Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, että Lohjalla tunnin junan tuloon on valmistauduttu hankkimalla maa-alueita mahdollisen aseman seudulta.

Tunnin junalla tarkoitetaan suunnitteilla olevaa nopeaa ratayhteyttä Turun ja Helsingin välillä. Todellisuudessa matka veisi tunnin ja 15 minuuttia. Parannus olisi kuitenkin huomattava, sillä tällä hetkellä matkaan menee kaksi tuntia. Lohjalta kumpaakin suuntaan pääsisi siis noin puolessa tunnissa.

Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula kertoo, että tunnin juna -hanketta valmistellaan useammalla rintamalla. Virallisen valmistelun puolella valtioneuvosto myönsi toissa vuonna 40 miljoonaa hankkeen yleissuunnitelmalle. Summa jaetaan neljälle vuodelle, joten nyt on menossa toinen vuosi.

-Jotta rataa päästään rakentamaan, pitää tehdä yleissuunnitelman jälkeen ratasuunnitelma, joka vastaa kaavoituspuolella asemakaavaa. Suunnitelmatyötä vetää Liikennevirasto, kertoo Sivula, joka itsekin kuuluu muiden kaupunginjohtajien ja maakuntaliiton edustajien kanssa hankkeen seurantaryhmään.

Hankkeen teknistä puolta käsittelee hankeryhmä, johon Lohjalta kuuluu elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo.

Vielä riittää paljon tehtävää ennen kuin tunnin junan kyytiin voi hypätä.

-Viime vuonna tehtiin mm. arkeologisia selvityksiä ja luontoselvityksiä. Nyt on lähdetty tekemään liikenneselvityksen pohjatutkimuksia. Meitä kiinnostaa Lohjalla etenkin väli Espoosta Saloon. Siinä ei ole rataa nyt ollenkaan. Tämän oikoradan varsinainen suunnittelu alkaa nyt, mutta rakentaminen vaatii valtiolta huomattavaa rahoitusta. Oikoradalle tarvitaan esimerkiksi 105 siltaa ja 21 tunnelmia (yhteensä 10 km), Sivula avaa.

-Suunnittelu on nyt kuitenkin hyvällä mallilla ja siihen on rahat. Seuraava tavoite on saada seuraava hallitus ottamaan hanke ohjelmaansa ja päättämään, että työt käynnistyvät, Sivula jatkaa.

Espoo-Salo välille suunnitellut uuden oikoradan lisäksi tunnin junaa varten pitää tehdä muitakin muutoksia. Olemassa olevaa rataosuutta Salo-Turku välillä pitää kunnostaa ja päivittää Turun ratapiha. Lisäksi tarvitaan uudet lisäraiteet Espoon keskuksesta Leppävaaraan.

Tuleeko tunnin juna?

Hienoja suunnitelmia on, mutta milloin ne toteutuvat?

-Tämä hanke on valtava, sen hinta on kokonaisuudessaan miljardista kahteen. Suomessa on paljon muitakin liikennetarpeita ja ratahankkeita, joten on kyettävä perustelemaan tarkkaan, miksi juuri tämä hanke on niin tärkeä, että siihen käytettäisiin hirmuinen summa, Sivula sanoo.

Tässä kohtaa mukaan kuvaan astuu hankkeen epävirallinen valmistelu, jossa ovat mukana Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat sekä Lohja, Vihti, Kirkkonummi, Salo ja Turku.

-Olemme käyneet läpi, mikä puoltaan junan tuloa. Yksi iso perustelu on se, että rata tulisi valtakunnallisesti tärkeälle alueelle, joka kytkee kaupungit toisiinsa ja parantaa siten työvoiman liikkumista ja Suomen taloutta. Työssä käyvien liikkuminen on globaali trendi. Lohjalta pääkaupunkiseudulle pendelöivienkin määrä kasvaa koko ajan. Ihmisten pitää päästä liikkumaan nopeasti, koska työn perässä on vaikea muuttaa ja jättää kaikki. Isot yritykset tarvitsevat kuitenkin paljon työvoimaa pärjätäkseen. Lohjalla isot yritykset ovatkin olleet hienosti mukana tuomassa yritysnäkökulmaa esille.

-Suomen talous on nyt lähtenyt kasvuun ja päättäjät ovat heränneet miettimään, miten se pidetään jatkossakin kasvussa ja mikä on liikennehankkeiden merkitys. Esimerkiksi Ruotsi investoi huomattavasti enemmän liikenteeseen ja sen talouskin on kasvanut ihan eri tavalla, Sivula kertoo.

Hankkeella on mahdollista saada tukea EU:lta, mutta hallituksen pitäisi ajaa asiaa.

-Rata olisi osa EU:n ydinkäytäväverkostoa Tukholman ja Pietarin välillä. Sen takia moottoritiehenkin saatiin EU:lta tukea, Sivula kertoo.

Hanke vaatii muitakin muutoksia kuin vain uuden radan pätkän rakentamista.

-Espoossa on pullonkaula, eikä enempää liikennettä mahdu, jos sitä ei ratkaista. Tarvitaan siis uudet lisäraiteet Espoon keskuksesta Leppävaaraan. Ne maksavat 250 miljoonaa, mutta ovat välttämättömät. Tämä on nyt espoolaisten ykköshanke ja suunnitelma on valmis, Sivula avaa.

Jotkut ovat sitä mieltä, että tunnin junasta olisi haittaa Siuntioon ja Karjaalle menevälle rantaradalle, mutta Sivula on eri mieltä.

-Hanke olisi tärkeä myös heille, koska sielläkin kärsitään Espoon pullonkaulasta. Nopea junayhteys Turkuun, parantaisi lähijunaliikennettä Siuntioon ja Karjaalle.

Jo olemassa olevaa rataosuutta Salo-Turku välillä pitäisi kunnostaa, jotta radalla on mahdollista ajaa kovempaa. Lisäksi Turun ratapiha vaatii päivitystä.

Jos radan rahoitus järjestyy, juna voisi suunnitelmien mukaan kulkea vuonna 2036. Sivula kuitenkin kertoo, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toivoo junan liikennöivän jo vuonna 2016.

-Se voi onnistua, jos kaikki menee hyvin, Sivula arvioi.

Asema Lohjalle?

Jos rata tulee, saadaanko asema Lohjalle?

-Lohjalta olemme aina voineet kertoa eteenpäin, että rataan valmistaudutaan hankkimalla maa-alueita aseman seudulta. Asemanseudusta on tehty alustavaa luonnostelua osana joitain vuosia sitten laadittua moottoritieliittymien kehittämisselvitystä, Sivula kertoo.

Lempola on Lohjan alueista vahvin ehdokas aseman paikaksi.

-Sieltä on ostettu 46 hehtaaria maata, jotta kaupungilla on avaimet käsissään, jos asemaa aletaan suunnitella. Alueen maanomistajat ja asukkaatkin pitävät radan ja aseman saamista tärkeänä ja ovat olleet positiivisella mielellä mukana.

Aseman lisäksi mietitään myös sitä, miten ihmiset saadaan muualta Lohjalta asemalle.

-Jatkuvaa bussiliikennettä on mietitty. Maailma muuttuu ja uusia liikkumismuotoja tulee, kuten automaattibussit ja kutsuliikenne, jonka kautta kyydin voisi saada tarpeen mukaan, Sivula toteaa.

SMS