Onko kellojen siirtämisessä järkeä vai ei?

Kelloja siirretään taas takaisin talviaikaan su 29.10.2017. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin – klo 04:00 -> 03:00. Siirto siis tapahtuu lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Mutta onko kellojen joka syksyisessä ja keväisessä tuntisiirrossa mitään järkeä? Totta on, että se on meille selitetty sillä, että päivässä olisi yksi tunti enemmän valoisaa aikaa, mutta onko siirrosta oikeasti hyötyä vai haittaa?
Valoisia tunteja on hyödynnetty vuodesta 1981, jolloin meillä siirryttiin käyttämään kesäaikaa. Suuressa osassa muuta Eurooppaa muutos tehtiin jo vuotta aiemmin.
Meillä kesä- ja talviajan erottaminen perustuu nykyisin EU-direktiiviin, eikä Suomi voi enää päättää asiasta itsenäisesti: päätös pysyvästä kellonajasta pitää tehdä kaikkien EU-maiden kesken.
Nykyinen kesä-talviaika vaihtelu tutkimusten mukaan tarkoittaa sitä, että ihmisen biologinen vuorokausirytmi häirintyy. Siitä on seurauksena pitkäaikaisia väsymystiloja ja terveysriskejä. Esimerkiksi sydän- verisuoniterveyshaitat ja oppimiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät, sekä vaikutukset elämän, arjen ja työelämän haasteisiin. Myös koneiden käyttö- ja liikenneonnettomuusriskit lisääntyvät.
Kesä-talviaika vaihdos lisää aamun pimeyttä, jonka takia tekeminen siirtyy myöhemmälle iltaan. Seurauksena on usein univelkaa, mitä terveysriskien lisäksi pitää maksaa pois myös menettämällä rahaa ja työaikaa.
Itseasiassa THL julkaisi jo vuonna 2012 tiedotteen, jonka mukaan tuntisiirot pitäisi lopettaa, syinä juurikin yllämainitut.
Syksyllä talviaikaan siirtymisestä kärsivät enemmän aamuvirkut, kun taas keväällä huonommin nukkuvat iltavirkut. Lisäksi mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampi on sopeutua uuteen aikatauluun ja saada sisäinen kello taas kohdilleen.

EU tasolla perutaan tuntisiirrot?

Viime vuonna eurokansanedustajissa oli liikehdintään sen suuntaan, että kesä -ja talviajasta luovuttaisiin, mutta vaikka ajatus sai taakseen useampia meppejä, ei se edennyt päätöksentekoon saakka.

Kirkasvalo auttaa kaamosmasennukseen

Noin prosentti suomalaisista aikuisista kärsii kaamosmasennuksesta ja peräti 40 prosenttia oireilee lievemmin kaamosaikana. Lievempiä oireita ovat mielialan lasku, yöunien huonontuminen ja makeanhimo. 1–3 kilon lihominen syksyn ja talven aikana on professorin mukaan varsin tavallista.

Muista siirtää kello

Oli oma tilanne mikä olikaan, niin lauantai-sunnuntaiyönä pitää muistaa se tunti siirtä kelloihin – useimmat digitaaliset laitteet osaavat tehdä sen automaattisesti – mutta meille ihmiselle, se oman sisäisen kellon siirtäminen on se vaikein kohta.