Perhe-ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Jaana Tuomi-Karén kertoo, että koulutuksen myötä työntekijät osaavat tunnistaa väkivaltaa kokeneita ja ottaa aiheen puheeksi. Apua on tarjolla myös väkivallan tekijöille sekä väkivaltaa kohdanneille lapsille.

 

Lohjan kaupungin Hyvinvointi-toimialan lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten sekä ikääntyneiden palvelualueilla käynnistyy syyskuun aikana palvelumalli, jossa autetaan naisia, miehiä ja lapsia, jotka ovat kokeneet väkivaltaa perheessä tai lähisuhteissa. Palveluissa autetaan myös naisia ja miehiä, jotka ovat huolissaan omasta väkivaltaisesta tai uhkaavasta käytöksestään perheessään tai lähisuhteissaan tai ovat käyttäneet väkivaltaa lähisuhteissaan.

Perhe-ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Jaana Tuomi-Karén kertoo, että monissa kunnissa ei ole riittävästi tai lähes lainkaan palveluita, joissa on erikoistuttu väkivaltaan, sen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Lohjalla tilannetta kartoitettiin Perheasian neuvottelukeskuksen johtajan sekä Lohjan sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmän kesken jo kymmenen vuotta sitten ja todettiin, että Lohjalla ei ole saatavilla kohdennettua apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Useissa kunnissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan on saanut apua lähinnä järjestöiltä ja ensi- ja turvakodeista, mutta Lohjalla ei ole ollut niitäkään. Lohjalaiset ovat kuitenkin voineet hakeutua vuodesta 2005 alkaen Folkhälsanin turvakoti Villa Familiaan Karjaalle.

-Lohjalla väkivallan uhrit ovat saaneet apua aiemmin lähinnä perheneuvolasta ja Perheasiain neuvottelukeskuksesta sekä terveyskeskuksen psykiatrisilta sairaanhoitajilta, mutta useimmiten niihin on hakeuduttu muista syistä, kuten eron vuoksi. Väkivallan uhreille ja tekijöille ei ole ennen ollut tarjolla kohdennettua apua väkivallasta selviytymiseen, Tuomi-Karén avaa.

 

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö osaksi kunnan peruspalveluja

Joulukuussa 2015 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella esiteltiin Etelä-Savon alueen Kaste-hanketta, jossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö oli rakennettu kunnan peruspalveluihin väkivaltatyön järjestökentän osaamisen tuella. Malli esiteltiin Lohjan kaupungin hyvinvoinnin johtoryhmälle, joka näki tärkeäksi mallin jalkauttamisen Lohjan palveluihin. Keväällä ja kesällä 2018 hyvinvoinnin palvelualueelle onkin koulutettu kymmeniä työntekijöitä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien, väkivallan tekijöiden ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen.

-Väkivalta on yleistä, siksi niin iso joukko on halunnut lähteä mukaan koulutukseen, kertoo Tuomi-Karén.

Suomi kuuluu monessa suhteessa maailman turvallisimpiin maihin, mutta oma koti ja läheisimmät ihmissuhteet voivat silti muodostua vaaranpaikoiksi. Tuomi-Karén sanoo, että suomalaisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan juuret juontuvat sota-aikaan.

-Sota traumatisoi sekä rintamalla että kotona olleita. Suru, toivottomuus, pelko, ahdistus ja menetykset vaikuttivat perheiden elämään. Tunteista ei puhuttu, mutta traumatisoituminen kyllä näkyi kodeissa. Tuo aika heijastuu edelleen suomalaisen pahoinvoinnin ja väkivaltaisen käytöksen taustalla.

Koulutuksen myötä työntekijät osaavat tunnistaa väkivaltaa kokeneita ja ottaa aiheen puheeksi. Myös väkivaltaa kokeneet voivat rohkaistua kertomaan väkivallasta helpommin, kun aihe on työntekijällekin tuttu.

-Kuuntelu ja hädän vastaanottaminen ovat tärkeitä asioita. Sitten mietitään, miten tilanteesta selviydytään, Tuomi-Karén kiteyttää.

Koulutustahoina ovat toimineet Viola – väkivallasta vapaaksi ry Mikkelistä sekä Folkhälsan Helsingistä.

Lähisuhdeväkivaltatyön järjestökoordinaattori Jarmo Romo Viola – väkivallasta vapaaksi ry:stä muistutti asenteiden ja ilmapiirin merkityksestä. -Pitää ymmärtää, että tälle asialle täytyy oikeasti tehdä jotain. Oikeaan suuntaan ollaankin jo menossa, koska väkivalta on vähentynyt 1980-luvulta lähtien.

 

Moniammatillinen riskinarviointikokous aloittaa toimintansa

Lohjalla käynnistyy syksyllä lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima MARAK-työryhmä. Moniammatillinen riskinarviointikokous on tarkoitettu vakavan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreille ja kokouksessa tehdään asiakkaalle toimenpidesuunnitelma asiakkaan ja hänen lastensa elämäntilanteen turvaamiseksi.

-MARAK-ryhmien käynnistäminen Suomen kunnissa on nostettu keskiöön ylintä poliisijohtoa myöten, toteaa Tuomi-Karén.

Syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana hyvinvoinnin palvelualueen toimijoita koulutetaan tunnistamaan ja ottamaan puheeksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta kaikissa palveluissa. Lohjalle on tavoitteena rakentaa pysyvä pari- ja lähisuhdeväkivaltatyön malli. Kaupungin yhteistyötahoina toimivat poliisi, Lohjan vuokra-asunnot, HUS Lohjan sairaala, Perheasiain neuvottelukeskus, Rikosuhripäivystys ja Folkhälsanin turvakoti Villa Familia.

 

Koulutuksesta työkaluja ammattilaisille

Kattava koulutus sai paljon kiitosta siihen osallistuneilta. Yksi koulutetuista on Meri Lindholm.

-Turvallisuus on itsestäänselvyys niin kauan, kun on itse turvassa, mutta koulutuksen myötä huomio on kääntynyt niihin, jotka ovat sodan ja hyökkäyksen kohteena omassa kodissaan eli siellä, missä pitäisi olla kaikkein turvallisinta. Turvallisuus on kivijalka, jonka päälle on vaikea rakentaa, jos se ei ole kunnossa, Lindholm pohtii.

Psykologi Karoliina Råman kouluttautui auttamaan väkivaltaa kohdanneita lapsia. Hän muistuttaa, että väkivalta on lapselle aina trauma, vaikka hän ei olisi itse sen kohteena, vaan sivusta seuraajana.

Väkivallalla on elämänmittaiset vaikutukset. Se voi vaikuttaa mm. ihmissuhteiden rakentamiseen, henkiseen ja fyysiseen kasvuun, kykyyn suoriutua työn ja arjen aiheuttamasta stressistä, mielenterveysongelmien syntyyn sekä siihen, millainen vanhempi lapsesta itsestään joskus tulee.

-Lapsi jää liian usein yksin tunteidensa kanssa, mikä edesauttaa traumatisoitumista. Me autamme lasta näiden seurausten minimoinnissa. Annamme lapselle mahdollisuuden puhua ja autamme häntä ymmärtämään tapahtunutta, Råman sanoo.

Hän kokee, että vaikka väkivalta on perheneuvolassa tuttu aihe, koulutus antoi fokusoidun keskustelumallin, jota lasten kanssa voi käyttää sekä palautti mieleen lapsen kokemusmaailman.

Väkivallan tekijöitä auttava Risto Kääriäinen puolestaan muistutti, että ihminen on itse vastuussa käytöksestään ja voi oppia hallitsemaan sitä.

 

Asennemuutoksella väkivaltaa vastaan

Lähisuhdeväkivaltatyön järjestökoordinaattori Jarmo Romo Viola – väkivallasta vapaaksi ry:stä muistuttaa ilmapiirimuutoksen tärkeydestä.

-Väkivalta on ovela kaveri, joka muuttaa muotoaan tilanteen mukaan ja ilmapiiri voi pitää sitä yllä. Ilmapiirimuutostyö onkin kaikkein tärkeintä. Kun se on käynnistynyt, voidaan ottaa käyttöön myös muita työkaluja. Pitää ymmärtää, että tälle asialle täytyy oikeasti tehdä jotain. Muutos lähtee peiliin katsomisesta, sillä vain itseään ja omia asenteitaan voi muuttaa. Hyvä keino on esimerkiksi lapsille annettava tapakasvatus. Oikeaan suuntaan ollaankin jo menossa, koska väkivalta on vähentynyt 1980-luvulta lähtien, Romo sanoo.

Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Veli-Matti Toikka korostaa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhumisen tärkeyttä.

-Perhe- ja lähisuhdeväkivallassa on kyse piilorikollisuudesta, josta kohdataan vain jäävuorenhuippu, mutta puhuminen ja aiheen esillä pitäminen ovat verrattomia välineitä, jotta väkivalta uskalletaan ottaa esille, Toikka sanoo.

Myös hän nostaa esille asennemuutoksen tärkeyden ja voiman.

-Asenteet muuttavat lainsäädäntöä, mikä muuttaa hitaasti käytäntöä.

SMS

Lohjalla on koulutettu viime kevään ja kesän aikana kymmeniä työntekijöitä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien, väkivallan tekijöiden ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen. Heille jaettiin todistukset Monkolassa pidetyssä tilaisuudessa. Koulutuksen kävivät sosiaalityöntekijät Satu Laaksonen-Kuparinen, Jenni Henttonen, Pirjo Dufva ja Päivi Marjelund, sosiaaliohjaajat Anne Saaristo, Suzanne di Rodi-Maukku ja Heidi Muhonen, perheneuvojat Päivi Koistinen, Risto Kääriäinen ja Laura Cantell, perhetyöntekijät Nina Virtanen ja Meri Lindholm, sairaanhoitajat Liisa Salo, Marjaana Viljanen, Riikka Rupponen ja Sanna Villanen, psykiatrinen sairaanhoitaja Riitta Mäntyniemi-Suihkonen, terveydenhoitajat Tiina Luostarinen ja Sari Niinikivi, psykologit Heidi Tuurinkoski-Ekman, Karoliina Råman, Freja Dahl-Lehikoinen ja Marja-Helena Kunnas, palveluohjaaja Noora Ehrström, koulukuraattori Kerstin Sundqvist-Waltari, ohjaajat Eveliina Tervonen ja Daniela Skog sekä erityisnuorisotyöntekijä Mika Lillman.