Karjalohjalle nousee luonnon materiaaleista rakennettu talo

Luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, kestäviä energiaratkaisuja ja permakulttuuria. Näitä kaikkia löytyy Iso-Orvokkiniitystä.

olki1.jpg

Olkipaaleja ja savea käytetään rakennusmateriaaleina mm. Keski-Euroopassa. Ekologisen rakentamisen suosio on nousussa myös Suomessa.

 

Marja Nuora ja Erkki Pöytäniemi rakentavat Karjalohjalle ekologista taloa, jonka rakennusmateriaaleissa on ajateltu luonnonmukaisuutta mahdollisimman pitkälle.

-Talossa on puurunko ja seinät on rakennettu olkipaaleista, joiden päällä on savea, hiekkaa ja hamppukuitua. Ulkoseiniin tulee vielä puulaudoitus, koska se on kunnan vaatimus. Vettähylkivä savikerroskin riittäisi muuten, kertoo Nuora.

Hyvä sisäilma oli yksi asia, jota rakennusmateriaaleja ja tekniikoita valikoidessa haluttiin korostaa. Talon ilmanvaihto on painovoimainen. Lähtökohtana oli myös tehdä talosta mahdollisimman energiatehokas.

-Usein energiatehokkuuden takaamiseksi käytetään muovipitoisia, teollisia materiaaleja, mutta meillä energiatehokkuuteenkin pyritään luonnonmukaisin keinoin, Nuora toteaa.

Sähköjohdoille ja putkille ei löydy luonnonmukaista vaihtoehtoa. Betonin tilalle olisi vaihtoehto, mutta toteutus vaatisi kovasti mietintöjä.

-Muuten kaikki talon isot materiaalit maatuvat, kun taloa ei joskus enää käytetä, Nuora toteaa.

Rakennusmateriaalit on pyritty tuomaan mahdollisimman läheltä.

-Olkipaalit tulivat Hollolasta luomuviljelijältä ja savi omasta pellosta.

Sisäseiniä ei tarvitse maalata, sillä eri kiviaineksista tehdyn saven avulla saa erivärisiä seiniä. Lattiapinnat ovat myös savea ja puuta. Savi käy myös pesutiloihin, kun sen pinta tehdään vedenkestäväksi. Pulmiakin on silti tullut vastaan matkan varrella.

-Ylä- ja alapohjan eristys oli ongelma, koska emme halunneet käyttää selluvillaa, jossa on booraksia palonestoaineena. Se on biosidi eli bakteerimyrkky, Nuora toteaa.

Hän arvelee, että oman osuutensa rakennusten sisäilmaongelmiin tuo mm. juuri booraksi, koska se tappaa hyvät mikrobit, mutta jättää haitalliset henkiin. Lopulta palonestoaineena päädyttiin käyttämään savea booraksin tilalla.

Yhteistyökumppanina rakennusprojektissa on The Natural Building Company Oy, joka rakentaa mm. Inkooseen ekologista asuinaluetta.

 

Energiaa ekologisesti

Talon energiantuotanto on toteutettu ekologisesti.

-Päälämmitysmuotona meillä on puulämmitys. Puut saadaan omasta metsästä. Sanotaan, että puunpoltto saastuttaa, mutta siinäkin on menty paljon eteenpäin. Meillä on takassa vähäpäästöinen tulisydän, kertoo Nuora.

Takkaan on yhdistetty vesikierto, joka lämmittää veden. Talosta löytyy myös Suomen ainoa vähäpäästöinen liesi ja leivinuuni, koska Pöytäniemi pitää leipomisesta. Sähköä tuotetaan aurinkopaneelien avulla.

-Jyrkempi puoli katosta on suunnattu etelään. Meillä on myös tuulivoimala. Emme aio liittyä valtakunnan verkkoon, vaan pärjätä itse. Akuissa on sähköä varastossa kolmeksi päiväksi, Nuora kertoo.

Taloon tulee tavallinen vesi-wc.

-Sieltä vedet menevät tontillamme olevaan pajukkopuhdistamoon. Se on tanskalainen ratkaisu eli tiivis, eristetty kuoppa maassa, jonka päällä kasvaa pajuja. Ne imevät veden ja ravinteet, Nuora avaa.

olki2.jpg

Marja Nuora kertoo, että talosta löytyy Suomen ainoa vähäpäästöinen liesi.

 

Permakulttuuria ja omien arvojen mukaista elämää

Aiemmin Nuora ja Pöytäniemi asuivat Espoossa kerrostalossa, mutta eivät kokeneet voivansa elää siellä niin kuin haluavat.

-Haluamme elää mahdollisimman ekologisesti ja luontoa säästäen. Ensin etsimme remontoitavaa taloa, mutta olisi ollut isompi työ muuttaa se ekologiseksi, Nuora kertoo.

Heillä on kummallakin maatalousalan koulutus ja he ovat työskennelleet luomutuotannon parissa. Nyt he haluavat kuitenkin astua vielä askelen eteenpäin ja kokeilla permakultturia. Sen ideana on pyrkiä elämään omavaraisesti ja luontoa säästäen luonnon omia prosesseja hyödyntäen.

-Halusin lähteä perustavanlaatuisten kysymysten äärelle, miten pitäisi elää, että se olisi kestävää. Kun talo on valmis, perustamme syötävän metsäpuutarhan, joka jäljittelee nuorta metsää. Luomme mikroilmaston, keskitymme monivuotisiin kasveihin ja kasvatamme niitä monipuolisesti. Kasvit tukevat toisiaan, syväjuuriset esimerkiksi nostavat ravinteita muillekin kasveille, Nuora avaa.

Heillä on myös matalan teknologian sieniviljelmiä ja luonnonmukaisia mehiläispesiä, joita kutsutaan ylälistapesiksi.

 

Kiinnostus ekologista rakentamista kohtaan on nousussa

Nuora kertoo, että Keski-Euroopassa olki- ja savirakentaminen on paljon yleisempää kuin Suomessa. Myös Baltian maissa on paljon savirakentamista. Suomessakin kiinnostus sitä kohtaa on kasvamassa.

-Suomessakin on rakennettu savesta kautta aikojen, joten kyllä tämä tekniikka sopii ilmastoomme. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä Suomenkin olosuhteet muuttuvat enemmän Keski-Euroopan suuntaan, Nuora toteaa.

-Olemme pitäneet erilaisia kursseja, kuten muurauskurssin sekä savirappaus- ja olkipaalien

asennuskursseja. Ekologisesta rakentamisesta kiinnostuneet ovat muutenkin käyneet auttamassa, Nuora kertoo.

Hänen mukaansa ihmiset ovat nykyään yleisesti ottaen aiempaa kiinnostuneempia ympäristöarvoista.

-Nykyään etsitään ratkaisuja, eikä vain harmitella epäkohtia, Nuora toteaa.

Valmiita ratkaisuja on jo saatavilla ekologisenkin rakentamisen puolella, mutta mietittävää riittää silti.

-Ei tämä ole avaimet käteen -tyyppisille ihmisille, vaan sellaisille, jotka haluavat ihmetellä ja miettiä. Asioihin pitää paneutua paljon itse, Nuora sanoo.

Mietittävää riittää alusta loppuun. Rakennusjätteidenkin kohtalo on silti jo selvillä.

-Kierrätämme ja käytämme hyödyksi siitä niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi puumateriaalit voi polttaa takassa ja olki, puupuru ja savi menevät katteeksi puutarhaan, Nuora kertoo.

Taloprojekti löytyy verkosta nimellä Iso-Orvokkiniitty.