Palvelukodin tilojen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisten tilojen avaruuteen ja laadukkaisiin tilaratkaisuihin.

-Kokonaisuutenaan rakennusinvestointimme Lohjalle on noin 7 miljoonan euron luokkaa, toteaa myyntijohtaja Sami Vaateri Mehiläinen hoivapalveluista.

Mehiläinen valittiin palveluntuottajaksi syksyllä 2015 järjestetyllä Lohjan kaupungin kilpailutuksella tehostetusta palveluasumisesta. Lohjalla tutkittiin useampaa vaihtoehtoa uuden palvelukodin sijainnille.

-Etsimme rauhallista sijaintia perinteikkäällä asuinalueella. Haluamme tarjota Lohjalaisille erinomaista hoivapalvelua hyvien yhteyksien päässä kunnan muista palveluista, sanoo Vaateri.

-Täältä löytyy myös osaavaa henkilökuntaa palvelukodin tarpeisiin. Tarjoamme uudessa palvelukodissamme merkityksellistä työtä yli 30:lle terveys- ja sosiaalialan ammattilaiselle, Vaateri kuvaa.

 

Yksilöllistä hyvää elämää, yhteisöllisyyttä ja maukasta ruokaa

Uusi palvelukoti sijaitsee erinomaisella paikalla Lohjan eteläosassa. Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyvien asiakkaiden tarpeet. Hoivakoti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet yhteisölliseen asumiseen.

-Tarjoamme asiakkaillemme turvallisen ympäristön, jossa he pystyvät tekemään ja harrastamaan itselle tuttuja, rakkaita asioita. Panostamme hyvään ruokaan ja yhdessäoloon. Käytännössä nämä tulevat näkymään mm. oman keittiön valmistamassa ruoassa, avarissa oleskelutiloissa ja asiakkaan historian huomioimisessa päivittäisessä elämässä, Vaateri kuvailee.

Asiakkaaksi pääseminen tehostettuun palveluasumiseen tapahtuu kunnan palveluohjauksen kautta tai olemalla yhteydessä suoraan palvelukotiin heti sen valmistuttua.

Reippaasti hakemaan kesätöitä

Kesätyönhakijoita on enemmän kuin kesätyöpaikkoja, joten kaikille paikkaa ei riitä. Sinnikkyys saatetaan silti hyvinkin palkita ja töitä kannattaa hakea tästä lähtien aina pitkälle kesään saakka. Nykypäivänä korostuu entistä enemmän myös innovatiivisuus; nuorikin voi työllistää itse itsensä.

ruohonleikkuri.jpg

Nykyään työmarkkinoilla kaivataan luovuutta ja nuorikin voi työllistää itse itsensä myymällä osaamistaan. Yksi hyvä vaihtoehto on esimerkiksi ruohonleikkuu.

 

Helmikuu on siinä mielessä kesätyökuukausi, että talven keskellä pitäisi jo herätä ajattelemaan kesän suunnitelmia. Oma aktiivisuus onkin työnhaun tärkeimpiä puolia.

-Harvoin ketään tullaan hakemaan kotoa, joten itse pitää olla todella aktiivinen, kiertää työpaikoissa, ottaa yhteyttä yrityksiin, seurata te-palvelujen sivuja ja tehdä työhakemuksia, sanoo yrityspalvelujen palvelupäällikkö Varpu Siivonen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Siivonen kehottaa nuoria hyödyntämään internetiä työnhaussa.

-Moni yritys hakee työntekijöitä omilla sivuillaan, eikä laita ilmoituksiaan te-palvelujen sivuille. Netistä löytyy myös paljon tietoa työnhausta erilaisilta sivuilta.

Kyseisiä sivuja ovat esimerkiksi www.kesatyo.fi ja www.kunkoululoppuu.fi, jonka kautta löytyy parin viikon Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoitteluja. Samalta sivulta löytyy myös Vastuullinen kesäduuni -kampanja, joka haastaa työnantajia tarjoamaan nuorille enemmän kesätyöpaikkoja.

-Kannattaa heittää monta verkkoa veteen, lukea lehtiä, selata nettiä, kysellä tutuilta..., luettelee myös työnvälitys- ja yrityspalvelujen asiantuntija Tuula Ruoste Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Kesätyönhakijaksi on hyvä ilmoittautua joka tapauksessa, sillä kaikki te-palvelujen työpaikkailmoitukset eivät ole julkisia, vaan te-palvelujen työntekijät etsivät juuri tiettyihin tehtäviin sopivia työntekijöitä.

 

Avoimin mielin työmarkkinoille

Vastaan kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti kaikenlaisia töitä.

-Jokaisesta työstä saa kokemusta, vaikkei se itselle mieluisin työ olisikaan. Siitä on työmarkkinoilla myöhemmin hyötyä, kun pystyy osoittamaan, että kokemusta löytyy, Siivonen sanoo.

