Purokin on vesistö, jonka rannalla jätevesijärjestelmät laitetaan kuntoon!

Usein vanhemmat rakennukset ja jätevesijärjestelmät ovat hyvinkin lähellä vesistöä.

 

Haja-asutuksen jätevesineuvonnan kenttäkausi starttaa kymmenettä kertaa LINKKI-hankkeen jätevesineuvojat rantautuvat useiden länsi-uusimaalaisten vesistöjen äärelle, selvittämään mökkiläisten ja asukkaiden kanssa jätevesijärjestelmien tilaa ja uudistamistarvetta. Epäselvyyttä viime vuonna uudistetun lainsäädännön osalta on ollut vesistön määritelmässä. Lainsäädännön antama siirtymäaika koskee nimittäin pohjavesialueiden lisäksi rakennusten jätevesijärjestelmiä, jotka sijaitsevat vesistön tai meren läheisyydessä.

Vesistöjä on muitakin kuin järvet, toteaa vanhempi jätevesineuvoja Virve Ståhl. Vesistöjä ovat vesilain mukaan järvi ja lampi, joet (virtaavan veden vesistöt, joiden valuma-alue on suurempi kuin 100 km2), purot (jokea pienemmät virtaavan veden vesistöt, joiden valuma-alue on suurempi kuin 10 km2), muut luonnolliset vesialueet sekä keinotekoiset vesialueet (kanavat, tekojärvet, tekolammet). Nykyisen haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä koskevan lainsäädännön mukaan enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä sijaitsevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulisi uudistaa 31.10.2019 mennessä. Siirtymäaika koskee myös pohjavesialueita. Jätevesineuvojan kanssa tilannetta katsotaan tältä näkökulmalta, mutta jätevesineuvojat eivät ehdi jokaiselle kiinteistölle. Kiinteistönomistaja voi myös itse tarkistaa, sijaitseeko oma mökki tai talo tällä siirtymäajan piirissä olevalla alueella. Suomen ympäristökeskus on julkaissut karttapalvelun, johon oman osoitteensa syöttämällä näkee, onko siirtymäaika voimassa. Hakutulos on tietysti viitteellinen, koska taustalla oleva kartta-aineisto ei ole kaikkiin tilanteisiin kattava, huomauttaa LINKKI-hankkeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi.

Jätevesineuvojat liikkuvat kesän aikana mm. Inkoon ja Raaseporin rannikoilla, Kirkkonummen Långvikissä sekä Lohjan Nummijärvellä. Käyntejä tehdään loka-marraskuulle asti ja käyntien aikataulut tarkentuvat hankkeen verkkosivuille www.hajavesi.fi. Valittujen neuvonta-alueiden asukkaita lähestytään kirjeellä, jossa tarjotaan maksutonta kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Käynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta sekä kattavan neuvontapaketin. Neuvonta-alueet on valittu kuntien kanssa, mutta neuvojan voi pyytää tontilleen myös valitun alueen ulkopuolella. Nyt kannattaa olla neuvontaan yhteydessä, sillä siirtymäaika päättyy kahden kesän päästä, kannustaa Ståhl.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä on toteutettu yli 6 800 kiinteistöllä vuodesta 2009. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja neuvojina ovat Tiina Asp, Henrika Lundberg, Hanna Keinänen, Virve Ståhl ja Janni Heikkinen. Jos tarvitset neuvoja haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskien tai haluat pyytää neuvojaa käymään kiinteistölläsi, niin voit olla yhteydessä hankkeen neuvojiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi.