Mustionjoen kalateiden rakentamiseen lisärahoitusta

Lohjan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.3., että Lohjan kaupunki myöntää Mustionjoen kalateiden rakentamiseen lisärahoitusta 60 000 euroa ja sitoutuu muuttamaan rahoituksen

maksuaikataulua siten, että kalateiden rakentamiseen varatut määrärahat voidaan maksaa vuonna 2018. Lisäksi kaupunki myöntää Lohjanjärven säännöstelyyn liittyvän lupahakemuksen valmisteluun 15 000 euron määrärahan.

Vihreiden valtuutettu Urpo Uotila totesi, että kalateiden rakennusprojekti auttaa lohia, mutta lisää myös Karjaanjoen vesistön virkistys- ja kalastusmahdollisuuksia. Mustionjoen säännöstelymuutoksilla taas voitaisiin mm. ehkäistä tulvia ja lisätä Lohjanjärven virkistysarvoa.

 

Kalatiet Mustionjokeen

Lohi takaisin Karjaanjoen vesistöön -hankkeen päätavoitteena on lähivuosina kalateiden rakentaminen Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitoksiin ja Lohjanjärven säännöstelyn kehittäminen. Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry on koordinoinut rahoituksen kokoamista.

Lohjan kaupungin osuus hankkeen rahoituksesta on ollut kuuden vuoden ajan 25 000 euroa vuodessa eli yhteensä 150 000 euroa. Hanke vaatii vielä kuntien nykyisten maksuosuuksien korottamista. Raasepori teki jo viime kuussa omalta osaltaan 110 000 euron lisärahoituspäätöksen. Lohjalta pyydettiin 60 000 euron lisärahoitusta, mihin suhtauduttiin viranhaltijoiden taholta myönteisesti mm. siksi, että kalateille on saatu ympäristöluvat ja kalateiden rakentaminen samaan aikaan on edullisempaa kuin erikseen. Valtionapua ja uusia rahoittajiakin on saatu lisää. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Mustionjoen kalateiden rakentamiseen viime kuussa 320 000 euron lisärahoituksen. Sen myötä Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentaminen voidaan aloittaa jo tänä keväänä.

Vuosina 2016-2021 Lohja on sitoutunut rahoittamaan kalateitä yhteensä 180 000 eurolla, mihin haettiin nyt kyseinen 60 000 euron lisäys.

 

Hankkeesta hyötyvät sekä lohi, raakku että ihminen

Vihreiden valtuutettu Urpo Uotila pohti hanketta pitämässään Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.

-Siitä on kulunut todella pitkä tovi, kun lohi on viimeksi noussut Mustionjokea pitkin Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin vesiin, ja melkoinen tovi kuluu edelleen ennen kuin pääsemme kenties todistamaan lohen paluun muinaisille kutupaikoilleen, mutta hyvän asian puolesta kannattaa yrittää. Kalatiet ovat myös kehittyneet niin, että lohi hyväksyy ne yhä useammin nousu-uomikseen.

Hän muistutti, että kyseessä on merkitykseltään iso projekti niin laajan vesistöalueen kuin rahankin kannalta. Hanke on kokonaisuudessaan edennyt myönteisissä merkeissä.

-Nyt olemme siirtymässä suunnittelusta toteutukseen, kun kalateiden rakentaminen on jo näköpiirissä ja myös vesistön, erityisesti Mustionjoen, tulvaherkkyyden kitkemiseksi ollaan etsimässä pysyviä ratkaisuja. Kun tähän vielä lisätään jokihelmisimpukan eli raakun viljelymahdollisuuksien selvittäminen, tilanne näyttää oikeastaan aika hyvältä, Uotila totesi.

Hän muistutti myös, että lohen lisäksi hankkeesta hyötyvät muutkin.

-Jos Pro Porlan esiselvitys johtaa siihen, että raakkuja voidaan alkaa kasvattaa Porlassa, se avaa Suomessa ainutlaatuisen luontokohteen, joka varmasti kiinnostaa asiantuntijoita, mutta myös muita, kuten koululaisryhmiä.

Raakun lisäksi toinen hyötyjä on ihminen.

-Kun lohi saadaan takaisin Karjaanjoen vesistöön se luo hyvät mahdollisuudet myös virkistys- ja kalastusmahdollisuuksien lisäämiselle. Hanke hyödyttää Lohjaa ja sen mainetta monipuolisena järvikaupunkina.

 

Lohjanjärven säännöstely

Lohjanjärven säännöstelyllä voitaisiin vähentää Mustionjoen tulvien aiheuttamia vahinkoja ja parantaa Lohjanjärven virkistysarvoa, kun vedenpinta pysyisi paremmin hallinnassa ja korkeammalla myös syksyisin. Säännöstelyn sidonnaisuuteen tiettyihin kalenteripäiviin halutaan joustoa ja huomioida enemmän mm. sääoloja ja maaperän kosteusarvoja. Haastetta nykyiselle sääntelykäytännölle tuottavat ilmastonmuutoksen johdosta aikaistuneet kevättulvat ja sateiset talvet.

Uotila muistutti, että sekä kaupunkilaiset että mökkiläiset ovatkin toivoneet joustoa, jotta järven vedenpinta ei laskisi niin alas syksyisin.

SMS