Koska kuluttajien shoppailu EU:n ulkopuolisissa verkkokaupoissa on lisääntynyt viime vuosina, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) päätti testauttaa ja tarkastella näissä kaupoissa myytävien, suomalaiskuluttajien suosiossa olevien tuotteiden turvallisuutta. Tulokset olivat huolestuttavia: vain yksi 32:stä Tukesin ostamasta lelusta, lastentarvikkeesta, korusta ja sähkölaitteesta täytti eurooppalaiset vaatimukset. Jos nämä tuotteet olisivat myynnissä Suomessa, kaupat velvoitettaisiin keräämään ne takaisin kuluttajilta. Tilatusta kosmetiikasta puolestaan kuudesta tuotteesta kymmenestä puuttui Euroopassa vaadittava ainesosaluettelo. Tukesin testit ovat osa tänään alkanutta Omalla vastuulla -viranomaiskampanjaa.

Tukes tilasi turvallisuustarkasteluun näytteitä erityisesti suomalaisten suosiossa olevilta, suurilta verkkokauppa-alustoilta, kuten Wish, AliExpress ja eBay. Koska verkkokaupat sijaitsevat Suomen ja EU:n ulkopuolella, suomalaisviranomaisten valvonta ei ylety niihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolelta tuotteita ostava kuluttaja joutuu itse vastaamaan seurauksista, jos tuote aiheuttaa vahinkoa.

Testautetut tuotteet Tukesin asiantuntijat valitsivat samoja periaatteita noudattaen, joiden perusteella valvontaa tehdään myös Suomessa. Näytteiden valinnassa Tukes teki yhteistyötä myös suositun Wish/AliExpress/eBay (Finland) -FB-ryhmän kanssa.

Tukes tutki tuotteiden lisäksi myös tuotepakkauksia. Yhdestäkään tutkitusta yhdeksästä pakkauksesta ei löytynyt pakkauksissa kiellettyjä raskasmetalleja, kuten kadmiumia, lyijyä, elohopeaa ja kuudenarvoista kromia.

Kaikki testatut lelut ja lastentarvikkeet olivat vaarallisia

Kaikki Tukesin testeihin valitsemat, yhteensä seitsemäntoista lelua, tuttia, tuttiketjua ja lastenvaatteetta todettiin testeissä vaarallisiksi. Turvallisuuspuutteet olivat räikeitä.

– Joukosta löytyi esimerkiksi 170-senttiseksi venyvä tuttiketju, kun tuttiketjun sallittu maksimipituus on Euroopassa 22 senttiä. Liian pitkä tuttiketju on vauvalle hirttosilmukka. Huolestuttavia olivat myös vedessä turpoavat lelut, jotka voi sekoittaa ulkonäkönsä vuoksi irtokarkkeihin. Jos lapsi esimerkiksi pureskelee tällaista lelua ja osa lelusta päätyy lapsen elimistöön, pahin seuraus voi olla kuolettava suolitukos, Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo.

Muita löydettyjä puutteita olivat:

– pienten lasten vaatteissa pääntiellä olevat narut, jotka aiheuttavat kuristumisvaaraa

– lasten kellosta ja sormuksesta liian helposti irtoavat nappiparistot, jotka nieltyinä syövyttävät sisäelimiä

– useasta testatusta, pienelle lapselle tarkoitetusta lelusta irtoaa pieniä osia, jotka aiheuttavat tukehtumisvaaran alle 3-vuotiaille

–  vetotestissä irronnut tutin imuosa, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran vauvalle

–  tuttien puutteelliset ilma-aukot, jotka aiheuttavat tukehtumisvaaraa

ruokatutin tuttiosa ei ole elintarvikekontaktimateriaaliksi soveltuvaa materiaalia.

Euroopan unioni on tänä vuonna aloittanut tuoteturvallisuuteen liittyvän yhteistyön suurten, EU:n ulkopuolisten, verkkokauppa-alustojen kanssa. Tukes on yhteydessä yhteistyössä mukana oleviin verkkokauppa-alustoihin ja pyytää niitä ottamaan Tukesin vaarallisiksi toteamat tuotteet pois myynnistä.

