Kirja-arvostelu: Satumaa, Unto Monosen ja Reijo Taipaleen menestystarina

Hellevi Pouta, Satumaa, Reijo Taipaleen tarina, Karisto Oy 2017

Tanssilavojemme kruunattoman kuninkaan ensimmäisessä tanssikeikasta on kulunut 65 vuotta ja ikivihreän Satumaan levytyksestä 55 vuotta. Vuodesta toiseen tanssinjärjestäjät ovat kilpailleet laulajan ajasta ja vielä 2016 hän teki kesän yleisöennätyksiä. Toisensa kauan sitten löytäneet pariskunta ovat halunneet elää uudelleen nuoruutensa unohtumattomat hetket.

Miten on mahdollista, että Reijo Taipale on pysynyt huipulla läpi vuosikymmenien? Miten niin tavallinen mies on voinut luoda niin poikkeuksellisen uran? Mitkä ovat hänen tasapainoisen perhe-elämänsä tukipilarit? Millaisiin mediamyrskyihin hän on joutunut? Miten Satumaa on soinut maailmalla?

Toimittaja Hellevi Pouta on seurannut pitkään Reijo Taipaleen vaiheita ja kirjoittanut hänestä lukuisia lehtiartikkeleita. Reijo Taipaleen tarinan hän tukee kertoneeksi samalla merkittävän pätkän suomalaisen lavatanssin historiaa.

Reijo Taipale meni armeijaan 1960. Hän pääsi heinäntekolomalle. Taipale muutti Miehikkälästä Helsinkiin, jossa toimi rakennusten apumiehenä sekä myöhemmin mittamiehenä (betonin lujuuslaskelmissa). Kiinnostus ja pääsy musiikin piiriin lähti Eero Wäreen opetuksessa ja laulusolistina Rytmitytöissä. Unto Monosen tangosta Satumaa tuli Reijo Taipaleen tavaramerkki; hauras, ylevä, kotimaankaihoinen, kaukokaipuinen.

Taipaleen esikuva oli Olavi Virta, mestareiden mestari. Reijo Taipale syntyi 9.3.1940, ollen tällä hetkellä kohta 78 -vuotias. Reijon isä kuoli 39 -vuotiaana. Perheen köyhyys ja äidin suhde avustuksiin oli kielteinen. Perheen tuli pärjätä omillaan, oli äidin motto. Reijo meni propsien kuorintaan ja hätäaputöihin.

Kesällä 1962 Reijo Taipaleesta tuli ”levylaulaja”, Satumaan myötä. Hän esiintyi aluksi Kullervo Linnan orkesterissa. 1960 -luvulla oli Suomessa 3000 tanssipaikkaa, joten estradeja riitti. Reijo Taipale & Eino Grön muodostivat suomalaisten sydämiin suomalaisen tangon lähtemättömän aisaparin. Etenkin Taipaleen suosikkeja olivat Monosen molli- ja slaavilaisvoittoiset tangot. Myös matkustajakodit tulivat suositulle solistille tutuiksi, yöllisten keikkojen jälkeen unien antajiksi.

Avioliitto tulevan vaimon Anitan kanssa solmittiin v. 1962 eli yhteistä eloa on kestänyt 56 vuotta. Kunnioitettava saavutus ja päämäärä kelle tahansa suomalaiselle pariskunnalle. Matkan varrelle sattui myös iltamia, joiden päätteeksi oli yleensä 1,5 tuntia tanssia. Keskiolut vapautui v. 1969, joka tuotti uusiksi esiintymisareenoiksi pubit ja olutbaarit. Kotia ja perhettä voidaan kuvata Taipaloiden voimavarana periaatteella ”Hyvä avioliitto, hyvä elämä.”Taipaloilla oli myös ns. Espanjan asunto, josta he myöhemmin luopuivat. Reijo pääsi myös mukaan moniin suomalaisiin elokuviin, mm. Markku Pölösen Onnenmaahan, samannimisellä tangolla. Pölösen elokuviin saatiin 9 Reijon tangoa.

 

UNTO VASKUU