Tiedolla voi tehdä niin paljon muutakin, kuin vain ottaa sitä vastaan. Nykyaikainen oppiminen on ajattelemista, ongelmien ratkaisua ja tiedon soveltamista. Ajattelun ja oppimisen taitojen kehittyminen on myös yksi uuden opetussuunnitelman keskeisiä tavoitteita sekä peruskoulussa että lukiossa.

Vihdin lukiossa on toteutettu lukuvuosina 2016-2018 kehittämishanke Lukiolaisen ajattelu näkyväksi. Hanke on osa Opetushallituksen lukioiden kehittämisverkoston toimintaa. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea opettajien ammatillista ajattelua, antaa heille konkreettisia keinoja, joilla tukea opiskelijoiden ajattelun kehittymistä, rohkaista opettajia pedagogisiin kokeiluihin, kehittää toimivia työtapoja ajattelun taitojen tukemiseen eri oppiaineissa sekä kehittää ja soveltaa työtapoja, joiden avulla opiskelijat voivat tunnistaa omaa ajatteluaan ja kehittää sitä.

Ossi Mauno (vas), Antti Korkeila, Kaisa Hautio ja Tiina-Maria Päivänsalo suosittelevat ajattelun näkyväksi tekemistä muihinkin Suomen kouluihin. Menetelmiä voi soveltaa esikoulusta yliopistoon.

 

Ajatusten vaihtoa kansainvälisen kurssin puitteissa

Kehittämishankkeen puitteissa opettajille on järjestetty koulutusta ja koululla on toteutettu pedagogisia kokeiluja. Oivalluksia ja onnistumisia on jaettu yhdessä ja käsitys opiskelijoiden ajattelun rajoituksista ja pulmakohdista on muodostunut tarkemmaksi. Kehittämishankkeen teoreettisena viitekehyksenä ovat olleet Ron Ritchhartin johdolla Harvardin yliopistossa kehitetyt ajattelun näkyväksi tekemisen (Making Thinking Visible) työtavat, joita sovelletaan kansainvälisesti hyvin monenlaisissa kouluissa ja eri kouluasteilla. Suomalaisissa lukioissa tätä ajattelua ja pedagogiikkaa ei kuitenkaan vielä laajasti tunneta.

Koulutusta on annettu kaikille lukiomme opettajille ja he ovat soveltaneet sitä opetuksessaan, kertoo opettaja ja kehittämisprojektin koordinaattori Tiina-Maria Päivänsalo Vihdin lukiosta.

Lisäksi kuusi Vihdin lukion opettajaa osallistui viime kevään aikana Harvard Graduate School of Educationin järjestämälle täydennyskoulutuskurssille Creating Cultures of Thinking, jonka aiheena oli ajattelun kulttuurin luominen kouluyhteisöön. Opiskelu tapahtui koulukohtaisissa tiimeissä ja kansainvälisen vuorovaikutuksen mahdollistavalla nettialustalla.

-Mukana oli osallistujia ympäri maailmaa. Siinä sai toisilta näkemyksiä siitä, miten asiat tehdään muualla maailmassa, Päivänsalo kertoo.

Kurssin ohjaavana opettajana toimi kansainvälisesti kokenut koulutuksen kehittäjä Faraday de la Camara, joka kävi myös tapaamassa koulutukseen osallistuneita opettajia Vihdin lukiolle 27.3.

Kerroimme hänelle kokemuksiamme, ja hän taas oli kiinnostunut suomalaisesta koulusta, jolla on hyvä kansainvälinen maine, Päivänsalo sanoo.

 

Uutta suuntaa opetustyöhön

Hankkeen puitteissa opettajat ovat seuranneet toistensa tunteja, kokeilleen ja soveltaneet sekä keskustelleet paljon keskenään. Sekä toistensa tuntien seuraaminen että keskustelut ovat antaneet heille paljon, ja uusia oivalluksiakin on syntynyt.

-Vuositolkulla olemme tehneet töitä yhdessä, mutta emme silti vaihtaneet ajatuksia. Nyt oli aikaa keskustella siitä, mitä muut asioista ajattelevat, kertoo opettaja Ossi Mauno.

-On hyvä, että asioista keskustellaan, jotta opettajakunnalle saadaan samanlaisia menetelmiä ja termistöä. On keskusteltu esimerkiksi siitä, miten toinen käyttää työmenetelmiä ja sovellettu sitten itse omilla tunneilla, kommentoi puolestaan opettaja Antti Korkeila.

