Virtuaalimaailma tulee aina vain lähemmäksi ihmisen arkipäivää, kun jo monissa ammateissa sekä harrastuksissa käytetään hyväksi sen luomia mahdollisuuksia. Virtuaalimaailmat ovat kokijan verkkokalvoille, useimmiten virtuaalilasien avulla, heijastettavia, kolmiuloitteisia ympäristöjä, jotka muun muassa 360 asteisen kuvan ja todellisuutta jäljittelevän grafiikan ansiosta tuntuvat olevan todellisuutta. Tällaiset teknologiat palvelevat erinomaisesti esimerkiksi lentäjiä, joiden koulutuksessa käytettävät simulaattorit ovatkin olleet käytössä jo pitkän aikaa. Uudempia esimerkkejä virtuaalitodellisuuden hyötykäytöstä ovat esimerkiksi autokoulut, joille virtuaalinen ajosimulaattori on esitelty vuonna 2016.

Vaikka yllä esitellyt simulaattoriesimerkit ovatkin hyödyllisiä, ovat ne ehkä virtuaalitodellisuuden tylsintä päätä. Nykyisin nimittäin kokemukseen liitetään myös syvempi immersion, mutta myös interaktion taso. Käyttäjällä pitäisi siis olla mahdollisuus tempautua mukaan virtuaalimaailmaan niin, että se tuntuu totisimmalta todelta. Tämän lisäksi myös vuorovaikutus tämän maailman kanssa nousee tärkeään rooliin. Useissa virtuaalipeleissä näitä molempia onkin jo nähtävillä, mutta myös esimerkiksi rakentajat ja kiinteistönvälittäjät voivat käyttää teknologiaa kohteidensa esittelemiseen oli niiden sijainti tai kyseisen hetken kunto mikä tahansa. Terapiaankin virtuaalitodellisuutta on otettu mukaan, esimerkiksi fobioiden hoidossa, jolloin hoidettavalle voidaan vaikkapa järjestää altistus virtuaalisesti.

Harrastusvalikoima kasvaa virtuaalilasit päässä

Kun puhutaan virtuaalimaailman tuomista muutoksista harrastusmaailmassa, tulee varmasti ensimmäisenä mieleen pelaamisen uudet mahdollisuudet. Vaikka Nintendo Wii Sport saattaakin tarjota kuntoa kohottavalle tarkempaa dataa ja suunnitelmallisuutta, ovat vr-laseilla pelattavat pelit hauskuudessaan omaa luokkaansa. Tarjolla on tanssipelejä, kuten esimerkiksi Audio Shield, jossa pelaaja pääsee torjumaan musiikin biitin rytmissä kohti lenteleviä väripalloja. Jos mielikuvituksellisemmat seikkailut kutkuttavat omaa mielenkiintoa enemmän kuin simppelit tanssimuuvit, voi peliksi valita vaikkapa Gorn-nimisen gladiaattoripelin, jossa – totta tosiaan! – pääsee taistelemaan gladiaattoreita vastaan innokkaan ja väkivallanjanoisen yleisön eteen. Jos hikinen hutkiminen ei sitten kuitenkaan ole se oma juttu, voi jännityksen hakuinen kokeilla vaikkapa virtuaalikasinon tarjoamaa jännitysnäytelmää.

Vr-pelien tuoma erilaisten virtuaalimaailmojen valikoima on jo melkoinen ja niiden avulla voi päästä taistelun tiimellykseen, elokuvan stunttimieheksi, James Bondin tyyliin kasinolle tai sitten huimaa vauhtia kiitävän kilpa-auton rattiin. Jos vain oma tasapainoaisti ja vatsa kestää – toisin kuin Gamesradar-sivuston arvostelijoilla silloin tällöin – on vain mielikuvitus ja budjetti rajana sille, millaisiin maailmoihin vr-pelaaja pääsee sukeltamaan.

Virtuaalitodellisuus perinteisemmissä harrastuksissa

Vaikka virtuaalitodellisuus voi tuoda mukanaan mahdollisuuksia aivan uusiin harrastuksiin pelien avulla, voi se myös avittaa jo olemassa olevassa harrastuksessa. Vaikkapa Suomen talvessa golfaajan mieltä lämmittää varmasti virtuaalilasien avulla pelattava golf-kierros, jonka avulla taitoja voi pitää ainakin jollain tasolla yllä. Myös jotkut golf-klubit tarjoavat mahdollisuuksia simulaattoripelaamiseen, joten aina virtuaalilaseja ja muita tarvikkeita ei tarvitse hankkia edes itselle.

Varsinaisen urheiluharrastuksen lisäksi monien harrastusluettelosta löytyy myös penkkiurheilu. Tähänkin harrastukseen internet on tuonut oman lisänsä muun muassa striimeillä sekä nopeasti käytössä olevilla vedonlyöntimahdollisuuksilla, mutta virtuaalilasit vievät kokemuksen vielä astetta pidemmälle. Kunhan lähetyksiä vain on tarjolla, voi katselija päästä näkemään ennenäkemättömiä kuvakulmia virtuaalilasiensa avulla. Eikä tämä tosiaankaan ole enää mitään tulevaisuuden utopiaa, vaan vuoden 2018 talviolympialaisissa päästiin nauttimaan maailman ensimmäisistä suorista virtuaalitodellisuuslähetyksistä.

Nojatuolimatkailu uudelle tasolle

Virtuaaliset ulottuvuudet – eli niin kutsuttu kyberavaruus – luovat melkeinpä rajattomia mahdollisuuksia sille, mihin ihminen voi vr-laseineen matkata. Tästä syystä myös nojatuolimatkailun käsite tulee varmasti tulevaisuudessa muuttumaan, kun virtuaalilaseineen voi matkata vaikkapa iltapäiväksi Malediivien aurinkoon tai Amazonin sademetsiin. Myös matkailun aiheuttamista päästöistä voitaisiin päästä osin eroon, jos osan varsinaisesta matkailusta ja kokemusten metsästyksestä, jotka näyttävät olevan suuressa suosiossa tämän päivän kuluttajien keskuudessa, voisi korvata virtuaalisella matkailulla.

Jo nykyisin virtuaaliteknologia yltää monenlaisiin ihmeellisyyksiin ja sen avulla on mahdollista luoda varsin todentuntuisia maailmoja niin golfia, autoilua kuin vaikkapa tanssia harrastavallekin. Myös uusien harrastusten kokeileminen virtuaalimaailmassa on mahdollista ja esimerkiksi mäkihyppyä kokeilisi jokainen kokematon varmasti mieluusti ennemmin virtuaalisesti kuin ihka aidot sukset jalassa. Yksi mutta asiaan kuitenkin liittyy, sillä vieläkään vr-teknologia ei ole lyönyt läpi niin vahvasti kuin jo vuosia sitten on ennustettu. Missä siis vika? Vr-laitteiden hinta on jo laskenut sen verran, että niiden ostamiseen ei tarvitse ihan omaisuuksia kuluttaa, mutta ovatko ne vieläkin liian kömpelöitä? Jäämme odottamaan mitä tällä sektorilla tulee tapahtumaan.