Suomessa on eletty jo useamman vuoden aikaa, jolloin hintojen nousu eli inflaatio on ollut matalaa tai jopa negatiivista. Nyt tilanne on kääntymässä ja inflaatio nostaa jälleen päätään.

OPn ekonomistit arvioivat inflaation olevan tänä vuonna 1,2 % ja ensi vuonna hintojen nousun kiihtyvän 1,6 %:iin. Vaikka mitään dramaattista muutosta ei ole käsillä, on hyvä pysähtyä pohdiskelemaan, mitä inflaatio tarkoittaa omalle taloudelle.

Tiedätkö mitä inflaatio tarkoittaa? Moni suomalainen ei tiedä

Aloitetaan perusteista, mitä inflaatio tarkoittaa? Erilaisia inflaation mittareita on monia, mutta näistä yleisimmin käytetty on kuluttajahintainflaatio. Se kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä.

Suomalaisten taloustaitoja haarukoiva tutkimus ei anna kovinkaan ruusuista kuvaa siitä, ymmärtävätkö ihmiset inflaation merkityksen. Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen tekemän tutkimuksen* mukaan vain 58 % suomalaisista osasi vastata oikein kysymykseen ”Korkea inflaatio tarkoittaa elinkustannusten nopeaa laskua” (epätosi). OECD- maiden keskiarvo oli 83 %. Vaikka suomalaisten taloustaidot keskimäärin ovat hyvällä tolalla kansainvälisessä vertailussa, pistää tämä kohta ikävästi silmään. Puolustuksena todettakoon, että Suomen tutkimuksessa kysymys esitettiin epätotena (muilla totena), mikä on voinut vaikuttaa vastauksiin.

Inflaatio ei ole kansan syviä rivejä suuremmin kiinnostava teema. Google -hakujen perusteella inflaatio ei suuremmin kiinnosta ihmisiä eikä kiinnostus hintojen nousua kohtaan ole kasvussa, vaikka me ekonomistit kovasti aiheesta jaksamme toitottaa. Toisaalta tämän voi tulkita positiivisena asiana, josta ainakin keskuspankkiirit voivat olla tyytyväisiä; hyvin toimivassa taloudessa inflaatio on tyypillisesti maltillista eikä kuluttajien ja yritysten tarvitse sitä kauheasti arjessaan pohdiskella.

Pieni inflaatio kuuluu normaaliin taloudelliseen toimeliaisuuteen ja se on myös keskuspankkien tavoitteena. Liian korkea inflaatio vaikeuttaa taloudellista suunnittelua ja pahimmillaan tekee arjen hallinnasta vaikeaa. Tästä esimerkiksi venezuelalaisilla on karvaita kokemuksia, kun inflaatio maassa on kivunnut tuhansiin prosentteihin ja maan talous on kaaoksessa.

Kaikki aina vaan kallistuu – vai kallistuuko?

Pöytäkeskusteluissa tuntuu usein, että ihmisillä on syvään juurtunut ajatus, että ”kaikki aina vaan kallistuu”. Kuten todettua, maltillinen hintojen nousu kuuluu talouden normaaliin toimintaan ja siinä mielessä näkemys on perusteltu. Poikkeusjaksojakin on, esimerkiksi vuonna 2015 nähtiin harvinainen tilanne, jossa yleinen hintataso Suomessa laski. Edelliskerran näin tapahtui 50-luvulla. Ihmisillä tuntuu olevan taipumusta yliarvioida hintojen nousua; kuluttajabarometrin mukaan euroaikana vuodesta 1998 lähtien ihmiset ovat keskimäärin odottaneet 2,2 %:n hintojen nousua, kun toteutunut luku on vain 1,5 %.

Eri tuoteryhmien välillä erot hintakehityksessä kuitenkin suuria. Esimerkiksi vuodesta 2000 lähtien eniten hintojen nousua on nähty koulutuksessa (Suomessa tämä on aika merkityksetön erä julkisen koulutusjärjestelmän vuoksi), hotelli, kahvila ja ravintola -tuotteissa ja palveluissa sekä terveydessä. Sen sijaan viestinnän hinnat ovat laskeneet selvästi ja vaatteiden&jalkineiden pysyneet suurin piirtein ennallaan. Viestintä on muuten ainut erä, jossa hintataso on Suomessa EU:n keskiarvoa matalammalla.

Miten inflaatio vaikuttaa omaan talouteesi?

Eri kotitaloudet kuluttavat erilaisia asioita ja siksi jokaisen omassa taloudessa koettu hintojen nousu on omanlaisensa. Yksi ostaa enemmän lihaa, toinen kasviksia. Yksi asuu vuokralla ja toinen omistusasunnossa. Viime vuosina erityisesti asumismuoto on tuonut eroja ihmisten kokemaan inflaatioon kun vuokrat ovat nousseet omistusasuntojen hintoja ja käyttökustannuksia nopeammin. Oma talouden ostovoimaan voi siten yrittää vaikuttaa omilla ostopäätöksillään, ja toisaalta pitämällä huolen siitä, että tulot nousevat vähintään inflaation verran.

Inflaatio vaikuttaa myös velkoihin ja säästöihin. Siinä kun rahan ostovoima heikentyy inflaation takia, vähenee myös velan todellinen arvo. Tämä tosin yleensä pyritään huomioimaan velasta maksettavassa korossa. Tällä hetkellä suomalaisten uusien asuntolainojen keskikorko on 0,9 %, kun inflaatio on 1,3 %. Velallisen kannalta yhtälö on siis ”pikkuisen plussalla”. Deflaatio- eli yleinen hintojen lasku- olisi myrkkyä velallisten näkökulmasta kun velan reaalinen arvo kasvaisi. Tätä onneksi keskuspankit pyrkivät kaikin tavoin välttämään.

Säästäjän kannattaa olla erityisen tarkkana inflaation kanssa. Jos säästöilleen ei saa edes inflaation verran tuottoa, heikkenee niiden ostovoima. Yhtenä vuonna vaikutus voi tuntua pieneltä, mutta tilanteen toistuessa vuodesta toiseen, alkaa vaikutus jo tuntua. Tällä hetkellä suomalaisten talletusten keskikorko on 0,1 % ja inflaatio 1,3 %, joten monen kohdella säästöjen arvon pieneneminen on totisinta totta. Jos samaa rataa jatkuisi 10 vuotta, niin 100 euron säästösumman todellinen arvo pienenisi vajaaseen 90 euroon. Pidempiaikaisille säästöille kannattaa siis miettiä tuottavampia kohteita.

*Panu Kalmi ja Olli-Pekka Ruuskanen: Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin