Potilaat ja heidän läheisensä halutaan entistä vahvemmin mukaan terveydenhoitopalvelujen kehittämiseen. Lohjalta on vasta valmistunut ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita, jotka tuovat kuuluville potilaiden ja heidän läheisten äänen.

Lohjalta valmistui viime maanantaina ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita.

 

Lohjan sairaala rekrytoi kokemusasiantuntijoita ja valmensi heidät tehtäväänsä yhdessä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Valmennus alkoi viime elokuussa ja päättyi viime maanantaina todistustenjakoon. HUS on kouluttanut jo aiemmin useita kokemusasiantuntijaryhmiä yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa, mutta nyt valmistui ensimmäinen ryhmä Lohjalta. Laurean kehittämispäällikkö Tuija Partio kertoo, että Laurea on ollut mukana kouluttamassa jo noin sataa kokemusasiantuntijaa. Viime maanantaina todistuksensa sai 12 uutta kokemusasiantuntijaa.

–Tämä on jaetun asiantuntijuuden valmennus. Meillä kaikilla on asiantuntijuutta, jota voi käyttää yhteisen hyvän eteen. Nyt etsimme kokemusasiantuntijoille tehtäviä ja otamme heidät mukaan kehittämään esimerkiksi hoitopolkuja. Potilaan ja omaisen kokemus halutaan osaksi kaikkea toimintaa ja kehittämistyötä. He voivat auttaa ammattilaisia tekemään työnsä paremmin esimerkiksi potilaan kohtaamisen osalta, toiminnan koordinaattori, sairaanhoitoalueen johtava sosiaalityöntekijä ja potilasasiamies Miia Ståhle kertoo.

Kyseessä on HUS:n Potilas aktiivisena osallistujana -kärkihanke. Ståhle kertoo, että vastaavia hankkeita on toteutettu Suomessa myös muissa sairaanhoitopiireissä. Sairaanhoitoalueen johdon ja Laurean edustajien lisäksi valmistumisjuhlassa pääsivät ääneen myös päivänsankarit.

–Yritämme tuoda uutta näkökulmaa ja herättää keskustelua. Hoitotyötä ei voi korvata tietotekniikalla, tiivistää kokemusasiantuntija Tuomo Järvinen.

–Kehitetään hoitotyötä potilaslähtöisempään suuntaan, sanoo kokemusasiantuntija Saija Evinsalo.

Kokemusasiantuntijat Tuomo Järvinen ja Saija Evinsalo. –Hoitotyötä ei voi korvata tietotekniikalla, tiivistää Järvinen.

 

Potilaan ja hoitohenkilökunnan kohtaamisella on suuri merkitys

Yksi vastavalmistuneista kokemusasiantuntijoista on Elina Ora-Hyytiäinen. Hän kiinnostui kokemusasiantuntijana toimimisesta luettuaan lehdestä toimintaa koskevan artikkelin.

–Olin sitten sairaalassa käymässä potilaana ja hakulomake osui käteeni. Tämä alkoi kiinnostaa vielä enemmän ja päätin hakea mukaan, kertoo Ora-Hyytiäinen.

Hän on tyytyväinen valmennukseen.

–Asioita käytiin läpi pienissä ryhmissä ja tehtiin välitehtäviä, Ora-Hyytiäinen avaa.

Hän toimii sekä kokemusasiantuntijana HUS:n toiminnan kehittämisessä että asiakasraadissa, joka kokoontuu 4 – 5 kertaa vuodessa ja vastaa kehittämishankkeita koskeviin työpyyntöihin. Kokemusasiantuntijana hän haluaa panostaa vuorovaikutukseen ja voimavaroihin.

–Läheisten merkitys kiinnostaa minua. Miten heidät saataisiin vierailijoista voimavaraksi mukaan potilaan hoitoon ja kuntoutukseen? Miten saisimme läheiset kokemaan, että heitä tarvitaan? Nyt he saattavat kokea olevansa vähän kuin häiriötekijöitä, joilla ei ole esimerkiksi tuolia tai naulakkoa potilashuoneissa, Ora-Hyytiäinen sanoo.

