Kysymyksiä ja vastauksia sisäilmaongelmista

Sisäilmaongelmat ovat nykyään vakio puheenaihe, joka koskettaa monenlaisia rakennuksia kodeista kouluihin. Kysyimme aiheesta Sisäilmarilta, joka tekee mm. rakennusten kuntotutkimuksia, vauriokartoituksia ja sisäilma- ja kosteusmittauksia.

Kuvassa on tyypillinen rakenneavaus, jossa rakenteet tutkitaan aistinvaraisesti esim. kosteusjälkien osalta, tehdään kosteusmittauksia sekä otetaan materiaalinäytteitä mikrobimääritysten suorittamiseksi. Samalla arvioidaan rakenteen kosteusfysikaalista toimivuutta.

 

Sisäilmaongelmat ovat kokonaisuus, joka nousee nykyään keskusteluissa esille viikoittain. Ovatko sisäilmaongelmat kuitenkaan lisääntyneet aiempaan nähden vai kiinnitetäänkö niihin vain eri tavalla huomiota kuin ennen?

-Ihmisten tietoisuus sisäilmaongelmista on lisääntynyt, joten koettua oireilua on alettu yhdistää sisäilmaongelmiin. Sisäilmaongelma sanana käsittää myös useista eri asioista johtuvia ongelmia, mm. toimimaton ilmanvaihto tai liian kuiva sisäilma aiheuttavat sisäilmaongelman. Sisäilmaongelmista puhuttaessa ei siis aina tarkoiteta home- ja kosteusvaurioita tai niistä aiheutuneita ongelmia, kertoo rakennusterveysasiantuntija Carita Larjovuori Sisäilmarista.

Hän sanoo, että yleisimpiä sisäilmaongelmien aiheuttamia oireita ovat silmien ärsytys, päänsärky sekä nenän tukkoisuus tai vuotaminen.

-Terveysperusteisia raja-arvoja esimerkiksi sisäilman sieni-itiö ja bakteeripitoisuuksille ei ole, sillä toiset ihmiset oireilevat pienemmistä pitoisuuksista kuin toiset. Oireilu voi liittyä sisäilmaan, mikäli havaitaan, että se alkaa aina jossakin tietyssä rakennuksessa ja helpottaa toisaalla, Larjovuori toteaa.

 

Rakennustekniset seikat huonon sisäilman takana

Mistä sisäilmaongelmien yleisyys sitten johtuu? Taustalta löytyy joukko rakennusten teknisiä ongelmia.

-Eri aikakausien rakennuksissa on oman aikansa rakentamiselle tyypillisiä ratkaisuja, joista osaa pidetään nykytietämyksen mukaisesti riskirakenteina. Osa ongelmista johtuu niistä. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ns. valesokkelirakenne tai kaksoisbetonilaatta alapohjarakenteena. Rakennuskannassa on myös paljon korjausvelkaa. Erityisesti 1960-1980-luvun rakennusten monet rakennusosat ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja asiaan saatetaan reagoida vasta, kun alkaa tulla terveydellisiä ongelmia. Tosiasiassa korjauksia tulisi suunnitella jo hyvissä ajoin etukäteen, ennen kuin ongelmia ilmenee, Larjovuori sanoo.

Toisinaan tuntuu, ettei tietyn rakennuksen sisäilmaongelman olemassa olosta päästä selvyyteen, eikä korjauksistakaan olla yhtä mieltä. Larjovuori veikkaa, että syynä saattaa olla ihmisten vaihteleva herkkyys kyseisille ongelmille ja siten tietty epämääräisyys ongelmien esiintyvyydessä.

-Toiset ihmiset ovat herkistyneitä ja reagoivat olosuhteisiin helpommin kuin toiset. Useimmiten sisäilmaongelmien aiheuttajat ovat aika helposti selvitettävissä, mutta kinastelua saattaa tulla korjausvaihtoehtoja pohdittaessa.

Lattialista, joka oli kauniisti paikoillaan ennen Sisäilmarin käyntiä. -Raotin listaa hieman ja kopautin yllä olevaan levytykseen. Rakenteet ovat selvästi vaurioituneita jo aistinvaraisen tarkastelun perusteella, Carita Larjovuori kertoo.

 

Miten sisäilmaongelman voi yrittää välttää?

Miten sisäilmaongelmat voi välttää, kun rakentaa taloa?

-Rakentaessa kannattaa välttää kiirettä, käyttää aikaa suunnitteluun, materiaalien valintaan ja itse työn huolellisuuteen. Ei kannata ainakaan yrittää oikoa tai jättää ns. markan hommia tekemättä, sillä tulevaisuudessa niistä saattaa tulla hyvinkin suuri kustannus. Esimerkkinä vaikka höyrynsulun tiivistäminen. Mikäli höyrynsulku on jäänyt tiivistämättä, teippaukset on tehty vähän sinne päin ja teippinä on käytetty tavallista ilmastointiteippiä sertifioidun höyrynsulkuteipin sijaan, on erittäin ikävä lähteä korjaamaan aiheutuneita vaurioita viiden vuoden päästä, Larjovuori sanoo.

Entä, miten sisäilmaongelmat voi välttää, kun on ostamassa taloa?

-Taloa ostaessa kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan asiantuntija, joka tunnistaa riskirakenteet. Harvemmin ostotilanteessa taloihin saa tehdä rakenteita avaavia kuntotutkimuksia tai materiaalinäytteenottoja mikrobimääritysten suorittamiseksi, mutta kokenut asiantuntija pystyy arvioimaan, mikä on kustannus, jos kyseinen riskirakenne todetaan vaurioituneeksi ja se joudutaan uusimaan tai onko korjaaminen edes mahdollista/järkevää. Silloin ostajan tulisi miettiä, onko riski sellainen, jonka uskaltaa ottaa. Esimerkkinä 70-luvun rivitaloissa on usein valesokkelirakenne. Mikäli rakenteen kuntoa ei ole vielä tutkittu tai korjattu, on mahdollista, että korjaus on tulossa eteen jossakin vaiheessa.

Rakenteet kuuluvat yleensä taloyhtiön vastuulle, mutta loppupeleissä korjauksista maksaa kuitenkin osakas. Asunnon voi ostaa, jos pystyy hyväksymään sen riskin, että mahdollisten korjausten ajaksi joutuu muuttamaan pois ja korjauskustannukset voivat olla huoneistoa kohden useampia kymmeniä tuhansia euroja. Tietysti korjausten jälkeen huoneiston arvo voi olla aivan toinen, kuin korjaamattoman huoneiston osalta, Larjovuori kertoo.

Miten sisäilmaongelmat voi välttää, kun on tapahtunut vesivahinko?

-Vesivahingon sattuessa on tietenkin aluksi estettävä lisävahingot ja tämän jälkeen pyytää paikanpäälle asiantuntijat, jotka kartoittavat vaurioalueen ja suorittavat kohteen kuivatustyöt, Larjovuori neuvoo.

SMS