ToimittajaMustion Linnan kesän näyttelyt koostuvat Hjalmar Linderin kirjoista sekä ministeri P. J. Hynnisen taidesäätiön maalauksista, jotka ovat nyt ensi kertaa yleisön nähtävillä.
Kirjanäyttelyn lisäksi Mustion Linnassa kerrotaan Hjalmar Linderin lähes tasan 100 vuotta sitten kirjoittamasta artikkelista ”Jo riittää verilöylyt”, jonka myötä hän joutui lähtemään maanpakoon. –Ihailen sitä, että hän uskalsi kirjoittaa sen. Hyvä, että kirjoitti, kommentoi Hjalmar Linderin sukulainen Maria Linder.
Hjalmar Linderin sisko Emilie de Pont lahjoitti 933 Hjalmar Linderin kirjaa Turun yliopiston kirjastoon. Noista kirjoista 24 on nyt esillä Mustion Linnassa. Näyttelyyn valittujen kirjojen joukossa on niin matkakertomuksia, historiallisia kuvauksia, filosofiaa kuin sotaoikeuttakin.
-Monet kirjat ovat ruotsin- tai ranskankielisiä. Mukana on hienoja klassikoita, kuten kuuluisan ranskalaisen valistusfilosofi Voltairen teoksia. Linder oli sekä ahkera lukija että bibliofiili. Sen näkee 1800-1900-luvun kirjoista, sillä ne ovat luetun näköisiä. Kokoelmasta voi myös nähdä kirjan kehityksen 1500-luvulta 1800-luvulle, kertoo Panu Turunen Turun yliopiston kirjastosta.
Näyttelyn kirjat valitsivat Hjalmar Linderin sukulainen Maria Linder ja vuosikymmeniä Mustion Linnassa oppaana toiminut Kerstin Ilander.
-Ajattelimme, että näyttelyssä pitäisi olla esillä monipuolisesti kauniita kirjoja, joita Hjalmar on lukenut. Hän oli kiinnostunut monipuolisesti erilaisista aiheista, Maria Linder sanoo.
-Siihen aikaan kuului olla sivistynyt ja lukenut mm. Voltairea. Matkustaminen taas oli tärkeä harrastus ja nuoret aateliset tekivät sivistysmatkoja. Siksi matkakirjoja on niin paljon, avaa Ilander.
Lisäksi esillä on kopio Hjalmar Linderin ex libriksestä, jonka Louis Sparre on piirtänyt.
-Haluaisimme löytää kirjan, jossa on tämä ex libris, mutta yhtään sellaista ei ole tullut vastaan. Tämä on mysteeri, Maria Linder vinkkaa, jos jollain sattuisi olemaan ex libriksellä varustettu kirja.
”Jo riittää verilöylyt”
Linnan opastetuilla kierroksilla kerrotaan myös Hjalmar Linderin lähes tasan 100 vuotta sitten kirjoittamasta huomiota herättäneestä artikkelistaan ”Jo riittää verilöylyt”. Siinä hän luonnosteli ehdollista armahdusta punaisille vangeille ja vaati ehdotonta joukkoteloituskieltoa. Artikkelin johdosta hän joutui lähtemään maanpakoon. Kirjanäyttely on esillä huoneessa, jossa Linder kirjoitti kyseisen artikkelin, joten historian siivet todella havisevat.
-Hjalmar oli yksi niistä, jotka yrittivät saada Suomen jaloilleen ja sotavangit vapaaksi. Hän oli humanisti, joka ei halunnut katsoa, kuinka ihmiset kärsivät turhaan vankileireillä, sanoo Filip Linder.
Ilander kertoo, että Hjalmar Linderin kirjoittama artikkeli ja siitä seuranneet tapahtumat herättävät kovasti kiinnostusta Mustion Linnan kävijöissä.
-Olemme aina kertoneet ihmisille tästä asiasta ja kyllä se koskettaa kävijöitä. Hjalmar oli menestynyt liikemies, mutta ilman tätä kirjoitusta, hän tuskin olisi niin ajankohtainen nyt. Vankileireistä puhutaan paljon ja moni luulee, että kirjoitus liittyi Tammisaaren leiriin, mutta Hjalmar kirjoitti sen ennen kuin leiriä oli edes perustettu. Hän kävi Suomenlinnan leirillä, missä oli mm. mustiolaisia, Ilander kertoo.
-Hjalmarin työmiehet sanoivat, että mene katsomaan, millaiset olot Suomenlinnan leirillä on, lisää Maria Linder.
Entä, mitä mieltä hän on sukulaisena Hjalmarin artikkelista ja sen seurauksista.
-Ihailen sitä, että hän uskalsi kirjoittaa sen. Hyvä, että kirjoitti. Hän oli Mannerheimin ystävä, ja olemme miettineet, olisiko Mannerheim halunnut kirjoittaa sen itse, muttei asemansa vuoksi voinut. Hjalmar oli erikoinen ihminen ja Suomen rikkain mies, joka omisti maan toisen auton ja tykkäsi ajella sillä. Hän oli ylpeä, mutta myös rohkea, humaani ja huumorintajuinen mies, joka esimerkiksi maksoi työntekijöidensä verot ja antoi heille 8-tuntisen työpäivän. Olisi ollut hauska tavata hänet, Maria Linder sanoo.
Maanpako ei ollut ainoa artikkelin aikaan saaman reaktion seuraus.
-Ystävät, jotka olivat samassa asemassa kuin Hjalmar, alkoivat vihata häntä. Hjalmar päätyi itsemurhaan, koska oli pettynyt Suomeen ja kaikki meni pieleen, Maria Linder sanoo.
P. J. Hynnisen taidesäätiön maalaukset
Lisäksi Mustion Linnassa on esillä minitaidenäyttely nimeltä Vesi. Näyttely koostuu viidestä ministeri P. J. Hynnisen taidesäätiön maalauksesta, jotka Stiftelsen för bevarande av Svartå Slotts kulturarv on saanut lainaksi taidesäätiöltä. Teokset ovat nyt ensikertaa julkisesti esillä.
–Hynninen oli sekä ulkoasiainministeri että keräilijä. Ministeriön palveluksessa hän löysi tauluja ja esineitä, joilla oli oma historiansa, mikä on keräilijälle tärkeää. Kuolinvuoteellaan hän toivoi, että kokoelma pysyisi ehjänä, mutta antoi myös leskelle luvan myydä jotain. Kokoelma säilyi hyvin, kunnes leski kuoli ja testamenttasi kokoelman säätiölle. Säätiö ei pystynyt pitämään kaikkea, sillä tavaroita oli noin 5 000. Maalaukset kuitenkin jäivät ja tänne niistä valittiin teokset, joita yhdistää vesiaihe, kertoo Jimmy Lindgren.
Mustion Linna on kesällä avoinna 6.6.-11.8. ke-la kello 11.00-16.00 sekä heinäkuussa myös sunnuntaisin kello 12.00-15.00. Tuolloin voi tutustua näyttelyihin.
SMS