-On ollut todella hyödyllistä käydä toistemme oppitunneilla. Olemme oppineet niistä paljon. Tämä onkin ollut rajoja ylittävää toimintaa eri aineiden opettajien välillä. On keskusteltu, miltä ajattelun näkyväksi nostava työskentely näyttää eri oppiaineissa. Itselläni tämä on selkeyttänyt ja rauhoittanut työtä, kun keskityn siihen, mikä on olennaista ja arvokasta, lisää Päivänsalo.

 

Hiljaisempienkin ajatukset esille

Hankkeen myötä myös opiskelijoiden ajattelu on todella avautunut opettajille.

-On tapahtunut selkeä muutos. Nykyään hankin oikeasti tietoa siitä, mitä opiskelija tietää jo ja mitä hän haluaisi tietää, enkä vain oleta asioita ennalta. On ollut yllätyskin, miten huikean hienosti opiskelijat ajattelevat joitain asioita ja miten taas esimerkiksi jotkin käsitteet voivat olla heille vaikeita hahmottaa, vaikka ne tuntuvat itsestäni itsestään selviltä, Päivänsalo kertoo.

-Ajattelun näkyväksi tekeminen, tekee näkyväksi myös ongelmakohtia ja sitä, miten opettaja voi auttaa opiskelijaa eteenpäin, opettaja Kaisa Hautio sanoo.

Ajattelutehtäviä on hyödynnetty esimerkiksi kurssipalautteiden kohdalla.

-Siten saadaan enemmän näkyväksi sitä, miten opiskelija on kokenut kurssin ja mitä hän on oppinut, sanoo Hautio.

Ajatuksia voidaan kerätä myös tuntien jälkeen.

-Välitöntä palautetta siitä, millaisia ajatuksia tunnilla heräsi. Opiskelijat voivat esimerkiksi kirjoittaa hetken ajatuksistaan ja sitten keskustellaan niistä. Tarkoituksena on, että saataisiin kaikkien ajatuksia esille, eikä vain rohkeimpien ja niiden jotka ovat tottuneet tuomaan ajatuksensa esille. Syntyy hienoja pohdintoja, avaa Päivänsalo.

Myös se, miten opettaja reagoi opiskelijan sanomisiin, vaikuttaa keskustelun syntymiseen.

Hautio muistuttaa, että ajatteleminen on aktiivista toimintaa, vaikka asiaa ei aina niin mielletäkään. Päivänsalo lisää, että opiskelijat ajattelevat välillä, että oppiminen on muistamista, mutta oikeastaan se on ajattelua.

-Kun asian ymmärtää, sen myös muistaa, hän tiivistää.

Myös asioiden sanoittaminen on tärkeää.

-Esimerkiksi matematiikassa jää välillä jumiin. Se on matemaattista ajattelua, että on välillä umpikujassa ja keksii siihen sitten ratkaisun, Päivänsalo selventää.

Opiskelijoiltakin on tullut positiivista palautetta mm. kielten tunneilta.

-He tunnistavat ajattelun arvon. Tekeminenkin on kiinnostavampaa, jos on täysillä mukana, hän toteaa.

 

Ajattelu näkyväksi myös muissa Suomen kouluissa

Päivänsalo, Hautio, Korkeila ja Mauno suosittelevat kaikki ajattelun näkyväksi tekemistä myös muihin Suomen kouluihin. Kyse on joukosta menetelmiä, ajattelutyökaluja ja opetusvinkkejä, joita voi soveltaa esikoulusta yliopistoon.

-Näitä asioita voi soveltaa minkä tahansa tyyppiseen opetukseen. Ajattelutapoja voi syventää, jotta kouluistamme valmistuisi vieläkin ajattelevampia opiskelijoita, Päivänsalo sanoo.

-Tässä on kyse niin olennaisista ja keskeisistä asioista meidän ammatissamme, että suosittelen ehdottomasti, sanoo Korkeila.

Liikaa ponnistelujakaan ei vaadita, sillä hanke ja sen myötä opitut asiat suuntaavat opettajien toimintaa, mutta eivät juuri vaadi ylimääräistä työtä, Korkeila jatkaa.

Alkuun on jo päästykin, sillä Päivänsalo on menossa pitämään aiheesta koulutusta kahden espoolaisen lukion opettajille.

SMS