Monipuolisia asumismahdollisuuksia Inkoossa

Inkooseen suunnitellaan pienen paikkakunnan asuntomessuja. Toisen ekologiseen ja yhteisölliseen asumiseen painottuvan asuinalueen tontit ovat parhaillaan myynnissä. Inkoossa asutaan myös saaristossa.

Inkoon saaristossa on sekä vakituisia asukkaita että mökkiläisiä. Kulkemista helpottaa lossi.

 

Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman kertoo, että Inkoolle kuuluu moneltakin kannalta hyvää.

-Täällä on niin paljon positiivisia asioita käynnissä, että tulevaisuudessa asukkaitakin tulee lisää. Meillä on mm. kiinnostavia ja laadukkaita asumisen vaihtoehtoja ja paljon pieniä yrityksiä, joilla menee hyvin. Inkoon talous on kunnossa ja sijainti on hyvä, sillä täältä on helppo käydä töissä pääkaupunkiseudulla. Inkoolla on hyvät edellytykset pärjätä. Täällä on hyvä ilmapiiri, tekemisen meininki ja helppo yrittää, Nyman avaa.

Hän muistuttaa, että vaikka hyville aluille on kaavoitettu omakoti- ja rivitaloasumista, myös asuminen maaseudun rauhassa kaava-alueen ulkopuolella onnistuu. Asuinalueiden lisäksi tien 51 varteen on tulossa liikekiinteistöjä.

-Kaavoitus on loppusuoralla. Alueelle mahtuu yrityksiä, jotka tarvitsevat enemmän tilaa.

Nyman on tuore kunnanjohtaja, joka aikoo antaa myös oman panoksensa Inkoon kehittymisen eteen. Hän on aiemmin toiminut Inkoossa sivistystoimenjohtajana.

-Toivon, että pystyn omalla työpanoksellani jatkamaan Inkoon positiivista kehitystä. Pyrin edistämään sitä, että yrittäjien on helppo tulla Inkooseen ja toimia täällä, kun kunnan prosessit toimivat.

-Inkoo on vanha, historiallinen kylä merenrannalla lähellä pääkaupunkiseutua. Ei näitä montaa ole, Nyman tiivistää.

Asuntomessualue kohoaa merenrantaan kauppakeskus Strandin lähelle.

 

Asuntomessut uuden konseptin avulla

Inkooseen on tulossa vuonna 2022 asuntomessut.

-Suunnitelmissa on toteuttaa uusi, pienille paikkakunnille tarkoitettu asuntomessukonsepti, kertoo Nyman.

Messualueen on tarkoitus tulla meren rantaan, keskelle kylää.

-Se tulee kunnan paraatipaikalle. Uusi asuntoalue tulee olemaan Inkoolle merkittävä ja hieno lisä kyläkeskukseen, koska se on niin keskeisellä paikalla, Nyman iloitsee.

-Arkkitehtuurikilpailun voitti kaksi eri toimijaa, joilla on erilaiset näkemykset. Niistä lähdetään kehittämään yhteistyössä kokonaisuutta, johon poimitaan molempien parhaat puolet. Kaavoitusprosessi on jo aloitettu. Kunta kaavoittaa ja rakentaa infran. Rakennukset on tarkoitus rakentaa yksityisen rahoituksen kautta, mutta ne ovat vielä suunnitteluvaiheessa, Nyman kertoo.

Asuntomessualuetta kehittävät yhteistyössä Inkoon kunta, Suomen Asuntomessut sekä Marcus Grönholmin oma kehitysyhtiö.

-Projekti on lähtenyt hyvälle laukalle ja yhteydenottoja on tullut paljon. Vähän on saanut toppuutellakin, ettei asuntoja ole vielä. Tämä on pilottiajatus Suomen Asuntomessuille. Nyt pitäisi päästä kaavoituksen kanssa liikkeelle ja saada neuvoteltua mukaan kumppaneita, jotka ottavat rakentamisesta vastuun, Grönholm avaa.

Ympäri maailmaa kiertänyt Grönholm viihtyy hyvin Inkoossa ja haluaa kehittää kuntaa.