-Yhtään mahdollisuutta ei kannata heittää hukkaan, sillä yksikin keikka voi poikia uusia töitä. Mitään työtä ei pidä väheksyä, vahvistaa Ruoste.

Hänen mukaansa nuoret ottavatkin hyvin saamansa työt vastaan, vaikka ne eivät olisi itselle kaikkein mieluisimpia.

Kesätyöpaikkoja kannattaa alkaa hakea jo nyt ja jatkaa pitkin kevättä niin kauan, että tärppää. Kesälläkään ei vielä kannata luovuttaa, vaikkei olisi saanut töitä, sillä paikkoja tulee auki jopa elokuussa. Alle 18-vuotiaiden on hankalaa löytää töitä, koska heille sopivia työpaikkoja on vähemmän. Heille löytyy kuitenkin töitä esimerkiksi puutarhoilta ja siivouspuolelta. Nykypäivänä pitää usein olla myös itse luova.

-Työpaikkansa voi keksiä itse. Nuorellakin voi olla osaamista, jota hän voi myydä. Esimerkiksi marjoja poimimalla voi tienata hyvin. Voi myös hoitaa lapsia, ulkoiluttaa koiria tai leikata nurmikoita. Monessa paikassa tarvitaan pientä apua. Töitä kannattaa kysellä rohkeasti, vaikka jännittäisi, Ruoste neuvoo.

 

Töihin Lohjan kaupungille

Yksi suuri työllistäjä on Lohjan kaupunki.

-Olemme viime vuosina ottaneet noin 100 nuorta töihin. Yksi nuori saa töitä noin kuukauden pätkäksi, jotta voimme tarjota työpaikan useammalle nuorelle, kertoo Lohjan kaupungin henkilöstöjohtaja Sara Rautiainen.

Töitä löytyy kaikilta kaupungin toimialoilta, kuten puistopuolelta, asiakaspalvelusta ja terveydenhuollosta. Paikat ovat kysyttyjä, viime vuonna hakijoita oli noin 700.

-Työhakemus kannattaa tehdä huolellisesti ja tuoda esiin hyviä puoliaan. Se on tehokkain tapa saada työ. Perään voi myös soittaa, kysellä paikasta ja osoittaa kiinnostuksensa, Rautiainen vinkkaa.

Lohjan kaupungin kesätyöpaikkoja voivat hakea kaikki peruskoulun päättäneet. Lohjan kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan internetissä kuntarekryn kautta.

Joku jää aina ilman kesätyöpaikkaa, mutta liiaksi ei silti kannata harmistua.

-Ei pidä lannistua, vaan jatkaa oma-aloitteisesti työn hakua seuraavalla kerralla. Kun osoittaa reipasta mieltä ja näyttää, että on fiksu ja hyvä tyyppi, niin ennemmin tai myöhemmin työpaikka löytyy. Kyllä työantajatkin näkevät taidot ja innostuksen, Rautiainen kannustaa.

 

Kesätyö tulee hoitaa kunnialla kotiin

Kesätyö kannattaa hoitaa parhaansa mukaan. TE-palvelut saavat kuitenkin työnantajilta jonkin verran viestejä, joiden mukaan osalla nuorista on puutteita työelämätaidoissa.

-Kaikki nuoret eivät ymmärrä, ettei esimerkiksi sosiaalisen median selaus kuulu työajalle, Ruoste toteaa.

Lisäksi kuuluu mm. tulla ajoissa paikalle, noudattaa työpaikan turvamääräyksiä ja ilmoittaa, jos sairastuu. Suurin osa nuorilta ymmärtääkin työelämän pelisäännöt. Esimerkiksi Rautiainen ei ole kuullut negatiivista palautetta nuorista, vaikka Lohjan kaupunki palkkaakin heitä melkoisen määrän.

 

Kesätyörekry 31.1.

Kesätöitä kaipaavien kannattaa piipahtaa 31.1. kello 14.00-16.00 Lohjan Yhteislyseon lukiolla, kun siellä järjestetään kesätyörekry. Tarkoituksena on, että työnantajat ja -tekijät kohtaavat toisensa tapahtumassa. Paikalla on mm. monien yritysten sekä Lohjan kaupungin edustajia. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

-Paikalle kannattaa tulla jo siksi, että oppii keskustelemaan ja tulee tutuksi työnantajien kanssa. Tilaisuudessa heitä on helpompi jututtaa kuin mennä suoraan yrityksen ovelle, Ruoste sanoo.

-Työnantajiakin mahtuu vielä mukaan esittäytymään, Ruoste vinkkaa vielä.

Sivut

 
Tilaa syöte Uutiset