Kirja-arvostelu: Kuolemanlento Ahvenenmaalla 1963

Pekka Nykänen, Kuolemanlento, Finnairin tragedia 1963

Diplomi-insinööri Pekka Nykänen on Lääkärilehden päätoimittaja. Hän on toiminut pitkään taloustoimittajana muun muassa Kauppalehdessä ja MTV3:lla. Nykänen on vuoden 2014 Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen Operaatio Elop -kirjan toinen tekijä.

Lento-onnettomuuden mysteerit paljastuvat. Finnairin lentokone putosi viimeksi vuonna 1963 Maarianhaminassa. Turma oli harvinaisen dramaattinen: 22 ihmistä kuoli ja mystisesti keskelle metsää pudonnut kone tuhoutui täysin. Mukana oli salamatkustaja, jonka arveltiin vaikuttaneen turmaan. Syitä onnettomuuteen voitiin vain arvailla, sillä kolme eloonjäänyttä eivät osanneet niitä valaista.

Pekka Nykänen pureutuu mysteeriin dekkarimaisella otteella. Miksi kone osui puihin? Miten salamatkustaja, entinen hävittäjä-ässä, vaikutti turmaan? Epäonnistuiko lentoturman tutkinta?

Eloonjääneistä on hengissä enää lentoemäntä Marianne Kullberg, joka on vaiennut asiasta julkisuudessa 50 vuotta ennen tätä.

Lentoturma sattui 8.11.1963. Aeron DC3 -kone oli reitillä Helsinki – Turku – Maarianhamina laskeutumassa Maarianhaminaan, mutta päätyi pahoin palaneena ahvenanmaalaiseen korpimaastoon.

Lentotoiminnassa oli aikoinaan poikkeuksellinen historia. Aero aloitti lentotoiminnan 1960 -luvulla. V. 1961 Koivulahden tragediassa 25 ihmistä sai surmansa. V. 1963 oli vuorossa samanlainen kone Maarianhaminassa.

Lentämisen sanotaan olevan turvallisimman tavan liikkua. Tekniset ongelmat ja terrori-iskut ovat pääasialliset syyt koneturmiin. Eli Suomessa pääsyinä saattoi olla vain ensimainitut elementit.

8.11.1963 klo 17.09 lähti Sotka -kone Helsingistä sumuiseen säähän, välilaskulla Turusta, kohti Maarianhaminaa. Turussa oltiin 45 minuuttia ja sieltä lähdettiin klo 17.51 eli 20 minuuttia aikataulusta myöhässä. Kone ja lähtö olivat normaaleja.

Koneturmassa pelastui vain 3 ihmistä: lentoemäntä Marianne Kullberg ja 2 matkustajaa. Kaikki pelastuneet olivat olleet koneen takaosissa. Eeva Paaso, lähiasukas, näki onnettomuuden kotipihaltaan. Katastrofihälytys annettiin klo 19.02. Lokakuussa 1946 Suomen valtio osti 8 kpl DC3- eli Sotka -konetta.

Alkoholin käytössä oli ja on lentokonehenkilökunnalla tiukat säännökset. Tässä tapauksessa sekä kapteeni että lentoperämies olivat nollalinjalla, Sen sijaan esim. v. 1961 Koivulahdessa sekä kapteeni että perämies olivat juovuksissa.

Lentäjä Marttinen oli jämpti, huolellinen, mutta jäykähkö kapteeni. Hän oli hankala luonne ja omasi ns. brittihuumorin taidon. Kapteenilla oli hyvä yleiskunto, verenkierto sekä hyvä hengitys- ja ruuansulatuselimistö. Alkoholia eikä huumeita ollut mukana. Lentoperämies Yli-Niemi oli Marttisen vastakohta.

 

UNTO VASKUU