-Yhdessä vaimon kanssa mietimme kuvioita Inkoossa. Meillä on kauppakeskus tässä (Strand) ja olemme katselleet, että rannassa on hienoa aluetta täysin hyödyntämättömänä. Siitä ajatus asuinalueesta lähti. Asiaa on työstetty vuosia ja välillä se jäi unholaan, mutta nyt on hyvä meno päällä. Tarkoituksena on saada hyvä kokonaisuus tänne, koska Inkoo on mielenkiintoinen kunta, Grönholm kertoo.

-Kiersin paljon ulkomailla, mutta en halunnut asua siellä. Minulla on ollut sukutila Inkoossa ja olen viljellyt siellä. Vuonna 1990 muutimme tänne, kun ensimmäinen lapsemme syntyi ja sitten olemme jääneet inkoolaisiksi, Grönholm kuvaa suhdettaan Inkooseen.

Marcus Grönholm (vas) ja Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman kertoivat Inkoon tulevasta asuntomessualueesta.

 

Luonnonläheistä asumista – uusi asuinalue metsämaalle

Inkoossa sijaitsee vasta valmistunut ekologiseen ja luonnonläheiseen asumiseen tähtäävä asuinalue Länsirinne, jonka tontit ovat parhaillaan myynnissä.

-Ideana on mahdollisimman laaja, kokonaisvaltainen ympäristön huomiointi ja yksinäisyyden poistaminen mm. ikärakenteen huomioinnin kautta, kertoo Kati Juola-Alanen The Natural Building Companysta.

Alue on valmiina, mutta näyttää hiekkatieltä, joka vie metsään. Tontit ovat alkuperäisessä asussaan, eikä niitä ole missään vaiheessa tarkoituskaan vetää paljaalle maalle, kuten usein uusilla asuinalueilla ja tonteilla.

-Tällainen rakentaminen on poikkeuksellista, sillä usein alueilla on esimerkiksi maa-aineskasoja ja koneet pyörivät kaikkialla. Usein myös tielinjat vedetään suoraviivaisesti, mutta pienien mutkien avulla voidaan vähentää räjäytyksiä. Kyse on pienistä asioista, jotka tuovat alueelle luonnetta, Juola-Alanen avaa.

Hän kertoo, että pienillä, yksinkertaisilla keinoilla voidaan säilyttää tontin luonto.

-Tämä on tottumiskysymys. Isot työkoneet eivät mahdu kaikki samaan aikaan työskentelemään ja maa-aines kasataan autoihin, mutta lisäkustannuksia tai ajallisia ongelmia ei suunnitelmallisuuden myötä tarvitse syntyä. Mietimme myös, miten maa-ainesta voi hyödyntää paikan päällä, Juola-Alanen kertoo.

Taloista on tarkoitus tulla ekologisia.

-Meillä on tietty materiaalivalikko, josta löytyy luonnonmukaisia massiivirakenteita. Pääasiallisina rakennusmateriaaleina ovat olki, savi ja puu. Niiden kosteustekninen toimivuus on omaa luokkaansa, joten pelätyistä rakentamisen kosteusongelmista päästään eroon. Olki koostuu samoista aineista kuin puu, mutta olkieristeisessä seinässä on enemmän happea, mikä mahdollistaa rakenteen hyvän hengittävyyden ja kuivumisen mahdollisuuden. On paljon tutkimustietoa, että näillä materiaaleilla päästään energiatehokkaaseen, hengittävään ja luonnonmukaiseen rakentamiseen.

Ideana on hyödyntää vanhoja rakennustekniikoita modernisti.

-Pyrimme terveelliseen, turvalliseen ja pitkäikäiseen rakentamiseen. Yli 100 vuotta vanhoja, hyväksi todettuja materiaaleja hyödynnetään yhdessä nykytekniikan kanssa, Juola-Alanen tiivistää.

Hän näkee, että ekologinen rakentaminen on tulevaisuutta.

-Kysynnästä näkee, että ekologisen rakentamisen suosio tulee kasvamaan. Ihmisten tietoisuus rakentamisesta ja hinnoista on kasvanut. Nykyhinnoilla pitää saada pitkäikäisiä taloja. Vaikka talot rakennetaan erikoisosaamisella, ne ovat täysin kilpailukykyisiä.

