Mitä taloudellesi tapahtuisi, jos sairastuisit vakavasti tai joutuisit työkyvyttömäksi? Entä arveletko joutuvasi tinkimään elämisestäsi paljon, kun jäät eläkkeelle? Hieman yli puolet suomalaisista on miettinyt kysymyksiä ja he myös varautuvat taloudellisesti vastaaviin tilanteisiin jo nyt. Sen sijaan peräti joka kolmas sanoo, että ei varaudu rahallisesti elämän ikäviin tapahtumiin mitenkään. Joka kymmenes ei osaa sanoa varautumisestaan mitään. Tiedot ilmenevät LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä.

Kyselyn mukaan suomalaiset varautuvat rahallisesti enemmin vakavaan sairauteen tai eläkkeen pienuuteen kuin esimerkiksi avioeroon. Vaikka arviolta lähes puolet avioliitoista päätyy eroon, kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta van muutama kymmenen ihmistä sanoi varautuneensa taloudellisesti eromahdollisuuteen.

-Taloudellisen varautumisen lähtökohta on, että tunnistat oman taloutesi riskit. On kyse sitten sairastumisesta, työttömyydestä tai avioerosta, eli olet miettinyt, miten oman talouden kävisi, jos riski osuisi kohdallesi. Taloudellisia riskejä on eri tasoisia ja joihinkin voi varautua pienempimuotoisella säästämisellä, asiantuntija Jenna Keto LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiöstä sanoo.

– Jotkut riskit toteutuessaan, kuten sairastuminen tai työttömyys, aiheuttavat ison loven omaan talouteen ja tällöin tilannetta helpottaa etukäteen tehty varautuminen. Varautuminen on siis aina yksilöllistä. Varautumista on mietittävä oma elämäntilanteen, tarpeiden ja vastuiden kautta.

Nuorille varautumattomuus on ymmärrettävästi vähäisempää kuin vanhemmille. Kyselyyn vastanneista alle 25-vuotiaista lähes puolet sanoi, ettei ole varautunut elämän ikäviin yllätyksiin mitenkään. Yli 65-vuotiaista eläkeläisistä varautumattomia oli enää 29 prosenttia.

Lapset vaikuttavat vanhempien varautumiseen jonkin verran. Lapsettomista vastaajista 35 prosenttia sanoi, ettei ole varautunut mitenkään. Sen sijaan kouluikäisten lasten vanhemmista varautumattomia oli 29 prosenttia ja alle kouluikäisten lasten vanhemmista heitä oli 28 prosenttia.

Myös henkilöiden tulotasolla on merkitystä varautumiseen. Suurituloisista yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista varautumattomia oli vain joka kuudes vastaaja. Sen sijaan alle 20 000 euroa ansaitsevista puolet ei ollut varautunut mitenkään.

Suomalaiset varautuvat tilisäästöin

Suomalaiset ovat tilikansaa. Arjen katsaus –kyselyssä selkeästi suosituin rahallisen varautumisen muoto on säästää tilille. Yli puolet elämän ikäviin yllätyksiin varautuvista vastaajista ilmoitti tilisäästämisen olevan vähintään yksi heidän säästämismuodoistaan.

Myytäväksi tarkoitettu omaisuus, kuten asunto oli toiseksi ja rahastosäästäminen kolmanneksi suosituin rahallisen varautumisen muoto.

– Tutkimustuloksista näkee, että suomalaiset ovat hyvin perinteisiä varautujia ja iso osaa varautuu säästämällä tilille. Muutaman kuukauden tuloja vastaava puskuri onkin hyvä olla säästössä pahan päivän varalle. On kuitenkin hyvä miettiä varautumista myös pitkällä tähtäimellä vakuuttamisen, säästämisen tai sijoittamisen kautta. Sosiaaliturva kattaa vain minimitoimeentulon ja tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että on itse varautunut talouden riskeihin, jos jotain sattuu, Keto sanoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyn toteutti TNS Kantar elo-syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1052 suomalaista 15-74 -vuotiasta suomalaista. Otos on kansallisesti edustava otos väestöstä.

Vastaa