Pro Porla ry on jättänyt helmikuussa esityksen Porlan ja Aurlahden puisto- ja kenttäalueiden, uimarannan ja venesataman kehittämisestä. Mielestämme on tärkeää samanaikaisesti tarkastella Porlan ja Aurlahden aluetta kokonaisuutena. Myös vireille laitetut kaavanmuutoshankkeet (Pitkäniemen Mondin alueen ja Metsä Woodin
teollisuusalueen osalta) puoltavat tätä.

Porlan ja Aurlahden ranta-alueen osalta kaavaratkaisut on tehty. Toimintojen ja palvelujen sijoittamisen ja rakentamisen osalta nämä kaksi vierekkäin sijaitsevaa ja erilaista aluetta voidaan nivoa toisiinsa entistä paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.

Koko alueen osalta on mahdollista hyödyntää kaupungin teettämiä hyviä selvityksiä ranta-alueiden suunnittelun tueksi. Soveltuvin osin niistä löytyy näkemyksiä tukemaan Porlan alueen luontoarvojen säilyttämistä ja Aurlahden alueen kehittämistä: mm. Lohjan keskustan rantakysely (Vaarala 2014), Lohjan vihreä selkäranka, (Tirkkonen, 2007), Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2009, Lohjan rantaraitti, (Levonmaa 2008).

 

Pro Porla ry esittää toimenpiteitä Porlan-Aurlahden alueen kehittämiseksi

Pro Porla esittää kaupungille kehittämisryhmän perustamista kokoamaan alueesta kiinnostuneet tahot (asukkaat, ympäristönsuojelijat, lintuharrastajat, luontokuvaajat, veneilijät, kalastusjärjestöt, melojat, urheilijat jne.) pohtimaan alueen erityispiirteitä ja kehittämiskohteita.

Porlan osalta Pro Porla esittää 5.5.2015 julkaistua Porlan luontopuistosuunnitelmaa (Pro Porla ry 2015) tehtävän jatkosuunnittelun pohjaksi. Luontopuiston rakentamisessa on noudatettava luontoselvityksen (Lohjan Porlan asemakaava-alueen luontoselvitys vuonna 2014, Faunatica Oy Espoo 2015) asettamia rajoituksia.

Puistosuunnittelussa tulee ottaa huomioon satavuotiaan kalanviljelylaitoksen merkittävät luontoarvot ja vahvistaa niitä vetovoimatekijöitä ,jotka ovat tehneet Porlasta yhden Lohjan suosituimmista luontokohteista. Vesilintupoikueet, koristekalat ja vanhan metsän monipuolinen kasvisto ja eläimistö ovat tämän alueen tärkeimmät arvot joiden pohjalta puistosuunnittelun tulee lähteä.

Raakkukeskus, luontopolku, kerho-, kokoontumis- ja koulutustilat, opastuskeskus, tapahtumapaikat
ovat tarpeellisia Porlan tarjoamien palveluiden mahdollistamiseksi. Järvipalvelukeskuksen suunnittelu tulee aloittaa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon esitetyt ideat järvipalvelukeskuskuksesta kaupunkilaisia, mökkiläisiä ja turisteja palvelevana kokonaisuutena, jonka yhteydesssä toimii tasokas kahvila/ravintola, Lohjanjärven ja sen ympäristön luontoa ja historiaa, kulttuuria ja elinkeinotoimintoja esittelevä näyttely, järveen liittyvien palveluiden esittely, vuokraustoiminta (kanootit yms.), lupien myynti, rantatori, vierasvenelaituri ja kalastuslaituri.

Aurlahden venesataman venepaikkojen kysyntä kasvaa vuosi vuodelta. Siksi sataman laajentaminen ja siihen liittyvien palvelujen parantaminen on ajankohtaista. Ratkaisuna on siirtää venesatama osittain pohjoisen suuntaan kaavassa merkitylle venesatama-alueelle (LV). Näin voidaan lisätä vapaata rantaa Aurlahden puistojen ja kenttien alueella ja samalla venesatama palvelee myös tulevia Pitkäniemen (Mondin alue) asukkaita.

Venesataman ranta-alueelle voidaan kehittää erilaisia vesillä liikkumiseen liittyviä palveluita: veneiden nosto-/laskupaikka, mahdollisesti myös nosturi purjeveneiden nostoa varten, veneiden pesumahdollisuus, autojen ja trailerien pysäköinti, veneiden huoltoon liittyviä palveluita, polttoaineenjakelu, kanoottivaja, veneiden talvisäilytys.
Samalla tulisi tutkia mahdollisuus Kotkantien jatkamiseen jätevesilaitoksen ohi rantaan, jolloin traileri- ja muu venesatamaan kulkeva liikenne voidaan ohjata häiritsemättä muuta ranta-aluetta. Tarpeellista olisi kehittää myös kalastukseen liittyviä palveluita, kuten kalojen vastaanotto- ja käsittelytila ja alue voisi toimia myös kalastuskilpailujen tukialueena.

Aurlahden puiston (VP-10) ja Rantakentän puiston (VP-11) kehittämisessä haasteena on puistojen sijainti keskeisellä paikalla Lohjan keskustan ranta-aluetta ja osana vihervyöhykettä, joka jatkuu Porlan suuntaan.
Nyt rantakenttää käytetään pääasiassa liikuntaan ja suurimuotoisten tilaisuuksien järjestämiseen. Jatkossa tulisi selvittää tarve erimuotoisten ja – kokoisten tilaisuuksien järjestämiseen. Myös rantakenttien jakaminen pienemmiksi osasiksi, jotka palvelevat eri harrastajaryhmiä, voisi olla perusteltua. Pienempien alueiden yhdistäminen tarpeen vaatiessa on tietysti edelleen mahdollista (esim. Sininen keskustapuisto, selvityksessä Lohjan rantaraitti, Levonmaa 2008). Alue sijaitsee pientaloalueen naapurissa, joten liikenne- ja pysäköintiratkaisuilla ja tapahtumien
melun vaikutuksella on suuri merkitys asukasviihtyvyyden kannalta.

Kun uimarannan suunnittelussa otetaan huomioon laiturialueelle kulun muuttuminen ja laitureiden siirto pohjoisemmaksi ja veneenlaskupaikan siirto pohjoisemmaksi venelaiturialueen yhteyteen, saadaan lisää tilaa uimarannalle. Palvelut paranevat Järvikeskuksen ja siihen liittyvän kahvilan sijoittuessa Porlan alueen pohjoispäähän. Uimarantaa voidaan elävöittää ja palveluita parantaa esimerkiksi uimalaitureilla, uimahyppypaikoilla, vesiliukumäellä ja liikuntarajoitteisten uintipaikalla.

Nyt on oikea hetki hyvään suunnitteluun ja riittävien resurssien kohdistamiseen perusratkaisujen toteuttamiseksi. Porlasta teollisuusalueelle ulottuva Aurlahden ranta muodostaa ainutlaatuisen alueen, jonka kehittämistä kaupunkilaiset haluavat.

Pro Porla ry.
Hallitus