Lohjan asuntomessut – yhteisöllinen asuinalue järven kainalossa

Lohjan tulevalle asuntomessualueelle kohoaa monipuolisesti erilaisia taloja. Messujen teeman mukaisesti tarjoutuu myös mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen. Ranta-aluetta kehitetään luonto- ja virkistysarvoja vaalien.

Asuntomessujen projektipäällikkö Mirka Härkönen hahmottelee maastossa kerrostalokortteleiden sijaintia. (Kuva: Aino Kuusimäki)

 

Lohjan keskustan tuntumassa Hiidensalmessa pidetään asuntomessut vuonna 2021. Vielä alueella ei kohoa taloja, mutta suunnitelmat ovat pitkällä ja alue alkaa hahmottua paperille rakennuksineen ja palveluineen. Suunnitteilla on rakentaa useita kerrostaloja ja reilut 20 pientaloa. Asukkaita alueelle tulee ensimmäisessä vaiheessa noin 200. Tällä hetkellä valmistellaan asemakaavaehdotusta.

-Se on jo pääpiirteittäin selvä, mutta tarkentuu vielä. Talojen kokoa ja sijoittumista alueelle on hahmoteltu. Kumppanuushaku on ollut käynnissä ja kumppani on valittu jo yhteen korttelikokonaisuuteen. Jatkossa rakennusliikkeitä kanssa aletaan käydä tarkempia keskusteluja. Niiden osalta on jo ollut paljon kiinnostusta, kertoo projektikaavoittaja Aino Kuusimäki.

-Kaavaehdotus menee lautakunnalle lokakuussa ja siitä edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Kaava on lainvoimainen alkuvuodesta 2019, mikäli valituksia ei tule. Tällöin tonttihaku alkaa keväällä. Katujen rakentaminen alkaa syksyllä 2019 ja talojen vuonna 2020, Kuusimäki jatkaa.

 

Asumismuotoja monipuolisesti

Messualueen asuinrakennukset vaihtelevat omistusasunnoista vuokra-asuntoihin ja kerrostaloista omakotitaloihin. Projektipäällikkö Mirka Härkönen kertoo, että asuinrakennusten lisäksi alueelle on mahdollisesti tulossa mm. päiväkoti, hoivakoti ja ravintola. Alueelle on tarkoitus saada asumaan monenlaisia ihmisiä.

-Tarkoituksena on tukea niin kutsutta sukupolviasumista. Esimerkiksi pientaloalue voisi houkutella monenikäisiä ihmisiä ja isovanhemmat ja lapsenlapset voisivat asua lähellä toisiaan, Kuusimäki sanoo.

-Monilla asuntomessualueilla ei ole kerrostaloja, mutta me haluamme rikkoa tätä perinnettä. Messualueelle ei tehdä vain kivilinnoja, vaan tarkoitus on rakentaa mahdollisimman monen saatavilla olevia koteja, kertoo tiedottaja Riikka Juva.

Suunnitteilla on mm. kerrostalokortteli, pieniä ja pari isompaakin pientalotonttia sekä kymmenkunta townhouse-tyyppistä pientaloa.

-Olemme yllättyneetkin siitä, miten kiinnostuneita ihmiset ovat townhouse-asunnoista. Moni pitää rivitaloasumisesta, mutta se vaatii paljon yhdessä sopimista. Townhouse on hyvä rivitalon ja pientaloasumisen välimuoto, Juva sanoo.

Rakennukset sijoittuvat alueelle niin, että matalimmat ovat rannan lähellä sekä katuaukion laidoilla ja korkeammat rakennukset Karstuntien varressa maisemallisena rajana ja liikenteen melua torjumassa.

-Alueesta halutaan viihtyisä mm. erikorkuisten kerrostalojen avulla, eikä tasapaksua massaa, kuvaa Härkönen.

Yhteneväisyyttä alueelle haetaan mm. historiasta ja materiaaleista.

-On hyvä, että Lohjalla messuorganisaatio on päässyt mukaan jo kaavan suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa messujen tärkeiden teemojen huomioimisen alusta asti, Härkönen sanoo.

Asuntomessualueella sijaitsee pala Lohjan historiaa: sahanaikainen betonirakenne, jonka kohtalo on vielä avoinna. (Kuva: Aino Kuusimäki)

 

Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa

Yhtä tonttia suunnitellaan pieniä omakotitaloja varten, joita voisi tulevaisuudessa asuttaa asunto-osuuskunta. Asukkailla voisi olla esimerkiksi yhteinen piharakennus.

-Osuuskunta on uusi juttu, johon pääsee kiinni pienellä alkupääomalla. Siihen halutaan kannustaa valtiovallankin taholta, koska ihmisten varallisuudesta niin iso osa on kiinni asunnossa. Yhteisöllisyys on toinen osuuskunnan puolesta puhuva asia. Yhteisiä tiloja voidaan suunnitella asukkaiden tarpeiden mukaan, Härkönen kertoo.

