Järjestöt tutuiksi nuorille

Opiskelijat Kai Ratilainen (vas) ja Joonas Savolainen kertovat, että tapahtuman tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita verkostoitumaan ja luoda heille käsitys lähialueen järjestöistä, koska ne ovat monille nuorille vieraita.

 

Kanneljärven Opistolla järjestettiin viime viikolla järjestötapahtuma, jonka tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita verkostoitumaan ja luoda heille käsitys lähialueen järjestöistä. Tapahtuma oli osa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoiden projektitoiminnan ohjauksen opintoja ja se syntyi heidän ideansa pohjalta.

-Saimme ehdottaa omia projekteja ja niistä tämä valittiin toteutettavaksi, opiskelija Kai Ratilainen avaa.

Tapahtumaan osallistuivat YMCA, Elämänlaatu ry, Allianssin nuorisovaihto, Hangon katulähetys, Avartti, Partio, Turku Game Academy, Kanske, Lohjan nuorisopaja/Tuuma, Kota ry ja Kanava ry. Ratilainen kertoo, että opiskelijat valitsivat mukaan pyydettävät järjestöt.

-Pyysimme mukaan itsellemme tuttuja ja kiinnostavia järjestöjä. Kaikki, joita pyysimme, lähtivät mukaan. Olen siitä positiivisesti yllättynyt, että kaikki pääsivät paikalle, hän sanoo.

-Koulussamme on paljon maahanmuuttajaopiskelijoita. Tapahtuma antaa heillekin mahdollisuuden verkostoitua, jatkaa Ratilainen.

Myös opiskelija Joonas Savolainen toivoo, että jokainen löytää tapahtumasta jotain itselleen, sillä hänen kokemuksensa mukaan nuorten tietämys eri järjestöistä ja niiden toiminnasta on melko vähäistä. Tapahtuma sai kiitosta myös Kanneljärven Opiston rehtorilta Pauliina Kalantilta.

-Tämä on erittäin hyvä tapahtuma. Kaikki aktiivisuus, jota opiskelijat osoittavat, on hienoa. Tällainen tapahtuma sopii hyvin kaikille opiskelijoillemme aikuisista vasta maahan tulleisiin. Lisäksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat pääsevät tässä näkemään, millaista heidän työnsä mahdollisesti tulee olemaan tulevaisuudessa, Kalanti sanoo.

Projektitoiminnan ohjauksen ryhmässä ja tapahtumaa järjestämässä olivat Kai Ratinen, Mika Uutela, Anu Tuominen, Nuur Ibrahim, Joonas Savolainen, Pasi Salmi, Anne Kallio, Jenna Pulkkinen, Milja Heinonen, Samira Salah, Jami Lehtonen ja Nea Mönkkönen.

Johanna Beilinson oli paikalla esittelemässä seikkailukasvatusta ja Kota ry:n toimintaa.

 

Järjestötoiminta on tärkeä osa yhteiskuntaa

Järjestötoimintaa Ratilainen pitää ehdottomasti tarpeellisena osana yhteiskuntaa.

-Järjestötoimintaa on ehkä helpompi liittyä harrastusten kuin töiden kautta, hän pohtii.

Samoilla linjoilla on myös Kalanti.

-Järjestöt ovat merkittävä osa yhteiskuntaa, mutta ne voisivat olla vielä merkittävämpi. Järjestöt tukevat kansalaisen aktiivisuutta ja tekevät työtä, jolla on välillisesti vaikutusta muihin. Siten niiden vaikutus moninkertaistuu. On hienoa, että ihmiset ottavat johonkin osaa vain siksi, että se kiinnostaa heitä.

-On tärkeää, että ihmisillä on yhteisöjä, joissa voi harrastaa ja vaikuttaa. Urheiluseurat vetävät nuoria ehkä siksi, että niihin on matala kynnys liittyä. Kaikki eivät kuitenkaan harrasta urheilua. Tällainen tapahtuma voi avata nuorten silmiä myös muille järjestöille, jotka ovat muuten tuntuneet ehkä pelottavilta aikuisten jutuilta, Kalanti sanoo.

Seikkailukasvatusta ja tavoitteellista pelaamista

Tapahtumassa paikalla olivat mm. Johanna Beilinson ja Valtteri Kivelä Kota ry:stä. He kertovat, että seikkailukasvatus voi olla melkein mitä tahansa, muutti tyypillinen esimerkiksi on metsäretki.

