Lohjan seudun mielenterveysseura ry juhlii 25-vuotissyntymäpäiväänsä Toimintakeskus Harjulassa 17.9. kello 13.30 alkaen. Juhla aloitetaan nostamalla hyvän mielen malja sekä tervehdyksien vastaanotolla. Musiikista vastaa Lohjan Kulttuuripajan bändi. Kello 14.00 ovat vuorossa juhlapuheet, oman puheensa pitää mm. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja. Kello 14.45 historioitsija Torsti Salonen kertoo aiheesta mielenterveys ja kotiseutu. Kello 15.30 pidetään vielä kiitospuhe vapaaehtoisille ja jaetaan vuoden mielenterveystekopalkinto. Palkinto jaetaan vuoro vuosina seuran yhteistyökumppanille tai seuran omalle toimijalle. Tänä vuonna on oman toimijan vuoro. Lisäksi yksi vapaaehtoinen lausuu runon. Juhlaan on vapaa pääsy.

-Juhla on avoin yleisötapahtuma, johon kaikki ovat tervetulleita, kutsuu Lohjan seudun mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh.

 

Tieto vähentää ennakkoluuloja

Järnmark-Mårdh kertoo, että seura perustettiin 25 vuotta sitten, jotta mielenterveyden asioista päästään tiedottamaan ihmisille.

-Silloin mielenterveysasiat olivat enemmän ”hys hys asioita”, hankalia asioita, jotka loivat stigman. Seuran myötä mielenterveysasioita haluttiin tuoda julki ja viedä eteenpäin. Samalla aloitettiin tukihenkilötoiminta, jota Lohjalla ei ollut aiemmin, hän kertoo.

25 vuodessa mielenterveys ja sen sairaudet ovat tulleet ihmisille paljon tutummiksi, eikä niitä koeta enää yhtä leimaaviksi kuin aikoinaan. Parantamiseen varaa on silti edelleen.

Sairauksista puhutaan nykyään ja mm. julkkikset ovat kertoneet omistaan. Se on saanut ihmiset ymmärtämään, että mielen sairaus voi tulla kenelle tahansa. Ihmisillä menevät kuitenkin usein käsitteet sekaisin. Mielenterveys on positiivinen asia, jota meillä kaikilla on. Se auttaa ihmistä esimerkiksi kohtaamaan vastoinkäymisiä, käymään töissä ja ylläpitämään ystävyyssuhteita. Mielenterveys ei ole stabiili tila, vaan se vaihtelee. Sairaus on eri asia. Silti, jos kadulla menee kysymään ihmisiltä, mitä mielenterveys on, moni ottaa sairaudet esille, Järnmark-Mårdh avaa.

Mielenterveyden monimuotoisuudesta kertoo myös se, ettei seurankaan toiminta ole suunnattu vain ihmisille, joilla on jokin mielen sairaus, vaan myös esimerkiksi niille, jotka kaipaavat hetkellistä tukea elämän vaikeissa tilanteissa. Järnmark-Mårdh sanoo, että myös yksinäisyyttä on paljon kaikenikäisillä. Seuran ryhmiin voi tulla tapaamaan toisia.

Seuran historian aikana on kokeiltu monenlaisia erilaisia ryhmiä, joissa on keskitytty toiminnallisuuteen, liikuntaan tai keskusteluun. Tällä hetkellä valikoimasta löytyvät mm. aivotreeniryhmä, käsityökerho, koirakävely, maahanmuuttajien hyvinvointitreenit, senioriryhmiä, kokkikerho, mielikahvila, peliryhmä, koirakahvila sekä ryhmiä, joissa mm. keskustellaan ja vahvistetaan itsetuntemusta.

Lohjan seudun mielenterveysseuralla on Lohjan keskustassa Karstuntiellä Hyvän mielen maja, johon voi vapaasti tulla maanantaisin kello 13.00-16.00 sekä keskiviikkoisin ja torstaisin kello 10.00-14.00. Aukioloaikojen ulkopuolelta voi varata ajan.

Lohjan seudun mielenterveysseuralla on mm. tukikoirakkotoimintaa, jonka puitteissa tehdään esimerkiksi vierailuja asumispalveluyksiköihin.

 

Toimintaa pystyyn projektien kautta

Seura on historiansa aikana ollut mukana monissa projekteissa.

-Osa projekteista on jäänyt elämään ja osa on hävinnyt. Kaikkien niiden taustalla on kuitenkin ollut ihmisten auttaminen. Isompia projekteja ovat olleet esimerkiksi klubitalon tuonti Lohjalla vuonna 2006. Pistimme sen pystyyn, mutta myöhemmin Lohjan Klubitalo irtautui suunnitellusti omaksi yhdistyksekseen.

-Vuonna 2011 alkoi tukikoirakkotoiminta RAY:n rahoittamana. Se on siitä asti ollut osa vakituista toimintaamme. Vuonna 2008 lähdimme myös mukaan valtakunnalliseen kriisipuhelintoimintaan, Järnmark-Mårdh kertoo.

1990-luvun puolivälissä oli tarkoitus perustaa kriisikeskuksen, johon voisi tulla akuutissa tilanteessa ilman ajanvarausta ja maksutta, mutta siihen tähtäävä hanke ei saanut rahoitusta.

-Kriisikeskusta ei ole Lohjalla edelleenkään. Tämä on pieni kaupunki, enkä osaa sanoa, millainen tarve keskukselle olisi nyt. Ajatuksena siinä on, että apua saisi heti, kun kriisi tulee, toteaa Järnmark-Mårdh.

 

Vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä

Lohjan seudun mielenterveysseurassa ei hoideta ihmisiä, vaan tuetaan.

Emme ole terveysalan ammattilaisia, vaan toimimme rinnalla kulkijoina. Pystymme tekemään asioita, joihin ammattilaisilla ei ole monesti aikaa, kuten kaupassa tai lenkillä käynti. Tuomme lisätukea kuntoutumiseen, ettei ihminen jää yksin neljän seinän sisälle, vaan lähtee liikkeelle, tekee mukavia asioita ja miettii jotain muutakin kuin sairautta. Tällainen tuki voi vähentää hoidon tarvetta tai auttaa pärjäämään vähemmällä hoidolla. Parhaimmillaan me olemme siinä kohdassa, kun ammatillinen hoito on loppumassa, ettei ihminen jää yksin, Järnmark-Mårdh kertoo.

Lohjan seudun mielenterveysseuran toiminta on pitkälti vapaaehtoisten toteuttamaa. He pitävät erilaisia ryhmiä, toimivat yksilötukisuhteissa sekä tukinetissä, vastaavat kriisipuhelimeen ja ovat mukana tukikoirakkotoiminnassa. Vapaaehtoisia tarvitaan aina lisää.

-Meillä on nyt reilu 60 vapaaehtoista, joista suurin osa on koulutettuja tukihenkilöä. Tukikoirakkotoimintaa tehdään esimerkiksi asumispalveluyksiköissä. Siihen koiranomistaja voi käydä lyhyemmän perehdytyksen vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoisia tarvitaan, meillä on aina jonossa ihmisiä, jotka odottavat tukihenkilöä, Järnmark-Mårdh sanoo.

Seuraava tukihenkilökurssi alkaa 22.9. Mukaan voi hakea netin hakulomakkeen kautta tai soittamalla 17.9. mennessä (Cati Järnmark-Mårdh, 050 308 0546).

SMS