Kenestä presidentti?

Se on taas se hetki historiassa kun on aika valita maallemme seuraava presidentti järjestyksessään kolmastoista. Tähän mennessä presidenteistä 12 on ollut miehiä ja yksi nainen, mutta tällä kertaa valittavissa olevista ehdokkaista kolme ovat naisia.
Presidentinvaalien ehdokkaat ovat siis: Tuula Haatainen (57-vuotias, SDP), Pekka Haavisto (59-vuotias, Vihreät), Laura Huhtasaari (38-vuotias, PS), Merja Kyllönen (40-vuotias, Vasemmistoliitto), Sauli Niinistö (69-vuotias, valitsijayhdistys), Linus Torvalds (72-vuotias, RKP), Matti Vanhanen (62-vuotias, Keskusta), Paavo Väyrynen (71-vuotias, valitsijayhdistys). Enkä millään pääse yli siitä ajatuksesta, että näissä vaaleissa pedataan asetelmia jo seuraaviin vaaleihin kuuden vuoden päähän – niin suuri etumatka on nykyisellä presidentillä kaikkien vaalilaskelmien mukaan. Erikoista näissä vaaleissa on myös se, että kaksi ehdokasta tulee puolueiden ulkopuolelta omien valitsijayhdistystensä tukemana.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys on kotimaassa 17.-23.1. ja ulkomailla 17.-20.1. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28.1., jonka jälkeen sitten tiedetään, kuka on maamme 13. presidentti.
Internetin vaalikyseleissä tärkeimmät kysymykset ovat pitkälti niitä samoja, kuin ne ovat olleet jo aiemmin: pitäisikö Suomen liittyä NATO:on, pitäisikö vähentää pakolaisten ottamista, pitäisikö Euroopan sisäiset rahat palauttaa, Suomen ja EU:n tilanne, ruotsinkielen pakollisuus yms.Näiden kysymysten tiimoilta meidän tulisi valita meille uusi presidentti, kun samalla keskustellaan myös mihin suuntaa pitäisi presidentin valtaoikeuksien mennä jatkossa: pitäisikö mennä takaisin Kekkosen suuntaan vai tilanteeseen, missä presidentti on enemmän keulakuva, kuin todellinen valtahenkilö.

Vaalirahoitus

Kävin tänään katsomassa, miten eri ehdokkaat ovat ilmoittaneet rahoituksestaan vaalirahoitusvalvontaan ja kävi ilmi, että vain Sauli Niinistö (1,5 miljoonaa euroa) ja Merja Kyllönen (148t€) ovat jättäneet ennakkoilmoituksensa. Ilmoitus on vapaaehtoinen, joten sillä ei ole suurempaa merkitysta.

Presidentin tehtävät

Vaikka presidentin tehtäviä ja oikeuksia on Suomessa vähennetty, kuuluu presidentille vielä paljon tehtäviä, joista tässä on esitelty osa:
Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi.
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta.
Tasavallan presidentti päättää lakien vahvistamisesta valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.
Tasavallan presidentti nimittää mm. korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet; hovioikeuksien presidentit ja jäsenet sekä muut vakinaiset tuomarit siten kuin laissa erikseen säädetään.
Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti nimittää upseerit ja päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta.
Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain.

Äänestä

Monissa edellisissä suomalaisissa vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt vaatimattomaksi, toivottavasti presidentinvaalit saavat ihmiset liikkeelle ja äänestämään ja saa nähdä, saammeko nähdä toisen kierroksen, vai saako joku ehdokkaista enemmistön suoraan ensimmäisellä kierroksella.