-Se on tavoitteellinen, ohjattu ja elämyksellinen tapa kehittyä ja kasvaa ihmisenä iästä riippumatta. Luonnossa ympäristö asettaa haasteet ja ryhmätyö ja yhteisöllisyys antavat oppimisympäristölle kasvot, Kivelä määrittelee.

-Lapsiryhmän kanssa voidaan esimerkiksi rakentaa majoja lähimetsään, tehdä ruokaa trangialla ja kokeilla jousiammuntaa, kuvailee Beilinson.

-Lapsilla on luontainen taipumus leikkiä luonnossa ja se tulee näkyviin hyvin nopeasti, kun lähdetään ulos, toteaa Kivelä.

Toiminnan pääpiste on Turussa, mistä liikutaan asiakkaan luo. Toiminta sai alkunsa 1990-luvulla ja se on hankkeiden kautta vakiintunut pysyväksi toiminnaksi.

Turku game academy puolestaan tarjoaa nuorille elektronista urheilua. Se on osa Turun nuorisopalvelua.

-Meillä on nuorisotalolla pelitila, johon nuoret ovat rakentaneet koneet. Tavoitteena on kilpapelaaminen. Meillä on suljetut treenijoukkueet, ja sovittujen treenikertojen avulla nuoret oppivat harjoittelemaan järkevästi. Kolme tuntia tavoitteellista pelaamista on parempi kuin kymmenen tuntia vain pelin hakkaamista. Ohjaamalla nuoria voidaan ehkäistä pelaamisen haittoja. Samalla nuorisotyö on tukeva nuoren kasvussa ja nuoret myös saavat kontakteja kasvotusten. Terveelliset pelitavat ovat tärkeitä. Kannustamme hyvään ruokavalioon, uneen ja liikuntaan, kertoo nuoriso-ohjaaja Tanja Kuokkanen.

Yleinen keskustelu keskittyy usein pelaamisen haittoihin, mutta myös hyötyjä löytyy paljon.

-Pelaaminen parantaa mm. vuorovaikutustaitoja, tiimityökykyä, itsehillintää, keskittymiskykyä ja silmän ja käden yhteistyötä. On havaittu, että kirurgeilla, jotka ovat pelanneet nuorina, on parempi silmäkäsikoordinaatio kuin muilla. Pelien kautta saa kontakteja ympäri maailmaa ja kielitaito paranee. Lisäksi pelaaminen on hauskaa vapaa-ajan toimintaa, Kuokkanen sanoo.

Turku game academyn nuoriso-ohjaaja Tanja Kuokkanen kertoi nuorille mm. tavoitteellisesta pelaamisesta ja järkevästä harjoittelusta, jonka avulla voi ehkäistä pelaamisen haittoja.

 

Kuulumisia Kanneljärveltä

Kalanti kertoo, että Kanneljärven Opistolle kuuluu tällä hetkellä erittäin hyvää.

-Pitkästä aikaa meillä on ollut useampi hyvä vuosi niin taloudellisesti kuin tekemisen hengen ja innostuneisuudenkin puolesta. Innostus ja uuden kehittäminen näkyvät niin opiskelijoissa kuin opettajissakin. Opiskelijapaikat ovat täynnä, meillä on nyt 100 opiskelijaa enemmän kuin vuosi sitten, Kalanti kertoo.

Yksi innostuksen aihe on mm. ammatillisen koulutuksen reformi, joka tuli voimaan vuoden vaihteessa.

-Laki ammatillisesta koulutuksesta muuttui. Jatkossa opetus on entistä enemmän oppilaskohtaista ja työelämälähtöistä, Kalanti avaa.

Maahanmuuttajien kotouttamista Kanneljärvellä on tehty koko 2000-luku, mutta vuodesta 2015 lähtien isommassa mittakaavassa.

-Kun maahanmuuttajanuoret saavat mahdollisimman lähelle saman pohjakoulutuksen ja peruskoulun päättötodistuksen kuin suomalaisetkin, yhteiskunnan ovet ovat heille auki. Se on hyvää kotoutumista, että heillä on tasavertaiset mahdollisuudet sijoittua yhteiskunnassa, Kalanti sanoo.