Karstun koulua oli lähdetty puolustamaan joukolla kaupungintalon ulkopuolelle.

 

Lohjan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 16.5. Karstun koulun kohtaloa. Aihe jakoi vahvasti valtuutettujen mielipiteitä. Osa puhui pienen kyläkoulun ja elävän maaseudun puolesta, kun taas toiset painottivat enemmän koulun vähäistä oppilasmäärää ja taloudellista puolta.

-Karstun koulun toiminnan järjestäminen ei ole ensimmäistä kertaa esillä tässä salissa. Jo vuonna 2002 valmistui silloisen Lohjan kaupungin koulutuspoliittinen ohjelma ja tuon ryhmän varapuheenjohtajana muistan varsin selvästi käsitellyn jo silloin pienten koulujen asemaa. Tuolloin tuli selväksi, että Karstun koulun silloiset oppilasmäärät ja oppilasennusteet eivät näytä riittävän pitkässä juoksussa siihen, että koulu itsessään tuottaisi sen oppilaiden tarvitsemat tuntimäärät. Sen jälkeen on ollut monia palvelu- ja kouluverkkoselvityksiä, joissa tuo sama tilanne on korostunut. Välillä Karstun kylään on tullut hiukan enemmän oppilaita, mutta nykyinen ja tuleva tilanne näyttävät vääjäämättä siltä, että koulun oma oppilasmäärä ei riitä tarvittavien opetustuntien tuottamiseen nykykoulussa. Koulu on saanut vuosien varrella jatkoaikaa ja perusteena on ollut se, ettei korvaavia isompia tiloja ole ollut saatavilla, nyt tilanne on täysin toinen, sanoi kokoomuksen Pekka Luoma.

Sosiaalidemokraattien valtuutettu Pirjo-Leena Forsström viittasi ministeri Sanni Crahn-Laasosen sanoihin mm. vaihtelevien ryhmäkokojen vaikutuksista.

-Hän sanoi, että oppilaat ovat aivan eri asemassa eri kouluissa. Tästä johtuen pitää ottaa esille tosiasiat, jotka puoltavat koulun lakkauttamista. Karstun koulussa on pieni, vähenevä oppilasmäärä. Se pieni oppilasmäärä ei kerrytä tuntikehystä ja muut oppilaat joutuvat lainaamaan tunteja eli rahaa Kartsun koulun ylläpitämiseen. Siellä on yhdysluokat yhdestä kolmeen ja neljästä kuuteen. Jos ajatellaan opetusta, niin se ei ole sama kuin, jos opettaja on varattu vain yhteen luokkaan.

Hän nosti esille myös rakennusten kunnon.

-Kunto on huono, viimeinen remontti on tehty vuonna 1988. Tämän hetkiset korjaukset ovat ainakin 1,5 miljoonaa.

 

Vetovoimaa kylistä?

Perussuomalaisten Janne Turunen kehotti Lohjaa tarjoamaan uusille asukkaille punaista tupaa, perunamaata ja kyläkouluja.

-Eräs kaupungin vahvuuksista ovat haja-asutusalueet. Harva harkitsee Lohjaa kauppakeskusten ja isojen koulujen takia, hän totesi.

Keskustan varavaltuutettu Lotta Paakkunainen oli samoilla linjoilla.

-Monimuotoinen kouluverkko olisi vetovoimatekijä, joka nostaa Lohjan oikeasti vaihtoehdoksi metropolialueen rinnalle.

Hän nosti esiin myös lasten edun, joka ei aina toteudu pitkien koulumatkojen ja odotusaikojen vuoksi.

Myös vihreiden Jani Méling puhui kylien vetovoimasta ja muistutti lisäksi, ettei sisäilmaongelmien keskellä ei ole varaa sulkea koulua, jossa oppilaat viihtyvät ja voivat hyvin.

Haloo Lohjan valtuutettu Heikki Linnavirta muistutti, että Lohjalle on muuttanut muualta ihmisiä juuri maaseutukoulun vuoksi.

-Kun me aikanaan hyväksyimme uuden strategian, siinä puhuttiin vahvasti, että meillä on elävä maaseutu ja kehittyvä kaupunkimiljöö ja tähän elävään maaseutuun kuuluu ehdottomasti se, että on erilaisia kyliä ja kyläyhteisöjä. Aina jo sadan vuoden ajan, ehkä pidempäänkin, kyläyhteisöt ovat liittyneet nimenomaan koulujen ympärille, hän sanoi.

Meidän Lohjan valtuutettu Hannele Maittila totesi, että koulujen lakkauttamisen myötä kylät hiljenevät, kuten esimerkiksi Koisjärvellä on käynyt. Vihreiden Annmarie Kuurto puolestaan sanoi, ettei koulu voi olla ainoa kyliä hengissä pitävä tekijä.

 

Vastaesitys koulun kohtalosta

Lohjan kaupunginhallitus esitti, että koulu lakkautetaan. Vasemmistoliiton valtuutettu Tiina Liimatainen teki asiasta vastaesityksen, jota kannattivat varavaltuutettu Lotta Paakkunainen ja valtuutettut Heikki Linnavirtan ja Jan Tallqvist. Liimatainen esitti, että Karstun koulua ei lakkauteta, koulun oppilasottoaluetta laajennetaan ja että koulun jatkosta päätetään vuonna 2021, kun nähdään, miten asuntomessut vaikuttavat koulun oppilasmäärään tulevaisuudessa. Lisäksi hän esitti luotavaksi yhteistyömallia ja uutta toimintatapaa Karstun koulun kehittämiseksi ja monimuotoisen kouluverkon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Asiasta äänestettiin ja valtuusto päätti äänin 29 – 22, että Karstun koulu lakkautetaan 1.8.2018 alkaen.