Viidessä laturissa sähköiskun ja tulipalon vaara

Tukes testautti halpisverkkokaupoista kuusi eri usb-laturia, joista viisi todettiin testeissä vaarallisiksi. Vaarallisissa tuotteissa oli sekä tulipalon että sähköiskun vaara. Testattujen latureiden hinnat vaihtelivat alle eurosta noin viiteen euroon. Kaikki alle euron laturit osoittautuivat vaarallisiksi.

– Joukossa oli laturi, joka on sähköturvallisuudessa Tukesin testaushistorian vaarallisimpien joukossa. Vaikka otos on todella pieni, tukee se havaintojamme Suomesta: se tuote, missä oli pakkausmerkinnät suurimmaksi osaksi kunnossa, selvisi myös turvallisuustesteissä hyvin, ylitarkastaja Kimmo Hakala Tukesista sanoo.

Kosmetiikka: EU:ssa pakollinen ainesosaluettelo puuttui kuudesta pakkauksesta

Tukes tilasi turvallisuustarkasteluun EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista kaksitoista erityyppistä kosmetiikkanäytettä. Mukana olivat lasten meikkisetti, kuorintasukat, kasvokuorinta, UV-valossa kovettuva geelikynsilakka, hyaluronihappo, ihoa vaalentava voide, huulia turvottava huulikiilto, pitkäkestoinen huulipuna, hampaidenvalkaisusetti ja pimeässä hohtava kasvomaali.  Näytteiden joukossa oli myös ripsiliima ja microblading-väri, jotka luokitellaan tällä hetkellä kuluttajakemikaaleiksi, ei kosmetiikaksi.

Euroopassa myytävässä kosmetiikassa pitää olla ainesosaluettelo. Se kertoo, mitä kemikaaleja kosmetiikka sisältää. Kuusi Tukesin tilaamista näytteistä oli sellaisia, joista ei löytynyt minkäänlaista ainesosaluetteloa. Ilman ainesosaluetteloa kuluttajien on mahdotonta saada selville, onko valmisteen joukossa myös jotakin EU:ssa vaaralliseksi todettua kemikaalia.

Neljässä Tukesin ostamassa valmisteessa ainesosat oli ilmoitettu muilla kuin latinalaisilla aakkosilla. Ainesosaluetteloista suurin osa saatiin käännettyä, ja käännösten perusteella näistä neljästä valmisteesta ei löytynyt EU-alueella kiellettyjä ainesosia. Toisaalta tuotteet eivät myöskään sisältäneet sitä, mitä myynti-ilmoituksessa oli luvattu.

– Ihoa vaalentava voide ei käännettyjen ainesosien perusteella sisältänyt yhtään vaalentavaa ainesosaa. Hampaidenvalkaisusetti oli käännöksen perusteella puolestaan plakkia poistava valmiste. Hyaluronihappo tilattiin 100-prosenttisena hyaluronihappona, mutta todellisuudessa saatiin valmiste, joka sisältää hyaluronihappoa vain yhtenä ainesosana, Tukesin ylitarkastaja Anna Vuori sanoo.

Tukesin havaintojen perusteella ei voida sanoa, onko EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista tilattava kosmetiikka turvallista vai ei. Ostajan kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että näille tuotteille ei ole EU-alueelle sijoittunutta yritystä, joka on vastuussa tuotteiden turvallisuudesta.

Hopeakoruina myydyt korut eivät sisältäneet jalometallia

Tukes tilasi kaukomailta myös seitsemän hopeakorua ja kaksi titaanikorua. Kaikissa seitsemässä hopeakorussa oli hopeapitoisuutta todistava leima 925.

– Yksikään näistä koruista ei kuitenkaan sisältänyt jalometallia, eli ostajaa huijattiin, ylitarkastaja Anneli Pärnänen Tukesista kertoo.

Sama tilanne oli myös kahden kaukomailta ostetun titaanikorun kohdalla: niistä kumpikaan ei sisältänyt titaania.

Kuluttajilta vaaditaan uudenlaista osaamista

Koska Tukesin testauttamat ja tarkastelemat tuotteet ovat myynnissä EU:n ulkopuolella, niiden myyjiä ei voida velvoittaa esimerkiksi keräämään tuotteita pois suomalaisilta kuluttajilta. Tukes toivoo, että kaukomailta nettishoppailevat suomalaiset perehtyvät ostamiensa tuotteiden turvallisuusvaatimuksiin Suomessa ja tekevät ostopäätöksiä riskit tunnistaen.

