Miten kuntaliitoksiin suhtaudutaan Lohjalla nyt ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut? Kysyimme sitä Lohjan kaupunginvaltuutetuilta Päivi Alanteelta ja Birgit Aittakummulta nyt, kun liitoksista on ehtinyt kulua muutama vuosi?

Päivi Alanne kertoo, että Nummi-Pusulan alueella harmitellaan lukion lakkauttamista. Tyytyväisiä taas ollaan siihen, että Oinolaan saatiin viimein kevyen liikenteen väylä ja koulukeskus remontoitiin.

 

Sammatti liittyi osaksi Lohjaa vuonna 2009 ja muutama vuosi myöhemmin vuonna 2013 perässä seurasivat myös Karjalohja ja Nummi-Pusula. Kuntaliitokset ovat kirvoittaneet välillä kärkkäitäkin kommentteja, mutta missä nyt mennään? Kyräilevätkö kylät toisiaan vai olemmeko kaikki osa yhtä isoa Lohjaa?

Keskustan valtuutettu Päivi Alanne kertoo olleensa päättävissä toimielimissä jo Nummi-Pusulan aikaan.

-Keskustan ryhmässä oli käsitys, ettei liitos tuo hyvää ja vastustimme sitä. Meillä oli realistinen käsitys silloisen Lohjan taloudellisesta tilanteesta, ettei tule auvoista olemaan, Alanne sanoo.

Toisaalta osa silloisen Nummi-Pusulan päättäjistä oli voimakkaasti liitoksen puolella ja kuntaliitos syntyi.

-Nyt yritetään tehdä asioita yhteisen Lohjan eteen, Alanne tiivistää.

Hänen tuntumansa mukaan Nummi-Pusulassa suhtaudutaan tällä hetkellä liitokseen neutraalisti, jopa hyvillä mielin. Yksi asia kuitenkin harmittaa ylitse muiden.

-Lukion lakkautus koetaan liitoksen suurimmaksi ikäväksi seuraukseksi, se hiertää. Tämän alueen opiskelijoita ei juuri siirtynyt Lohjan Yhteislyseon lukioon, koska kulkuyhteydet esimerkiksi Karkkilaan ja Vihtiin ovat paremmat, Alanne kertoo.

Seuraavaksi liipaisimella on Oinolan hammashoitolan kohtalo.

-Sen puolesta olemme keränneet adressin. Lohjan keskustaan on monille liian pitkä matka.

Paljon hyvääkin silti on. Esimerkiksi Oinolaan saatiin viimein kauan odotettu kevyen liikenteen väylä ja koulukeskukseen uusi liikuntasali. Alanne toteaa, että koulukeskuksen remontointi on ollut muutenkin iso alueellinen satsaus. Pusulan terveyskeskuskin pyörii hyvin, vaikka se ulkoistettiin.

-Ulkoistusten valvonta on ollut välillä heikkoa kaupungilla, mutta olemme nyt tyytyväisiä, Alanne toteaa.

 

Kaupungin kainalossa

Vasemmistoliiton valtuutettu Birgit Aittakumpu muutti Pusulasta Karjalohjalle vuonna 2009, joten hänellä ei ollut kovin monen vuoden kokemusta elämisestä Karjalohjalla, kun kuntaliitos tapahtui. Hänen kokemuksensa mukaan liitoksesta seurasi sekä hyvää että huonoa.

-Kirjasto ja liikuntapalvelut ovat kehittyneet. Meillä on nyt mm. omatoimikirjasto. Huono puoli taas on se, että nopeasti liitoksen jälkeen alettiin katsoa, mitä palveluita voitaisiin karsia. Karjalohjalla on kuitenkin paljon ikäihmisiä, joiden ei ole helppo liikkua kauas palvelujen luo, Aittakumpu sanoo.

Hän näkee, että liitoksesta on kuitenkin taloudellista etua.