Metsämaalle perustetut tontit odottavat ostajia Länsirinteessä. Ekologisuuden lisäksi alueella panostetaan yhteisöllisyyteen.

 

Monta sukupolvea samaan pihapiiriin

Alueella on 12 tonttia, joista kaksi on varattu yhteiskäyttötoimintoihin. Aluetta on kaavan puolesta mahdollisuus laajentaakin. Ekologisuuden lisäksi korostetaan yhteisöllisyyttä. Ajatuksena on tehdä tiloja, joissa ihmiset voivat kokoontua yhteen ja esimerkiksi yhteinen kohopenkein rakennettu viljelyalue.

-Yhteisöllisyys luodaan asukkaiden ehdoilla. Toivomme, että se lähtee muodostumaan itsestään. Alue soveltuu esimerkiksi kolmen sukupolven yhteiseloon. Valtakunnallinen tavoite on tukea kotona asumista. Kun asutaan samassa pihapiirissä, nuorten on helpompi huolehtia ikääntyvistä, Juola-Alanen sanoo.

-Tämä alue vastaa todella ajan henkeen. Konsepti on loistava. Alue tullaan toteuttamaan ekologisin arvoin ja yhteisöllisyydestä pyritään saamaan kokonaisuuden itseisarvo. Tontit ovat todella hienoja, kun ne on pidetty luonnontilassa ja ne on myös tarkoitus pitää sellaisina, eikä vetää nurmikolle, Nyman kehuu.

Samaa mieltä ovat alueella vierailleet.

-Kyllä tonttia etsivät ihmiset huomaavat eron heti, kun he tulevat tänne, Juola-Alanen toteaa.

Ensi syksyyn mennessä alueelle on tarkoitus saada mallitalo, jossa voi tutustua rakennustekniikkaan ja vaikka nukkua yön ja testata sisäilmaa.

The Natural Building Companyn Paul Lynch ja Kati Juola-Alanen Länsirinteessä, jonne nousee ekologinen asuinalue. Talojen rakennusmateriaaleina käytetään puuta, savea ja olkea. Tonteilla kasvaa mm. mustikkaa, sillä alueen luonto on säilytetty sellaisenaan tien rakentamista lukuun ottamatta. (Kuva: Tiina Tervo)

 

Elämää Inkoon saaristossa

Merenrantakuntana Inkoossa on myös asutusta ja kesämökkejä saaristossa. Yksi vakituisista asukkaista on Erik Holmberg Barölandetista.

-Olen syntynyt vuonna 1945 ja asunut täällä koko elämäni. Lossiyhteys Barölandetiin saatiin vuonna 1968, mutta Orslandetin puolelle kyläkeskukseen vasta 1982. Sitä ennen oli vain venekuljetus ja talvella vaikeuksia päästä väylän yli, Holmberg muistelee.

Nykyään on helpompaa, lossi kulkee ja ihmisillä on myös hydrokoptereita ja ilmatyynyaluksia. Niitä tarvitaan etenkin saarissa, joihin ei mene siltaa tai lossia. Saaristoelämä vaatii enemmän suunnittelua mantereella asumiseen verrattuna.

-Joka päivä ei voi käydä kaupassa mantereella, joten pitää suunnitella, mitä ostaa. Kelirikon aikana ei tiedä, voiko seuraavana päivänä lähteä kauppaan, Holmberg toteaa.

Hän arvioi, että nykyään saaristossa asuu vuoden ympäri noin sata asukasta. Lisäksi saaristosta löytyy paljon kesäasukkaita.

-Se on hyvä, koska he työllistävät esimerkiksi remonttien kautta, Holmberg samoo.

Holmberg viihtyy saaristossa hyvin.

-Täällä on mukava asua ja saa seurata läheltä kaikkia neljää vuodenaikaa.

Myös Nyman näkee saariston eläväisenä osana Inkoota.

-Siellä on paljon vakituista asutusta, ja esimerkiksi Barösundissa on aktiivinen kyläyhteisö ja ravintola. Kauppaa ja satamaa laajennetaan, Nyman kertoo.

SMS