Sixten Korkman – avoin talous Suomen eduksi?

Sixten Korkman, Globalisaatio koetuksella, Miten pärjää Suomi, Kustannusosakeyhtiö Otava 2017

Kantaaottava ajankohtaiskirja maailmantalouden tilasta ja Suomen haasteista. Sixten Korkman selvittää ymmärrettävästi globalisaation syitä ja seurauksia sekä etuja ja haittoja. Suhtatutuminen globalisaatioon on politiikan keskeinen vedenjakaja. Avoin talous on väylä varallisuuteen, sanovat kannattajat. Globalisaatio luo epävakaisuutta ja eriarvoisuutta, väittävät vastustajat.

Kiistelyn taustalla vaikuttaa finanssikriisi, tiukka talouspolitiikka ja kilpailu kehittyvien talouksien kanssa. Maahanmuutto ja pakolaiset koetaan taakkana ja kansallisen identiteetin uhkaajina. Kansalaisten luottamuselittiin on heikentynyt ja populistit porskuttavat. Brexit repii Eurooppaa ja Trumpin toiminta horjuttaa kansainvälistä yhteistyötä.

Miten avoimesta taloudesta hyötynyt Suomi pärjää – ja mikä on Suomen etu?

Globalisaation keksijäksi sanotaan Kiinan entistä johtajaa Deng Xiapingia. Globalisaatio tuotti hintakuplat ja halpatuonnit. Euroopan oloissa suuri kysymysmerkki on Brexit, Iso-Britannian ero Euroopan Unionista. EU:n taloudellinen elpyminen tuotti myös Suomelle taloudellista kasvua, jota varjostaa yleinen taloudellinen heikkous. Muuttoliike ja pakolaistulva ovat suuria yllätysmomentteja, jopa Suomelle.

Hyvinvointivaltion loputon kasvu tuotti lisää, jopa hallitsemattomia kustannuksia. Köyhyys ja eriarvoisuus kasvoivat, joka tuotti epävakautta, ympäristön pilaantumista ja lämpenemistä.

Onko Suomi Eurooppalainen? Globaali finanssikriisi yllätti Suomenkin. Nokian romahdus, paperi- ja metallisteollisuuden lama sekä ympäristömuutokset toivat niin totaalisen muutoksen koko Suomen taloudelle, ettei näin syvässä lamassa oltu ryvetty vuosikymmeniin?

Pakolaisvirrat ja siihen liittyen populismi nosti päätään voimakkaasti. V. 1990 – 2014 Suomen saapui noin 70 000 maahanmuuttajaa. Onko Suomi nyt elpymässä takaisin vakaan euron valtioksi ja pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi? Heikko talousnousu on vaikuttanut v. 2007 alkaen, kuten myös sijainti- ja ilmasto-olosuhteet.

Suomen ongelmia ovat lisäksi finanssipolitiikka, väestön ikääntyminen, heikko hintakilpailykyky, työmarkkinoiden joustamattomuus, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, kaupungistuminen ja aluepolitiikka, hyvinvointivaltio, väärät asenteet ja globalisaatio. Utopioita saa olla, mutta ne pitää kytkeä vahvasti realismiin! Ihmisoikeudet on muistettava, eikä niissä ole varaa luistella ja/tai politikoida.

UNTO VASKUU