Optimistinen pessimisti

KIRJA-ARVOSTELU

Kari Nars, Optimistinen pessimisti, Oy Standpoint Ab 2017

Tohtori Kari Narsin teokset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta sekä Suomessa että muualla maailmassa. Miljoonahuijarit (2011) on ilmestynyt jo kahdeksalla kielellä, englanniksi, saksaksi, portugaliksi, koreaksi, romaniaksi, unkariksi ja suomeksi. Media on noteerannut sen BBC Worldia myöten. Kirjan menekki ylittää jo 75 000 kappaletta.

Mauno Koiviston ajatusmaailma. Huumorintajuista, kansanomaista ja älykästä, Presidentti Mauno Koivistoa, suomalaiset arvostivat yli puoluerajojen. Jo teini-ikäisenä hän taisteli Karjalankannaksella ja sissinä Törnin maineikkaassa jääkärikomppaniassa. Kansa ymmärsi tätä optimistista pessimistiä, joka tiesi, ettei pidä syödä enemmän kuin tienaa. Kun monet muut poliitikot lupasivat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, Koivisto lupasi vain vyön kiristystä. Hänestä tuli maan isä, Manu, jota kuunneltiin ja jonka viisaudet saivat nopeasti siivet selkäänsä.

Mauno Koiviston monivuotinen työtoveri Suomen Pankin ajoilta tohtori Kari Nars, on koonnut tämän kirjan Koiviston ikimuistettavien ja osuvien ajatusten pohjalta. Mainiota kokoelmaa ryydittävät lisäksi kahden kesken kerrotut jutut ja fundeeraukset.

Kekkosajan Tasavallan Presidentti oli lahjakas, rohkea, karismaattinen, työteliäs sotaveteraani. Koivistoa leimasivat yksinäisyys, omapäisyys. Vahvuus, huumori ja vuosikymmenten poliittisen kentän tuntemus, niin koti- kuin ulkomailla. Kirja perustuu paljolti myös Koiviston aforismeihin, joista tuli usein lentäviä lauseita kansan keskuuteen. Mauno – kohtalon lapselle oli ominaista säästäväisyys, joka näkyi sekä yksityis-, työ- että valtiollisessa elämässä.

Nuoruuden Toivoa Maunoa nimitettiin joskus ”korstoksi”. Mauno löysi ajoissa puolisokseen Tellervo Kankaanrinnan, jonka kanssa he saivat yhden lapsen Assin v. 1957. Mauno oli Törnin jääkärikomppaniassa v. 1943, vapaaehtoisena rintamasotilaana. Oliko Mauno Henrik valkoinen vai punainen? Riippuu kuka kysyy?, vastaa tohtori Nars. Mauno otti harvoin puheeksi sotakokemuksia, muiden suomalaissotilaiden tapaan.

Maunoakin vaivasi jonkin aikaa sotamasennus. Maunosta tuli ylioppilas v. 1949, sodan melskeiden tauottua. Mauno väitteli Turun yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi v. 1956. Mauno ei antanut liikaa lupauksia, ei yksityis- eikä poliittisessa elämässä. Maunon liikkeen suunta oli ”ihanneyhteiskunta”, utopia ja taakan kanto. ”On aika tulla ja on aika mennä”, johon liittyi vankasti poliittinen moraali. Äidin kuolema 10 -vuotiaan on ollut Maunolle ja koko perheelle suuri tragedia.

Mauno osallistui jatkosotaan v. 1942, Karjalankannaksella JR 35:ssa. V. 1944 hän liittyi luutnantti Lauri Törnin jääkärikomppaniaan, jossa taisteli sinnikkäästi Emma -pikakiväärillään. Maunoa vaivasivat sotamasennus ja itsesyytöksen v. 1944. Hän alkoi opiskella iltakursseilla ja opinnot kulminoituivat tohtorin väitöstilaisuuteen v. 1956.

Maunosta tuli Helsingin Työväen Säästöpankin johtaja v. 1958 ja toimitusjohtaja v. 1959. Valtiovarainministeriksi häntä pyydettiin v. 1966. V. 1981 Mauno valittiin kansan suurella tuella Suomen Tasavallan Presidentiksi, Urho Kaleva Kekkosen pitkään jatkuneen valtakauden jälkeen. Koivistolla sanottiin olevan sana hallussa silloin, kun sitä tarvittiin. V 2012 Sauli Niinistöstä tuli Suomen Tasavallan Presidentti, ollen uudet vaalit juuri nyt 2018 ovella. Koivisto ja Niinistö tulivat kaiketi melko hyvin toimeen keskenään. Heitä yhdisti mm. länsisuomalaisuus poliittisesta katsantokannan erilaisuudesta huolimatta. Mauno oli vaatimaton kaukopartiomies ja luotettava maan isä. Uskoisin, että Suomi sai turkulaisen Koiviston kaltaisen jatkajan salolaisesta, varatuomarista Sauli Niinistöstä.

UNTO VASKUU