Mimmost 100 vuatta takaperi oli Pusulass?

Historioitsija Torsti Salonen kävi Pusulassa luennoimassa alueen tapahtumista vuonna 1918. Sen pohjalta syntyi tämä murrepakina. Aktiiviset kyläläiset Karisjärvellä, Ikkalassa ja Kärkölässä järjestivät tilaisuuden yhdessä Hiiden Opiston kanssa. Vastaava Nummen aluetta käsittelevä tilaisuus järjestetään ti 20.3. klo 18.00-20.45 Nummen työväentalolla. 

Pusulan seurakuntasali täyttyi kuulijoista.

 

Eile (6.3.) meitill oli hiano lujento Puslaan seurakuntataloss. Mei oltii vuas takaperi ehrotettu Hiire Opistoll, ett saarais toi Torsti Salone selvittämää 100 vuaren takaisii asioi tääll Pusulas. Mei ollaa ennenki kuureltu sen jutui ja tykätty niist kovi. Se o nii selvä ja jämpti siin puhumisesas ja on sit nii perusteellisest ain tutkinnu ne asiat, mistä se puhuu. Eikä takeltele, eikä tankka, eikä san yhtää ”niikuu” sihe joukkoo. Se meiti ehrotus oli sit hyväksytty siäll opistoss ja nii mei sit saatii hänt kuurella.

Porukkaa tuli niimpal, ett tualit meinai loppuu, niit sit haalittii muhalt sinne salii. Välitunniks Tarja ja Ulla oli leiponnu pullii kaffeen kans tarjottavaks, mut nekki lopui keske. Tartti kaupast hakee ostopullaa ja lopultas viäll seurakunna pakastimestki tartti sulattaa härän erest tarjottavaa. Ett yleisömenestys oli kyll valtava. Mutt ei kyll nuarii ollu joukoss. Heittii ei vissii simmoset asiat kiinnosta, ainaska viäll.

Monill meitist kuulijoist oli kyll iha suvuski säilynnei ja kerrotui tiaroi niist vuaren 1918 tapahtumist tääll Pusulas. Ny sitt kuultii tarkemmi, ett mitä oikee oli tapahtunnu koko Suamess jo enne, kun ne sit sotimaa rupeivat. Kyll se kauhiaat aikaa o ollu. Mää en ny sen enempää niit asioi täss rupe käymää läpi, mutt se täytyy toreta, ett vaikkei tääll punaist terrorii esiintynny nii valkuist sit viirenneks enite koko Uurellmaall. Jossai korkeemmas portaas oli käyty läpitte, ett paljonks punaisii missäki kunnas oli tapettu ja oli huamattu, ett Pusulass ei tarpeeks. Sitt oli täält viäty 25 henkee Inkoo Västankvarniin ja ne oli siäll sitt tapettu 26.5. Ny sill paikall o muistomerkki ja kivipaaret ja niis vainajie nimet. Pusulalaisii nimii o siäll enite. Simmottis sitt saatii tilastoi vähä ”paremmiks”. Onneks noist päivist o kulunnu jo koht 100 vuatta ja ne kärsimykset alkaa olla kolmannes polves jo kauhtunnei.

Kummallist täss mailmas vaa on nykyäänki se, ett ku noit uusii valtioi itsenäistyy, nii ain ne yleens saavat sisällisoran aikaiseks. Nii ku tuall Etelä- Sudaniski. Eiks ihmiskunta koskaa opi?

Raija Sjöblom

Ahonpään – Karisjärven Kyläyhdistyksen sihteeri