Kirja-arvostelu: PENTTI LINKOLA, SÄÄKSMÄEN ERAKKONERO

Riitta Kylänpää, Pentti Linkola, Ihminen ja legenda, Siltala 2017

Riitta Kylänpää (s. 1957) työskentelee toimittajana Suomen Kuvalehdessä. Hänen aikaisempia kirjojaan ovat Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiilejä – muistikuvia lapsuudesta (Ateena 2003) ja Nyt vasta näen (Otava 2009) teos jossa suomaaiset vaikuttajat kertovat tärkeistä hetkistään.

Jo 50 vuoden ajan Pentti Linkola on ollut näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet mutta myös nostaneet rajua kritiikkiä. Omalla elämäntavallaan ja valinnoillaan Linkola on antanut vaikuttavaa katetta ajatuksilleen, joita ei ole voitu sivuuttaa eikä vaientaa.

Miten Pentti Linkola, Helsingin Yliopiston retorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi  ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa. ? Kokenut journalisti Riitta Kylänpää on kirjoittanut elävän, terävän ja vaikuttavan elämäkerran, joka perustuu Linkolan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin sekä laajoihin haastatteluihin.Kylänpää kertoo kertoo niin helsinkiläisen koulupoika -Pentin monomaanisesta keräily- ja kirjoitusharrastuksista kuin sopeumattoman sykkiläisen tempauksista, niin nuoren miehen huikaisevista luontokokemuksista kuin ajatukset valtaavasta sysumustasta epätoivosta. Kirjan sivuilla tavataan kirjailijoita ja ornitologeja, kriitikkoja ja kannattajia, soutajia, naapureita, kylänmiehiä ja julkkiksia. Originelli, utelias ja energinen ajattelija-kalastaja on kiehtonut monia.

Riitta Kylänpää tapasi Pentin ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2015 lintulaskennan keskellä väsyneenä. Tästä kirjasta kehkeytyi elämänkerta, joka oli tarkoituskin. Linkolan ajattelun kehittyminen, persoonan kiistanalaisuus, ankarat mielipiteet ja demokratian vihaaja kuvaavat Pentti Linkolan mielikuvaa.

Penttiä nimitettiin Päijänteen profeettana, joka uskoi ja luotti vihreään diktatuuriin, Isä Kaarlo Linkola oli Helsingin Yliopiston kasvitieteen professori ja sittemin myös rehtori. Pentti oli valoisa ja vilkas lapsi. Perheen kesäpaikka Kariniemi, Tyrvännön Sääksmäellä Vanajaselällä, oli Pentille ja koko suvulle, merkittävä tyyssija ja voiman antaja. Pentti kävi saksalaista lastentarhaa ja SYK:iä, Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, jota eddelleen pidetään ns. eliittikouluna. Pentin alkuaikojen rakas harrastus oli postimerkkeily.

Sodan aikana oltiin evakossa mm. Vihdin Koikkalan kartanossa ja asuttiin muonamiehen mökisssä. Velipuoli Anssi kaatuisodassa 21.9.1941. Samoin Isä, Kaarlo Linkola menehtyileikkauksen jälkitilaan 24.4.1942. Nämä perheen kaksi suurta menetystä vain 1,5 vuoden välein, vaikuttivat pitkään auvun normaaliarkipäivään. Isoisä, kansleri Hugo Suolahti kuoli kotiovelle v. 1944. Mummi Greta Suolahti kuoli ikäväänsä v. 1950. Pentti ei voinut sietää tappamista eikä metsästystä. Pentti ajoi SYK:ssa itseään                  ”marginaaliin” ja häntä nimitettiin ”kuulosuunnistajaksi”, isojen korvien johdosta. Pentin linturetket ympäri Helsinkiä alkoivat jo varhaisessa vaiheessa. Pentti sai korkonimen Sörkan tutkija. Eno myi Kariniemen, joka oli koko suvulle siiro menetys ja ikävän aiheuttaja. Myöhemmin Signilström saaristossa korvasi paljonkin Kariniemen menetystä.

UNTO VASKUU