–Hoitajan ja potilaan väliseen kohtaamiseen toivon entistä enemmän lämmön ja toivon tuomista. Potilasasiamiehille tulee paljon palautetta siitä, että kohtaaminen ei ole onnistunut. Välittämisen osoittamiseen ja koskettamiseen ei tarvita lisärahoitusta, hän jatkaa.

Sairaala on jo paikkana sellainen, johon monella liittyy ikäviä kokemuksia, joten henkistä tukea tarvitaan.

–Monella omaisellakin on voimakkaita kokemuksia, kuten lapsen sairaus tai vanhemman kuolema. Silloin voi tuntua vaikealta ylipäätään tulla sairaalaan, Ora-Hyytiäinen toteaa.

Näkökulmaa Ora-Hyytiäiseltä löytyy niin potilaana kuin läheisenäkin.

–Nilkkani murtui tapaturmassa. Se oli kaoottista, kun en yhtäkkiä ollutkaan se, joka pärjää aina. Elämä meni sekaisin niin työssä kuin muutenkin. Huolehdin kotiaskareista ja siitä, miten arki lähtee sujumaan.

Ora-Hyytiäinen huomasi potilaana ollessaan kaksi kohtaa, joihin voisi kiinnittää huomiota. Ensinkin hän koki jäävänsä yksin muutamina ensimmäisinä päivinään sairaalassa, sillä lyhyet vierailuajat ja maanviljelytyötä tekevän puolison aikataulut eivät kohdanneet. Ora-Hyytiäinen toivoisikin joustavampia vierailuaikoja.

–Toinen asia on se, että kuntoutuminen pysähtyy kuin seinään, kun sairaalasta lähtee kotiin. Jonkun pitäisi olla ottamassa koppia. Kohdallani kyse ei ollut mistään niin dramaattisesta kuin vaikka syöpä, mutta koin silti jääväni aika avuttomaksi, kun pääsin kotiin. Piti itse ottaa selvää asioista, mutta miten he pärjäävät, jotka eivät pysty itse selvittämään asioita, Ora-Hyytiäinen pohtii.

Kokemusasiantuntija Elina Ora-Hyytiäinen toivoo, että potilaan läheisen rooli muuttuisi vierailijasta voimavaraksi, joka tukisi potilaan hoitoa ja kuntoutusta.

 

Terveydenhuollossa on nyt otettu iso harppaus

Ora-Hyytiäisellä on aivan omanlaisensa näkökulma kokemusasiantuntijana toimimiseen, sillä työelämässä ollessaan hän toimi hoitotyönopettajana.

–Tilanteeni on haasteellinen, sillä opettajana näkökulma on hyvin erilainen. Nyt teoreettisen tiedon asiantuntijan rooli on pitänyt laittaa sivuun ja löytää asiakasnäkökulma, hän kertoo.

Opettajan näkökulmasta hän toisaalta ymmärtää, kuinka suuri harppaus terveydenhuollossa on nyt tehty.

–1970-luvulla, kun aloitin alalla, potilas oli passiivinen hoidon vastaanottaja. 1980-luvulla potilas sai jo ottaa kantaa omaan hoitoonsa. Nyt ollaan kolmannessa vaiheessa, jolloin asiakas osallistuu palvelun kehittämiseen. Tämä on valtavan iso muutos terveydenhuollossa. Nyt erikoissairaanhoidossa mennään edellä, mutta samanlaista toimintaa tarvittaisiin myös perusterveydenhuollon puolelle, Ora-Hyytiäinen sanoo.

–Olemme ylpeitä Lohjan sairaalasta ja toivomme, että saamme pitää sen, mutta haluamme tehdä siitä entistä paremman, hän tiivistää kokemusasiantuntijoiden ajatuksia.

SMS

Kokemusasiantuntijatoiminnan koordinaattori, sairaanhoitoalueen johtava sosiaalityöntekijä ja potilasasiamies Miia Ståhle sanoo, että kokemusasiantuntijat voivat auttaa ammattilaisia tekemään työnsä paremmin esimerkiksi potilaan kohtaamisen osalta.

Vastaa