Ystäviä ja apua yksinäisyyteen

Juuri tukikoirakurssin käynyt lapinkoira Luca ja Lohjan seudun mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh.

 

Näin ystävänpäivänä on hyvä pohtia hetki ystävyyttä. Mitä se merkitsee kenellekin? Onko sinulle ystävää, jonka kanssa voit jakaa ilot ja surut? Ystävää, johon voit luottaa ja jolta saat tukea, kun maailma potkii päähän? Oletko itse tällainen ystävä jollekulle toiselle? Ihminen kaipaa toisten seuraa, ajatusten jakamista, tukea ja ihan vain hauskanpitoa muiden kanssa. Yksin ei ole hyvä olla, mutta silti yksinäisyyttä on nykypäivänä paljon.

-Ihmistä ei ole tehty olemaan yksin, vaan ihminen tarvitsee seuraa, toteaa toiminnanohjaaja Erja Kumpulainen Lohjan seudun mielenterveysseurasta.

-Jos ei ole ystäviä, voi tuntea itsensä erilaiseksi. On valtavan tärkeää, että voi jakaa jonkun kanssa ilot ja surut. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin ja olla osa jotain. Yksinäisyyttä on kaikenikäisissä, mutta esimerkiksi osa ikäihmisistä on äärimmäisen yksinäisiä. Onkin tärkeää, että he tulevat edes ryhmiimme ja tutustuvat toisiin, kertoo Lohjan seudun mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Cati Järnmark-Mårdh viitaten seuran järjestämään ryhmätoimintaan.

-Kriisipuhelimeemme soittaa paljon erilaisia ihmisiä, mutta yksi ryhmä ovat ne, jotka haluavat kertoa kuulumisiaan, koska heillä ei ole perhettä tai ystäviä, joille he voisivat niitä kertoa, Järnmark-Mårdh jatkaa.

Hän muistuttaa kuitenkin, että on myös ihmisiä, jotka eivät juuri kaipaa toisten seuraa, vaan viihtyvät hyvin itsekseen.

-Se on ihan okei, jos se on heille itselleen okei, hän toteaa.

 

Ystävyys haasteiden edessä

Elämässä tulee eteen tilanteita, jolloin ystävien merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi, jos mielenterveys järkkyy, ystäviä tarvittaisiin, mutta ne voivatkin kaikota vähitellen ympäriltä.

-Monella kuntoutujalla on pieni tukiverkosto. Jos ihminen ei sairastuttuaan jaksa lähteä minnekään, eikä innostu tekemään oikein mitään, ystävien yhteydenotot vähenevät. Silloin tarvittaisiin ystävää, joka jaksaa käydä sen sairausjakson läpi, Järnmark-Mårdh sanoo.

Edelleen voi olla myös leimautumisen pelkoa, lisää Kumpulainen.

Nykymaailman menokin aiheuttaa omat haasteensa, kun sosiaalinen media ja muu ruutujen tuijotus vie huomion pois toisten kohtaamisesta kasvotusten. Se voi osaltaan lisätä yksinäisyyttä.

-Sosiaalinen media ei korvaa aitoa ihmiskontaktia, tiivistää Kumpulainen.

-Kun ihmiset istuvat kodeissaan ja surffaavat netissä, henkilökohtaiset kontaktit vähenevät, sanoo Järnmark-Mårdh.

 

Ryhmään muita tapaamaan

Lohjan seudun mielenterveysseura järjestää useita erilaisia ryhmiä, kuten peli- ja taideryhm, erilaisia keskusteluryhm ja koirakahvilan. Ryhmien tarkoituksena on tarjota ihmisille mielekästä tekemistä.

Ryhmässä on mukavampi olla kuin yksin. Silloin kaikki ikävät asiat eivät paina mieltä, Järnmark-Mårdh sanoo.

Ryhmissä kannattaa käydä rohkeasti kokeilemassa, olisiko niistä joku itselle sopiva. Välillä aloitetaan uusia ryhmiä ja lopetetaan vanhoja sen mukaan, mikä kävijöitä kiinnostaa. Tuorein ryhmä on Mielikahvila, joka sisältää kahvittelua ja vaihtelevaa ohjelmaa kirjallisuudesta liikuntaan. Ihmiset voivat ehdottaa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä toivomuslistalla mahdollista toteutusta odottaa ruoanlaittoryhmä.

-Toimintamme on kaikille avointa ja ilmaista, jotta jokaisella on mahdollisuus saada seuraa. Ryhmissä voi olla hiljaakin, silti on mukana porukassa, Kumpulainen sanoo.

Ryhmien aikana juodaan kahvit.

-Jos on paljon yksin, kahvit on kiva juoda porukassa, Järnmark-Mårdh toteaa.

Hän kertoo, että ryhmistä on tullut hyvää palautetta. Parhaimmin ryhmän suosiota voi arvioida sillä, tulevatko ihmiset sinne yhä uudelleen.

-On tärkeää, että ihmisillä on tekemisen paikka, jossa voi tavata ihmisiä ja tulla pois kotoa, he tiivistävät.

 

Karvaiset ystävät

Ystäviä on monenlaisia, eikä ystävän tarvitse olla esimerkiksi samanikäinen, vaan nuori ja ikäihminen voivat olla hyvin ystävät. Eläinystäviäkään ei kannata unohtaa.

-Eläimestä on seuraa, sitä voi koskettaa ja tuntea lämmön. Eläimestä täytyy myös pitää huolta. Lisäksi eläimestä voi peilata omia tunteitaan, Kumpulainen sanoo.

Koirat yhdistävät kummasti ihmisiäkin esimerkiksi lenkillä.

-Kun koirat tervehtivät toisiaan, jäävät niiden omistajatkin juttelemaan, sanoo Järnmark-Mårdh.

-Koira vapauttaa tunnelman ja juttua alkaa löytyä, vaikka muuten ihmiset eivät edes tervehdi vastaantulijaa, lisää Kumpulainen.

Lohjan seudun mielenterveysseuralla on koirakahvila- ja koirakävelytoimintaa. Tukikoiria viedään myös ikäihmisten palvelutaloihin ilahduttamaan niiden asukkaita. Koirat ovatkin odotettuja vieraita siellä.

 

Mistä löytäisin ystävän?

Järnmark-Mårdh ja Kumpulainen vinkkaavat, että ystävän voi löytää esimerkiksi vapaaehtoistyön ja seuratoiminnan kautta.

-Vapaaehtoistyöntekijät voivat ystävystyä keskenään. Moni meidän vapaaehtoisista hakee myös vastapainoa työlleen eli he eivät työskentele muuten sosiaali- ja terveysalalla, kertoo Järnmark-Mårdh.

Ystävää etsiessä ripaus rohkeuttakin tekisi hyvää.

-Ihmisten pitäisi uskaltaa puhua toisilleen ja pyytää toista vaikka kahville. Se voi kuitenkin olla vaikeaa, jos pelkää, että toinen vastaakin kieltävästi, sanoo Järnmark-Mårdh.

-Suomalainen mentaliteetti on sellainen, ettei toisia haluta vaivata ja ajatellaan, että heillä on muuta tekemistä, toteaa Kumpulainen.

Hyvä ystävä voi toki kävellä elämään myös sattumalta ilman sen kummempia etsintöjä. Ensihätään juttuseuraa löytyy kuitenkin esimerkiksi Lohjan seudun mielenterveysseuran Hyvän mielen majasta (Karstuntie 2), jonne voi tulla vapaasti ti-to kello 10.00-13.00.

-Kyllä me kahvit keitetään, naurahtaa Kumpulainen.