– Verkkokaupoista saa myös hyviä ja turvallisia tuotteita. Kun kuluttaja ostaa tuotteita verkkokaupoista ympäri maailmaa, häneltä vaaditaan ennen kaikkea uudenlaisia taitoja ja osaamista. Kuluttajan pitää itse varmistua siitä, että tuote on turvallinen, se sopii käyttötarkoitukseen ja sitä on laillista tuoda Suomeen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tuoteyksikön johtaja Tuiri Kerttula sanoo.

Kuvia mm. Kiinasta tilatuista kosmetiikkatuotteista Tukesin viestinnän käyttöön.

Kun kaukomailta ostettu ravintolisä sisältää muuntohuumetta ja laturi polttaa talon, vastuu on ostajalla

Suomalaiset viranomaiset ja muut organisaatiot kampanjoivat laajalla rintamalla turvallisen verkko-ostamisen puolesta. Kuluttajien shoppailu kaukomaiden verkkokaupoissa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja Tulli on täyttynyt pienistä paketeista. Pahimmillaan nämä ostokset ovat viranomaisten havaintojen perusteella ”vaarallista roskaa”.  Kampanja haluaa herätellä kuluttajia tunnistamaan oma vastuunsa: jos ostat tavaraa suoraan EU:n ulkopuolelta, olet myös vastuussa tuotteiden turvallisuudesta.

Kampanjan kasvona nähdään näyttelijä Ville Myllyrinne. Hän esittää myyjää, joka videospoteissa myy ravintolisää kivesten surkastuttajana ja kännykän latureita talonpolttajana. Kivijalkakaupoissa tällaiseen myyjään tai tarjouksiin tuskin törmää. Myllyrinteen tähdittämät spotit nähdään tällä viikolla Ylen kanavilla yhteiskunnallisena mainontana ja kampanjaosapuolten somekanavissa. Kampanjoivat organisaatiot ovat tehneet somekanavia varten myös meemejä, jotka kertovat mustalla huumorilla höystettynä siitä, mitä vaaralliset tuotteet voivat pahimmillaan saada aikaan.

– Verkkokaupoista saa myös hyviä ja turvallisia tuotteita. Kun kuluttaja ostaa tuotteita verkkokaupoista ympäri maailmaa, häneltä vaaditaan ennen kaikkea uudenlaisia taitoja ja osaamista. Kuluttajan pitää itse varmistua siitä, että tuote on turvallinen, se sopii käyttötarkoitukseen ja sitä on laillista tuoda Suomeen, kampanjaa koordinoineen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tuoteyksikön johtaja Tuiri Kerttula summaa.

EU:ssa on tiukkoja vaatimuksia esimerkiksi kosmetiikalle, lelujen, terveydenhuollon tarvikkeiden ja sähkölaitteiden turvallisuudelle sekä elintarvikkeiden, lääkkeiden ja kemikaalien sisältämille aineille. Kun kuluttaja ostaa tuotteita itse suoraan EU:n ulkopuolelta, nämä vaatimukset eivät välttämättä täyty. Viranomaisten tiedossa on tapauksia, joissa kaukomailta ostetusta laturista on syttynyt raju tulipalo, ravintolisä on sisältänyt muuntohuumetta, kosmetiikka on aiheuttanut vakavia allergisia reaktioita ja kuluttajat ovat ostaneet kemikaaleja, joiden myynti ja käyttö on turvallisuussyistä EU:ssa kielletty.

Kampanjan tavoitteena on antaa nettishoppailijoille työkaluja siihen, miten valita netistä turvallisempia tuotteita. Kampanjasivustolle www.omallavastuulla.fi on kerätty tuoteryhmittäin vinkkejä, mitä nettishoppailijoiden kannattaa ottaa huomioon ostotilanteessa.

Turvallisuuden lisäksi kampanja muistuttaa myös, että turhat ja mahdollisesti haitallisia kemikaaleja sisältävät verkkokauppaostokset kuormittavat ympäristöä.

Mukana kampanjassa ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Euroopan kuluttajakeskus, Kaupan liitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Suomen ympäristökeskus SYKE, Säteilyturvakeskus STUK, Teknokemian Yhdistys, Tulli, Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Viestintävirasto.