-Tässä ajassa taloudelliset edellytykset ovat paremmat isolla kuin pienellä kunnalla. Se estää veroprosenttia nousemasta. On myös hyvä, että on iso valtuusto, jotta päätöksenteolla on leveämmät hartiat. On rikkaus, että päättäjiä tulee eri puolilta Lohjaa. Se on kiinni äänestäjistä. Meillä on myös aktiivinen aluetoimikunta, joka kommunikoi kyläläisten ja päättäjien välillä.

Liitoksen myötä korostui myös paikallisuus.

-Huomasin itse, että pian liitoksen jälkeen alueelliset kulttuuriset voimavarat ja aktiivisuus nousivat. Se on hienoa. Muutoksen myötä alettiin puolustaa omia asioita ja ryhdyttiin tekemään asioita yhdessä, Aittakumpu iloitsee.

Birgit Aittakumpu toivoo, että jatkossakin Karjalohjalla säilyvät ainakin terveyspalvelut, ikääntyneiden palvelut ja koulu.

 

Miltä tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuudessa edessä on taloudellisia haasteita koko Lohjan alueella.

-Tilanne on koko Lohjan kannalta huono investointien takia ja palveluverkkoleikkauksia joudutaan tekemään. Reuna-alueiden palvelut ovat niin harvassa jo nyt, eikä julkista liikennettä ole, että uskon leikkausten sijoittuvan enemmän Lohjan keskustan alueelle, missä palveluverkko on tiheä, Alanne arvelee.

Palveluverkon karsiminen mietityttää Karjalohjallakin. Aittakumpu toivoo, että Karjalohja pysyy kuitenkin eläväisenä jatkossakin.

-Kaikkia palveluja ei voida kehittää tasapuolisesti joka puolella, eikä Karjalohjalla voi olla kaikkia samoja palveluja kuin Lohjan keskustassa, mutta investoinnit eivät myöskään voi keskittyä vain keskustan ympärille, vaan kyliä täytyy myös kehittää. Esimerkiksi nuoria voisi olla hyvä kuulla siitä, mitä asioita kylissä pitäisi kehittää. Toivon, että tulevaisuudessa Karjalohjalla säilyvät ainakin terveyspalvelut, ikääntyneiden palvelut ja koulu. Ne ovat alueen kivijalka. Meillä on ollut Sammatin kanssa yhteisiä terveyspalveluja jo ennen kuntaliitosta ja ne ovat toimineet hyvin. Sammatti ei ole kaukana. Kirjasto ja koulu vaikuttavat vahvasti myös alueen henkiseen ilmapiiriin, Aittakumpu sanoo.

Tulevaisuudessa häämöttää myös satsauksia.

-Näen hyvänä sen, että Lohja haluaa kehittää julkista liikennettä. Siitä tehtiin selvitys, jonka kautta parannuksia on tulossa. Se kuulostaa hyvältä, Aittakumpu sanoo.

 

Identiteetti syntyy kylien kautta

Alanne uskoo, että lohjalaisten identiteetti nojaa pitkälti kyliin ja kaupunginosiin. Hän on itse kotoisin Pusulasta ja muuttanut Nummelle Järvenpään kylään. Tällä hetkellä hän tuntee itsensä järvenpääläiseksi.

-Meillä on täällä Leppäkorpi-Järvenpäässä vahva tekemisen meininki ja me-henki. Uskon, että ihmiset mieltävät itsensä enemmän kylien mukaan kuin laajemmin lohjalaisiksi. Minä olen järvenpääläinen, kun taas Virkkalassa asuva ajattelee varmaan itsensä virkkalalaiseksi, Alanne arvelee.

Kylistä muodostuu kuitenkin Lohja, johon kaikki kuuluvat.

-Tarvitsisimme enemmän me-henkeä ja ylpeyttä omasta kaupungista. Usein sanotaan, ettei Lohja ole hyvä paikka, mutta ei kuitenkaan tiedetä, mikä täällä on pielessä, Alanne päättää.

Paikallinen identiteetti näkyy ja tuntuu myös Karjalohjalla.

-Suurin osa täällä tuntee itsensä karjalohjalaisiksi ja viihdyn itsekin täällä todella hyvin. Samalla koen kuitenkin olevani myös vahvasti osa Lohjaa, Aittakumpu sanoo.

SMS