Osuuskuntamalli kiinnostaa mm. perheitä, ikääntyviä sekä yksin eläviä ihmisiä, jotka kaipaavat toisten seuraa. Asumismuotona kaivataan muutenkin jotain kerrostalon ja ison omakotitalon väliltä.

-Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa ihmisiä ja moni tuntuu kaipaavan porukkaa ympärilleen. Yhteisöllisyys onkin yksi keskeinen teemamme, Härkönen sanoo.

-Messualueiden asukkaista muodostuu usein tiiviitä yhteisöjä, koska he muuttavat alueelle samana aikaan, toteaa Kuusimäki.

Yhteisöllisyyteen panostetaan yhteisten tilojen kautta, ja suunnitteilla on myös esimerkiksi yhteinen viljelypalsta, yhteiskäyttöautoja sekä yhteiskäyttövene, veden äärellä kun ollaan. Liikkumista helpottamaan suunnitellaan palvelubussilinjaa ja uusia kevyen liikenteen reittejä.

Osuuskuntamuotoiseen ja yhteisölliseen asumiseen voi tutustua Lohjan kaupungintalolla 12.6. kello 17.00-19.00 järjestettävässä asukastilaisuudessa.

 

Hieno alue on herättänyt paljon kiinnostusta

Tuleva messualue on herättänyt paljon kiinnostusta ihmisissä ja ajatuksia on vaihdettu niin asukkaiden, yritysten kuin yhdistystenkin kanssa. Kiinnostusta herättävät mm. messualueen hieno sijainti järven rannalla sekä alueen järkevä hinta-laatusuhde pääkaupunkiseutuun verrattuna. Vastaavalla maisemalla varustettuja asuinalueita ei nykyään juuri rakenneta.

-Lohja on ollut alkujaan teollisuuskaupunki, joten rannat ovat olleet teollisuuden käytössä. Nyt niitä vapautuu asuinkäyttöön, selventää Härkönen.

Lisäksi suunnitteilla oleva tunnin juna parantaa alueen sijaintia entisestään suhteessa Turkuun ja Helsinkiin etenkin, jos Lohjalle saadaan asema.

Projektikaavoittaja Aino Kuusimäki (vas), tiedottaja Riikka Juva, projektipäällikkö Mirka Härkönen ja projektikoordinaattori Lotta Eranka.

 

Luonto- ja virkistysarvoja

Messualueella on pitkä pätkä rantaviivaa.

-Kun olemme tavanneet lohjalaisia, eniten kommentteja on kirvoittanut rantaraitti. Kaavaluonnoksessa rannassa oli iso umpikortteli, jonka moni koki muuttavan rantaraittia liikaa. Rantaraitti on monelle rakas. Messujen myötä sen luonne tulee muuttumaan, mutta se pysyy edelleen julkisena rantaraittina, Kuusimäki kertoo.

Suunnitelmia on paljon, mutta vielä ei tiedetä, mitkä niistä toteutuvat. Rantaa on ehdotettu mm. uimalaituria, lintutornia, piknikniittyä, esityslavaa ja pitkospuita, joita pitkin pääsisi ruovikkoon veden äärelle.

-Rannan eteläosan on tarkoitus säilyä luonnontilaisena. Siellä on rikas luonto. Kaikkea rantapusikkoa ei välttämättä kannata poistaa, koska esimerkiksi satakielet viihtyvät siellä, Kuusimäki sanoo.

Maisema tulee olemaan vahvasti pääosassa alueen suunnittelussa. Lisäksi panostetaan rauhallisiin oleskelu- ja kohtaamispaikkoihin, hän jatkaa.

Järven virkistysarvoja pyritään hyödyntämään muutenkin. Alueella on jo olemassa veneenlaskupaikka, jonka lähelle on suunnitteilla enemmän laituripaikkoja veneille. Alueella on nykyään myös avantouintipaikka. Tarkoitus on, että uimaan pääsee jatkossakin.

-Messualue on järven rannassa ihanassa paikassa, joten sitä pyritään hyödyntämään monipuolisesti, Härkönen tiivistää.

Messualueen poikki kulkevan vanhan teollisuusradan osalta suunnitelmat ovat vielä auki, mutta sitä voisi hyödyntää esimerkiksi kevyen liikenteen väylänä. Messualueelta löytyy myös palanen Lohjan historiaa.

-Rannassa on sahateollisuuden aikainen betonirakenne. Vielä on iso kysymys, mitä siellä tehdään. Se voisi olla esimerkiksi taideteoksen jalusta. Haluaisimme kuitenkin säilyttää sen, koska se on osa alueen historiaa ja ainoita näkyvissä olevia jäännöksiä siltä ajalta, Kuusimäki pohtii.

SMS