Lohjan taideyhdistyksen syynäyttelyssä yhdistellään eri taidemuotoja.

Sunnuntaina 7.10. Lohjan taideyhdistyksen syysnäyttelyn avajaisissa puheenjohtaja Tarja Seewaldlainasi Leonardo da Vincin sanoja: ”Maalaustaide on nähtävää, ei kuultavaa runoutta. Runous on kuultavaa, vaan ei nähtävää maalaustaidetta.”

Näyttelyn teemana on eri taidemuotojen yhdistäminen. Mukana on 29 taiteilijaa ja 51 teosta. Useimpien taulujen vieressä on runo, aforismi tai muu teksti, joka täydentää teoksen sanomaa.

Lohjan taideyhdistyksen syynäyttely on avoinna Kässän talolla, Virkkalassa 7.10-21.10 ( arkisin
14-18, sekä la – su 12-16, tiistaisin suljettu).

Vieraillessaan Skotlannissa viime elokuussa. Leena Puuska löysi tauluunsa aiheen Robert Burnsin ( skotlantilainen laulunkirjoittaja ja Skotlannin kansallisrunoilija) runosta O my love is like a red, red rose. Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä Vierelläsi -äänitteellä (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen On rakkaani ruusu punaisin.

Taiteen historiassa tunnetaan useita tapauksia, joissa kerrotaan taiteilijan ja mallin välillä
olevista jännitteistä. Jukka Kanerviston Helmi -taulun vieressä on teksti:

”Taas tuo hullu maalari
pakotti mut poseeraamaan…
…ihan epistä…
Mut’ onneksi saan kohta jätskiä.”

Yksi näyttelyn vaikuttavimmista teoksista on Riitta Leijolan Kultaansa ikävöivä -taulu. Sitä täydentävät Kanteltaren säkeet:
”Tuol ’on mun kultani ain yhä tuolla
Kuninkahan kartanon toisella puolla.
Voi minun kultani, voi minun lintuni
Kun et tule jo!”

Pentti Salmelan Kiirastuli -taulu on saanut alkunsa hänen kirjoittamastaan Kiirastulen kävijä -runosta:

”… Odota marraskuun myrskyn tuloa,
kun maa on täynnään tulta ja kuloa
Silloin saat nähdä kaiken sen,
mikä yli on ihmisen rajojen
Saat nähdä pyytämäs’ kaikkeusnäyt
kun läpi helvetin porttien käyt
Ratkoa ken
salaisuuksia tahtoo jumalten
on siihen oikeus vaan,
jos hänet kiirastulessa kastetaan
…”

Runo perustuu Yrjö Jylhän Kiirastuli -teokseen.

Teksti ja kuvat: Pentti Salmela