Hyvinvointi on sana, joka kattaa todella paljon asioita eri kokonaisuuksista. Hyvinvointi on niin henkistä hyvinvointia kuin myös ruumiillista ja molempia puolia tulisi hoitaa. Onnistuuko se miten nykymaailman kiireessä?

Monesti nimittäin tuntuu siltä, ettei arjen kiireessä ehdi ottaa aikaa itselle – tai sitten se omakin aika on kiirehtimistä paikasta toiseen ilman, että oikeasti ehtii hengähtää. Kyllä siin juostessa paikasta toiseen varmaan kunto nousee eli se fyysinen kuntopohja kenties paranee, mutta entä se pääkoppa? Kuinka moni esimerkiksi nukkuu tarpeeksi? Ja jos nukut liian vähän, tiedätkö mihin kaikkeen se sinussa vaikuttaa?

Oma hyvinvointi on kokonaisuus, johon liikunnan lisäksi vaikuttavat myös syöminen ja muut elämäntavat. Kyllä sitä nuorena pystyy, ajattelee moni, mutta valitettavasti monet nuorena aikaansaadut muutokset kehossa ja mielessä, eivät välttämättä enää vanhempana ole korjattavissa.
Me avasimme tälle aiheelle ihan omat kotisivunsa www.hyvinvointi.pro, jonne aika ajoin julkaisemme hyvinvointiin liittyviä artikkeleita, jotka eivät välttämättä tänne jakelulehteen saakka yllä. Sivustolla on myös alan toimijoilla ja palveluntuottajilla mahdollisuus tuoda itseään esille omien mainoksien ja artikkeleidensa kautta.
Terveyden ja hyvinnoinninlaitos THL on kirjoittanut, että suomalaisten hyvinvointi on keskimäärin kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta silti väestöryhmien väliset erot hyvinvoinnissa ovat kasvaneet.

Yhä useammin koettua hyvinvointia mitataan elämänlaadulla, jota muovaavat terveys ja materiaalinen hyvinvointi, samoin kuin yksilön odotukset hyvästä elämästä, ihmissuhteet, omanarvontunto ja mielekäs tekeminen.

Omat lapset ovat jo ”lentäneet” kotoa, joten kosketuspinta koulumaailmaan on murentunut, mutta olen lueskellut, että koulussa pyritään liikkumaan enemmän, jotta jokaisella on mahdollisuus liikkua, katsomatta tulotasoon. Tulo- ja koulutustasojen erot ovatkin se suurin tämän hetkinen aihealue, joka aiheuttaa suurimmat erot hyvinvoinnin tavoittamiselle. Elämmehän kuitenkin yhteiskunnassa, missä melkein kaikki edistyminen lasketaan tavaran ja rahan kautta.

Voisiko hyvinvointi olla tulevaisuudessa vähemmän tavaraa, vähemmän kiirettä, vähemmän rahaa? Enemmän aikaa perheen ja kavereiden kanssa, vai olemmeko jo sellaisessa pyörteessä matkalla kovaa kohti seinää, ettei mitään ole enää tehtävissä.

Hyvinvointi tulee esille jo mennessämme päivittäistavarakauppaan tai kävellessämme kaduilla, nuorten käyttäytyminen ja sanat ovat muuttuneet, kyllä sekin omalta osaltaan kertoo jotain koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

En sano, että pidän omasta hyvinvoinnista hyvää huolta- päinvastoin, minun tulisi tehdä moni asia aivan erilailla, mutta onko meidän henkilökohtainen hyvinvointimme sittenkään niin henkilökohtaista? Me olemme laumasieluja ja helposti teemme samoin kuin muut ja seuraamme ryhmässä- miten siinä onnistuu omien polkujen seuraaminen ruoan, unen, perheen/ kavereiden ja harrastusten suhteen? Mikä on hyvinvointimme todellinen tila ja mihin se on koko yhteiskunnan osalta menossa?

KO

Vastaa